Kategoria: Tietojohtaminen

Mitä kuuluu tietomallinnukselle? – kevätseminaari 24.3.2022 + kevätkokous

Sytykkeen kevätseminaari järjestetään 24.3. Telian uusissa hienoissa tiloissa (Pasilan asema-aukio 1) Helsingissä. Seminaarissa tutustutaan tietomallinnukseen, miksi se on tärkeää sekä nähdään tietomallinnusta (Elliellä) käytännössä. Seminaarin jälkeen pidetään yhdistyksen jäsenille sääntömääräinen kevätkokous. Ohjelma 16.45 Kahvittelua 17.00 Minna Oksanen HCD: Miksi tietomallinnus on tärkeää? 17.45 Juha Korpela Ellie Technologies: Liiketoimintalähtöinen tietomallinnus käytännössä 18.30 Sytyke ry, kevätkokous ja..

Read more

Systeemisyydestä tukea digitaaliseen transformaatioon

Digitaalisista transformaatioista onnistuu alle 30 %. Kymmenestä onnistumistekijästä seitsemän liittyy ihmisten toimintaan. Ihmissysteemien monimuotoinen dynamiikka haastaa systeemityön viitekehykset. Transformaation onnistumiseksi tarvitaan uudenlaista systeemistä ymmärrystä. Se voi parhaimmillaan tuoda helppoja ratkaisuja kompleksisiinkin ongelmiin transformaatiossa. McKinseyn globaalin kyselytutkimuksen [1] perusteella organisaatioiden onnistuminen digitaalisessa transformaatiossa on laskenut 2010-luvulla. Vastaajien organisaatioista 16 % oli kyennyt parantamaan suorituskykyään tai ylläpitämään..

Read more

Pelikortit fasilitoinnin työkaluna

Ketterän tekemisen arkipäivää: tiimin retro lähenee, edellinen sprintti ei ole sujunut ongelmitta. Tuntuu että sama vanha retron kaava puuduttaa osallistujia, sen kysymykset on jo koluttu monta kertaa samalla sapluunalla läpi: ”What went well, What did not, How to improve”. Todelliseen ongelmaan pureutumista myös väistellään syystä tai toisesta, sitä kuuluisaa kissaa ei saada nostettua pöydälle. Tai..

Read more

Datalähtöisellä tietojohtamisella vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä mittava uudistus, jolla pyritään kokonaisvaltaiseen palvelurakenteen uudistukseen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen. Tämä työ on ollut itse asiassa käynnissä jo yli vuosikymmenen, mutta hyvistä yrityksistä huolimatta aitoa toimintojen integraatiota ja tiedon läpinäkyvyyttä ei ole onnistuttu toteuttamaan. Tämä on johtanut palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden heikentymiseen entisestään.  Tilannetta ei helpota yhtään käsillä oleva..

Read more

Etätyö haastaa johtamisen

Etätyöt eivät ole uusi ilmiö, mutta tietoliikenteen ja -koneiden sekä sovellusten kehittyminen on mahdollistanut etätöiden lisääntymisen, unohtamatta esimerkiksi ilmastoahdistusta turhan liikkumisen välttämisen ajurina. Etätyö vaatii tekijältään ja johtamiselta aikaisempaan verrattuna uusia kyvykkyyksiä. Etätyö on työnantajan näkemys Käsite etätyö on kotoisin ajalta, jolloin oli normaalia siirtyä kotoa työnantajan osoittamiin tiloihin tekemään työtä. Joskus saatettiin jäädä kotiin..

Read more

OKR-hysteria leviää

OKR-niminen tavoitejohtamismalli on alkanut levitä myös Suomessa. Kuulen viikoittain uusista käyttöönotoista. Luultavasti vauhti vielä kiihtyy LinkedIn kirjoitusten perusteella. Selitän artikkelissa lyhyesti, miten OKR-mali toimii, ja miksi yritykset ovat siitä kiinnostuneita. Kuvaan myös Ambientialla käyttöönoton yhteydessä tehtyjä valintoja. Johdon tehtävänä on varmistaa, että organisaatio toimittaa halutut tulokset. Tulosten saavuttamiseen tarvitaan johtamista – eli tulosjohtamista. Ambientialla on..

Read more

Tekoälyn myyttien metsästys

Loppuvuodesta 2016 julkisuudessa keskusteltiin tiiviisti tekoälystä ja siitä, miten se muokkaa finanssisektorin palveluita ja ansaintaa. Keskustelussa nousi esiin kolme ennestään hyvin tuttua aluetta: 1. automaatioasteen kohottamisen kautta muodostuva parempi tehokkuus, 2. asiakaskokemuksen parannus sekä 3. uudet innovaatiot ja liiketoimintamahdollisuudet.   Osuuspankilla tilanne tulkittiin niin, että tekoälyosaamisesta muodostuu toimintamme kannalta yhtä merkittävä asia kuin mobiiliosaamisesta vuonna 2011 ja designosaamisesta 2014. Asiaa lähettiin edistämään ripeästi mutta mielessä kaihersi miten epäkypsää ja liiketoimintaan mahdollisesti laaja-alaisesti..

Read more

Tietotekniikka ei ole yksinäinen saari

Kahdella silmällä katsominen on tunnetusti useimmiten tehokkaampaa kuin yhdellä silmällä. Miksi siis suhtaudumme tietotekniikkaan ja sen ympärillä kehitettyihin standardeihin ja viitekehyksiin yksisilmäisesti, emmekä tarjoa käytettäväksi muuhun toimintaan? Käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen merkittävin ajuri on kiistatta tietotekniikka. Soveltamalla tietotekniikkaa yhä uusille alueille ja yhä tehokkaammin parannamme tuottavuutta ja sitä kautta kansakuntamme kilpailukykyä ja onnellisuutta yhä enemmän..

Read more

Miksi IT-projektit onnistuvat tai epäonnistuvat?

Näkymättömät, irrationaaliset tekijät IT -päätöksenteossa Ludwig Wittgensteinia mukaillen: Logiikalla selitetään todellisuutta vain vähän. Etsimme tapahtumille ”järkeviä selityksiä”. Jos tällaisia ei löydy, on löydettävä järjettömiä selityksiä. Niiden olemassaolo onkin jo vaikeampi tunnistaa ja tunnustaa. Länsimainen ajattelu perustuu rationalismiin, uskomukseen, että ihminen toimii pääasiassa tieto- ja järkiperustein. Tämä ajattelu näkyy mm. IT-projekteissa, projektikoulutuksessa, päätöksenteossa, läpiviennissä ja, kun..

Read more

Älä sekoa älyttömiin ja keinotekoisiin koodauspulakäsitteisiin

Osaamisen puutteellinen ymmärrys tulee kalliiksi esim. tekoäly-, data scientist- ja koodaripulakeskustelussa. Näiden sekoittaminen tulee kalliiksi ilman syvällistä perehtymistä, mistä todella ja oikeasti on kysymys, kun puhumme ohjelmistosuunnittelu-, tietojenkäsittely-, palvelumuotoilu- ja tietojärjestelmätieteen oppialojen synnyttämästä osaamisesta yhteiskunnassa – vaikka niillä onkin paljon yhteistä. Sekoittaminen tulee kalliiksi rekrytoinneissa, kehittämisessä ja teollisessa muutoksessa. Se johtaa virheellisiin hankintoihin; päädytään johtamaan..

Read more