Vuoden 2017 laivaseminaari järjestettiin 5.-7.10.2017. Suunnittelin ja järjestin laivaseminaarille workshopin, jonka teemana oli jäljitettävyys ja läpinäkyvyys vuonna 2037. Esittelen kohokohtia ideoista, joita eri osallistujaryhmät esittivät. Tilaisuudessa tuotiin esille ajatus esimerkiksi ideapankista, jonka tehtävänä on tallettaa ajatuksia ja ideoita. Seuraavat jäljitettävyys- ja läpinäkyvyyskohteet voivat olla esimerkiksi deittiehdokkaan tulotiedot. Paljonko kumppani tienaa ja miten paljon maksaa veroja. Jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä voidaan myös käyttää hengitysilman analysointiin. Kun jätevesistä pystytään analysoimaan mitä kaupungin asukkaat ovat nauttineet, niin saman pystyisi tekemään esimerkiksi bussin sisällä olevasta hengitysilmasta. Edellämainitut kohdat nousivat esille lennokkaiden ideoiden paketista.
Vakavasti keskuteltaessa voidaankin palata nykyhetkeen ja miettiä, miten jäljiettävyys ja läpinäkyvyys saattavat vaikuttaa omiin päivän tapahtumiin. Ensin täytyy kuitenkin ymmärtää mitä jäljitettävyys ja läpinäkyvyys tarkoittaa, jotta ne voidaan käsittää ja hahmottaa. “Läpinäkyvyys on yläkäsite jäljitettävyydelle. Se on myös yhteinen käsitys siitä, minkä tekijöiden tulee olla läpinäkyviä + mahdollisuus saada ajan tasalla olevaaa tietoa. Jäljitettävyys on tuotevirran jäljittäminen ketjussa eteenpäin/taaksepäin. Mahdollisuus selvittää alkuperä, mitä tuotteelle tapahtuu ketjun eri vaiheissa. [1]” Ne ovat termejä, jotka ovat todella tärkeitä tuotteen aitouden ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Elintarviketurvallisuus ja data
Jäljitettävyys ja läpinäkyvyys tulivat tutuksi, kun valitsin toimeksiantajaksi yrityksen, joka halusi selvityksen miksi ja miten kotisirkkojen tuotannosta tulisi kerätä dataa. Tämä oli vuoden 2017 alussa, jolloin hyönteisten myynti elintarvikkeina ei ollut vielä sallittu. Niitä myytiin kaupoissa keittiökoristeina. Ongelma syötävien kotisirkkojen kasvatuksessa oli se, että niiden kanta Suomessa oli tämän vuoden alussa varsin pieni. Kotisirkkojen tuottajille ei ollut yhteistä tuottamismenetelmää, jota olisi voitu noudattaa. Tuotantomenetelmät olivat tuottajasta itsestään kiinni. Kotisirkat syövät mitä tahansa, ja joidenkin mielestä biojätteiden ruokkiminen on erittäin kätevä ja ekologinen keino päästä omista jätteistään eroon. Henkilökohtaisesti en suosittele tätä, koska jätteistä voi siirtyä tauteja hyönteisten kautta ihmisiin.
Yksi nouseva ongelma kotisirkkojen tuotannossa oli se, että jos tuottaja ei ruoki niitä tarpeeksi ne alkavat syömään toisiaan. Pienissä tuotantotiloissa muodostuu ongelmia lajin jalostukselle sillä kannan kehitykselle saattaa ilmetä ei-toivottua evoluutiota. Jalostaminen ja ruokinta ovat eräitä tärkeitä asioita joita tulisi seurata kotisirkkojen tuotannon aikana. Lisäksi myös se, mistä kanta on tullut farmille, onko se ostettu toiselta suomalaiselta farmarilta vai ulkomailta, on avainasemassa. Sovelsin eläintenhoidossa käytettäviä eläinrekistereihin tallennettavia tietoja kotisirkkojen tuotantoon, sillä niissä järjestelmissä on jo otettu huomioon tärkeitä seikkoja jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kannalta.
Uhka vai mahdollisuus
Läpinäkyvyys ja jäljitettävyys olivat kuitenkin todella laajoja käsitteitä, eivätkä termit jää pelkästään elintarviketeollisuuden pariin. Työntekijä saattaa haluta läpinäkyvyyttä yrityksensä toiminnoista, ja työnantaja voi haluta näitä työntekijän aikaisemmista tuloksista. Vastuulliset asiakkaat tarvitsevat palvelun- tai tuotteentarjoajalta tarpeeksi tietoa, jotta voivat tehdä ostopäätöksensä olemassa olevan tiedon perusteella.
Kaikesta kerätään dataa ja kymmenien vuosien päästä monille asioille löytyy läpinäkyvyys- ja jäljitettävyysketju. Jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden avulla pystytään luomaan molemminpuolista luottamusta. Datan omistuksen monopolisoituessa myös valta painottuu vain yhdelle osapuolelle. Datan arvo nousee, kun se on keskitetty, mutta se myös mahdollistaa mahdollisen korruption.
Afrikkalainen sikarutto
Opinnäytetyötä tehdessä nousi mielenkiintoisia ilmoituksia itä-naapurimaitamme (Venäjä, Viro ja Baltian maat) terrorisoivasta afrikkalaisesta sikarutosta. Tauti ei ole vaarallinen ihmisille, mutta sioille ja villisioille se on tappava. Eviran nettisivuilta poimittua:
“Simulaatiomallimme käyttää sika- ja tilarekisteriä leviämisen arvioimisessa. Simuloimalla luomme mahdollisia taudin leviämiseen johtavia tapahtumia lukuisia kertoja. Toistamalla laskelmia saamme käsityksen siitä, mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua ja mikä olisi tyypillisin tapahtumakulku. [2]”
Eli järjestelmä, joka alunperin kehitettiin eläinten hoitamiseen ja tiedon välittämiseen eri toimijoiden kanssa. Tätä käytettiin simuloimaan, miten tauti leviää ja mikä olisi tapahtumakulku taudille. VAU! Toivottavasti tälläistä tehdään myös ihmisten potilastiedoilla, ja olisi mukava saada siihen läpinäkyvyys.
Lähteet
[1] https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/Viljan_jaljitettavyys/Kotro%20Esitysmateriaali%20seminaari%2028112013.pdf
[2] https://www.evira.fi/globalassets/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/selllehden-artikkeleita/afrikkalainen-sikarutto-naapurissa.pdf
Matias Miettinen on valmistunut IT-tradenomiksi Tampereen ammattikorkeakoulusta. Tämä artikkeli on jatkoa aiemmin julkaistuun artikkeliin Jäljitettävyystiedoilla kestävämpää kehitystä.
matias.miettinen [ät] sytyke.org