Kategoria: Tietojohtaminen

OKR-hysteria leviää

OKR-niminen tavoitejohtamismalli on alkanut levitä myös Suomessa. Kuulen viikoittain uusista käyttöönotoista. Luultavasti vauhti vielä kiihtyy LinkedIn kirjoitusten perusteella. Selitän artikkelissa lyhyesti, miten OKR-mali toimii, ja miksi yritykset ovat siitä kiinnostuneita. Kuvaan myös Ambientialla käyttöönoton yhteydessä tehtyjä valintoja. Johdon tehtävänä on varmistaa, että organisaatio toimittaa halutut tulokset. Tulosten saavuttamiseen tarvitaan johtamista – eli tulosjohtamista. Ambientialla on..

Read more

Tekoälyn myyttien metsästys

Loppuvuodesta 2016 julkisuudessa keskusteltiin tiiviisti tekoälystä ja siitä, miten se muokkaa finanssisektorin palveluita ja ansaintaa. Keskustelussa nousi esiin kolme ennestään hyvin tuttua aluetta: 1. automaatioasteen kohottamisen kautta muodostuva parempi tehokkuus, 2. asiakaskokemuksen parannus sekä 3. uudet innovaatiot ja liiketoimintamahdollisuudet.   Osuuspankilla tilanne tulkittiin niin, että tekoälyosaamisesta muodostuu toimintamme kannalta yhtä merkittävä asia kuin mobiiliosaamisesta vuonna 2011 ja designosaamisesta 2014. Asiaa lähettiin edistämään ripeästi mutta mielessä kaihersi miten epäkypsää ja liiketoimintaan mahdollisesti laaja-alaisesti..

Read more

Tietotekniikka ei ole yksinäinen saari

Kahdella silmällä katsominen on tunnetusti useimmiten tehokkaampaa kuin yhdellä silmällä. Miksi siis suhtaudumme tietotekniikkaan ja sen ympärillä kehitettyihin standardeihin ja viitekehyksiin yksisilmäisesti, emmekä tarjoa käytettäväksi muuhun toimintaan? Käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen merkittävin ajuri on kiistatta tietotekniikka. Soveltamalla tietotekniikkaa yhä uusille alueille ja yhä tehokkaammin parannamme tuottavuutta ja sitä kautta kansakuntamme kilpailukykyä ja onnellisuutta yhä enemmän..

Read more

Miksi IT-projektit onnistuvat tai epäonnistuvat?

Näkymättömät, irrationaaliset tekijät IT -päätöksenteossa Ludwig Wittgensteinia mukaillen: Logiikalla selitetään todellisuutta vain vähän. Etsimme tapahtumille ”järkeviä selityksiä”. Jos tällaisia ei löydy, on löydettävä järjettömiä selityksiä. Niiden olemassaolo onkin jo vaikeampi tunnistaa ja tunnustaa. Länsimainen ajattelu perustuu rationalismiin, uskomukseen, että ihminen toimii pääasiassa tieto- ja järkiperustein. Tämä ajattelu näkyy mm. IT-projekteissa, projektikoulutuksessa, päätöksenteossa, läpiviennissä ja, kun..

Read more

Älä sekoa älyttömiin ja keinotekoisiin koodauspulakäsitteisiin

Osaamisen puutteellinen ymmärrys tulee kalliiksi esim. tekoäly-, data scientist- ja koodaripulakeskustelussa. Näiden sekoittaminen tulee kalliiksi ilman syvällistä perehtymistä, mistä todella ja oikeasti on kysymys, kun puhumme ohjelmistosuunnittelu-, tietojenkäsittely-, palvelumuotoilu- ja tietojärjestelmätieteen oppialojen synnyttämästä osaamisesta yhteiskunnassa – vaikka niillä onkin paljon yhteistä. Sekoittaminen tulee kalliiksi rekrytoinneissa, kehittämisessä ja teollisessa muutoksessa. Se johtaa virheellisiin hankintoihin; päädytään johtamaan..

Read more

Saadaanko tietotekniikalla kilpailuetua?

Monen IT-ihmisen ja systeemisuunnittelijan märkä uni on totta: yhteiskuntamme on siirtynyt vaiheeseen, jossa merkittävimmin sitä muuttava teknologia on tietotekniikkaa. On ollut jo jonkin aikaa, mutta yhteiskunnalta menee aina aikaa tosiasioiden tunnustamiseen. Mutta enää juuri kukaan ei väitä muuta. Professori Matti Pohjola muistutti jo vuonna 2008, että siihen saakka tietotekniikka oli vaikuttanut työn tuottavuuteen kahta kautta:..

Read more

KEHMET – Helsingin kaupungin ICT-kehittämisen viitekehys ratkoo digitalisaation esteitä systeemisellä lähestymistavalla

Helsingin kaupungin ICT kehittämismenetelmät Kehmet sai vuonna 2017 valtiovarainministeriön Suomidigin Suunnannäyttäjät-kilpailussa kunniamaininnan arvokkaasta digitaalisaatiota edistävästä työstään. Kehmet on rakentanut loistavan kokonaisnäkemyksen työkaluineen digitaalisten palveluiden kehittämisestä, jonka keskiössä on asiakas. Selkeä malli tukee kehittäjiä ja säästää runsaasti aikaa ja vaivaa, kuuluivat VM:n raadin perustelut. Kehmet-malli valmistui juuri oikeaan aikaan tukemaan Helsingin kaupungin organisaatiouudistuksen jälkeistä toimeenpanoa. Kesäkuussa..

Read more

Rekrytoinnin raastavuus – mitä tietohallinto odottaa osaajalta?

Julkisella sektorillakin tietohallintojohdon on tehostamistoimien ja tuottavuusleikkausten myötä tultava toimeen nykyistä vähemmällä henkilöstömäärällä.  Taloon hankittavan osaamisen tulee siis kohdentua kerralla oikein. Tämä luonnollisesti asettaa paineita rekrytointien onnistumiselle, sillä jokaisen taloon palkatun tulee kyetä kantamaan osansa työkuormasta ja osaamisellaan kattamaan laajempia asiakokonaisuuksia. Julkishallinnon tietohallinnon organisaatioissa on tapahtunut erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Vahva usko..

Read more

EU:n henkilötietosuoja-asetus – liiketoiminnan toivelahja

Tämän kirjoituksen otsikko saattaa tuntua ensi lukemalla hieman oudolta, onhan vuosien varrella totuttu siihen, että kaikenlaiset sääntelyt, varsinkin EU- tasoiset lähinnä aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja hankaluuksia yrityksien liiketoiminnalle. Onhan toki aiemminkin usein mainittu, että lähestymällä sääntelyn tuomia muutostarpeita oikein voidaan muutoksesta saada paljonkin hyötyä. Jostain syystä kuitenkin lopputulos usein on kallistunut yrityksen kannalta negatiiviseksi tai korkeintaan..

Read more

Kaiken takana on tieto

Haluan omistaa tämän artikkelin edesmenneelle veljelleni Villelle, joka oli yksi Suomen johtavista tietosuoja-asiantuntijoista ja sai myös minut kiinnostumaan aiheesta tarkemmin. Koska en ole juristi vaan informaatioalan ammattilainen, oma näkökulmani aiheeseen on tietolähtöinen ja siihen on voimakkaasti vaikuttanut iso tietosuojahanke, jossa olen ollut mukana viimeisen vuoden ajan. Ymmärtääksemme tietosuojan asettamia vaatimuksia tiedon hallinnalle, pitää tuntea tietosuoja-asetuksen..

Read more