Tulevien vuosien aikana työterveysalalla tullaan näkemään suuria muutoksia, kun terveysdatan hyödyntäminen, erilaiset digitaaliset etäpalvelut ja uudet alalle tulevat toimijat tulevat siirtämään työterveyden painopistettä tulee vahvasti ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen terveysdataan pohjautuen.
Koko sosiaali- ja terveysala on parhaillaan suurten muutosten kourissa ja valmistautuminen mahdolliseen SOTE-uudistukseen aiheuttaa yhteiskunnassa ja etenkin terveysalan toimijoiden keskuudessa suuria tunteita ja kuohuntaa: toiset toimijat odottavat innolla avautuvia markkinoita, toiset puolestaan pelkäävät olemassaolonsa oikeutuksen katoavan valinnanvapauden ja suurten uudistusten myötä. Kun kansan ja median katseet ovat kääntyneet seuraamaan SOTE-uudistuksen läpivientiä – ja kenties odottamaan hankkeen epäonnistumista – ravistellaan terveysalaa samaan aikaan myös monelta muulta suunnalta.
Työterveyden kiivaat kehitysaskeleet teknologisen kehityksen ansiota
Työterveys on hyvä esimerkki terveysalan sektorista, joka on muuttunut viime vuosina vahvasti ja muutos tällä sektorilla tulee jatkumaan yhtä kiivaana myös tulevina vuosina. Työterveysalaa ovat muuttaneet ennen kaikkea uudenlaiset terveysteknologiat, jotka ovat rantautuneet myös Suomessa terveydenhuollon piiriin. Erilaisten älyrannekkeiden, unimittareiden ja muiden mittauslaitteiden avulla ihmiset pystyvät seuraamaan entistä tarkemmin omaa terveydentilaansa ja hyvinvointiaan. Puettavan ja kannettavan terveysteknologian yleistymisen myötä ihmisten oma tietoisuus ja valveutuneisuus omasta terveystilanteestaan ja terveyskäyttäytymisestään on lisääntynyt ja sen avulla myös ihmisten motivointi terveyttä edistävään toimintaan on entistä helpompaa.
“Erilaisten mittareiden ja toisaalta esimerkiksi digitaalisten terveyskyselyiden avulla voidaan kerätä terveysdataa melko tehokkaasti. Terveysdatan pohjalta terveydenhuollon alan ammattilaiset pääsevät käsiksi sekä yksilötason että organisaatiotason terveysriskeihin hyvissä ajoin ja tarvittavia ennaltaehkäiseviä palveluita osataan kohdentaa jo ennen ongelmien kärjistymistä”, kertoo työterveyspalveluita tarjoavan Heltti Oyn perustaja ja toimitusjohtaja Timo Lappi.
Työterveysalalla uskotaan vahvasti siihen, että terveysdataa hyödyntämällä ja terveysriskejä etukäteen tunnistamalla pystytään merkittävästi vähentämään terveysongelmista aiheutuvia kustannuksia sekä työnantajille että yhteiskunnalle. Ennaltaehkäisevien terveys- ja hyvinvointipalveluiden haasteena on kuitenkin perinteisesti pidetty palveluiden kohdentamisen vaikeutta. Tähänkin haasteeseen terveysteknologia on tuonut ratkaisun: kehittyneen terveysteknologian myötä ennaltaehkäisevää hyvinvointitoimintaa pystytään nykyään kohdistamaan juuri oikeille kohderyhmille terveysdatan perusteella. Samalla pystytään seuraamaan ja tukemaan osaajien toiminta- ja työkykyä mahdollisimman tehokkaalla ja kestävällä tavalla.
Valtavalla volyymilla kertyvästä terveysdatasta ovat terveydenhuoltoalan ammattilaisten lisäksi kiinnostuneita myös muut yhteiskunnalliset instanssit – tutkimusorganisaatiot, vakuutusyhtiöt sekä erilaiset hyvinvointialan toimijat. Terveysdatan käyttömahdollisuudet ovat tulevaisuudessa liki rajattomat ja terveysdataa hyödyntämällä on mahdollista yksilöidä entistä tarkemmin erilaisia tuotteita ja palveluita – niin vakuutuspalveluita, työterveyspalveluita kuin kunto-ohjelmiakin.
Uudet toimijat muuttavat alaa
Terveysteknologian yleistymisen lisäksi suomalaista työterveyskenttää ovat muuttaneet myös useat uudet ja ketterät toimijat, jotka pyrkivät haastamaan perinteisiä suuria terveysalan toimijoita ja samalla terveysalalle vakiintuneita käytänteitä. Yksi näistä työterveysalaa muuttaneista uusista toimijoista on vuonna 2013 perustettu työterveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoava Heltti. Heltti tarjoaa työterveyspalveluitaan jo yli 300 suomalaiselle asiakasyritykselle ja noin 5000 jäsenelle eli Heltin asiakasyritysten työntekijöille ympäri Suomea. Heltin kaltaisille uusille toimijoille on tyypillistä hyvin joustava start up -tyyppinen toimintakulttuuri, jollaista perinteisesti ei terveydenhuoltoalalla ole nähty. Tämän lisäksi tyypillistä uusille toimijoille terveysalalla on myös täysin uudenlaisen ajattelun tuominen alalle: joko uudenlaisen teknologian tai selkeästi poikkeavan liiketoimintamallin kautta. Heltin tapauksessa on pyritty keskittymään molempiin: Heltti tarjoaa työterveyspalveluita yrityksille kiinteällä kuukausimaksulla kiinalaisen kylälääkärin malliin perustuen.
“Heltin liiketoimintamalli perustuu vanhaan kiinalaisen kylälääkärin perinteeseen, jossa lääkäri sai palkkionsa terveiden kyläläisten määrän mukaan: mitä enemmän kylässä oli terveitä asukkaita, sitä leveämmin lääkäri eli. Lääkäri kulki siis kylässä edistäen heidän terveyttään, kannustaen terveellisiin valintoihin ja hoitaen sairaat nopeasti ja tehokkaasti terveiksi. Kiinalaisen kylälääkärin tarina toimii aidosti myös meidän ajassamme ja siksi meidän liiketoimintamme perustuu mahdollisimman suureen terveiden ja tyytyväisten työntekijöiden lukumäärään”, kertoo Timo Lappi.
Viime vuonna Heltin terveyspalveluista 76% hoidettiin etänä ja kokonaisuudessaan Heltin toiminnasta jopa 66% on perinteisen sairaudenhoidon sijaan ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Vastaavalla tavalla myös useat muut terveysalan ja työterveysalan uudet toimijat ovat pyrkineet luomaan täysin uudenlaista palvelutarjontaa erottuakseen kilpailussa ja tarjotakseen terveys- ja hyvinvointipalveluitaan mahdollisimman nykyaikaisessa muodossa asiakkailleen.
Nykytyön kuormitustekijät ovat henkisiä
Suomalainen työelämä muuttuu jatkuvasti kovaa tahtia. Tilastokeskuksen työolotutkimusten perusteella yksi keskeinen työelämätrendi on se, että organisaatioiden sisäisten muutosten tahti on kiihtynyt huomattavasti ja samaan aikaan muutoksista viestiminen on vähentynyt. Kiihtyneeseen muutostahtiin liittyy keskeisesti organisaatiorakenteiden ja -kulttuurien uudistaminen. Esimerkiksi perinteiset hierarkiset organisaatiomallit ovat jäämässä historiaan ja nykyään vannotaan vahvasti itseohjautuvien organisaatioiden nimeen.
Organisaatiotason muutosten lisäksi myös työn sisällölliset tekijät ovat muuttuneet. Esimerkiksi niin sanotun asiantuntija- ja tietotyön määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Uudentyyppistä tietotyötä tekevät työntekijät kohtaavat muutoksista johtuen täysin uudenlaisia haasteita: Työ on muuttunut myös entistä pirstaleisemmaksi ja jatkuvasta kiireestä ja muutoksesta johtuen kokemus oman työn hallitsemisesta helposti katoaa. Matalahierarkisissa organisaatioissa suoritettava itsenäinen työ vaatii myös entistä enemmän henkilökohtaisia itsensä johtamisen taitoja ja kykyä itseohjautuvuuteen, oman työn rajaamiseen ja sisäisen motivaation ylläpitämiseen.
Tietotyötä tekevien työntekijöiden tarpeet ja terveydelliset haasteet liittyvät vahvasti fyysisen terveyden ohella psyykkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, sillä intensiivinen tietotyö kuormittaa kropan sijaan ensisijaisesti mieltä. Nykytyö asettaakin siis täysin uudenlaisia vaatimuksia organisaatioille ja yksittäisille työntekijöille. Tästä syystä useissa työterveysyrityksissä, myös Heltissä, nykytyön haasteisiin on varauduttu palkkaamalla psykologeja huomattavasti enemmän kuin aiemmin, jotta nykytyön haasteisiin pystytään vataamaan mahdollisimman hyvin. Itsensä johtaminen, uniongelmat, stressinhallinta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat keskeisiä teemoja, joiden parissa psykologit työskentelevät yhdessä tietotyöläisten kanssa. Tällaisten ongelmien ratkaiseminen ja ennen kaikkea ennaltaehkäisy ovat keskeisiä tekijöitä, joiden kautta suomalaisten osaajien työkykyä voidaan tehokkaasti ylläpitää – ja sillä on aivan selkeitä niin kansanterveydellisiä kuin kansantaloudellisiakin vaikutuksia, jotka eivät saa jäädä huomiotta!
Jaakko Sahimaa työskentelee työterveyspsykologiharjoittelijana Heltissä ja uskoo terveysdatan mullistavan totaalisesti terveydenhuollon tulevina vuosina. jaakko.sahimaa [ät] heltti.fi www.heltti.fi