Tietojenkäsittelyn koulutus ammattikorkeakoulussa tähtää alan tulevaisuuden osaamistarpeiden saavuttamiseen. Tietojenkäsittely on alana jatkuvassa ja nopeassa muutoksessa mikä asettaa erityisiä haasteita tulevaisuuden osaamisen ennakointiin ja siihen mitä ja miten ammattikorkeakoulussa opitaan. Tässä artikkelissa kuvataan tietojenkäsittelyn opiskelijoiden tulevaisuuden osaamisen kehittymistä analysoimalla yhtä konkreettista oppimistehtävää Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet -opintojaksolla.

Tietojenkäsittelyalan osaaminen tulevaisuudessa

Tietotekniikkaa hyödynnetään yhä enenevässä määrin kaikkialla, sillä sen avulla voidaan tehostaa eri toimintoja sekä parantaa palveluita. Toimialan muutoksessa painottuvat erityisesti jatkuvan läsnäolon paradigma, missä esineiden internet (IoT) luo alustan älykkään ympäristön rakentamiselle (Pejanović-Djurišić ym. 2017). Tietojenkäsittelijän ydinosaamista ovat ohjelmisto-osaaminen ja palvelutuotanto, mutta alalla tulevat painottumaan Opetushallitukselle tehdyn tietojenkäsittelyalan osaamistarveselvityksen mukaan entistä enemmän sekä liiketoiminnallinen osaaminen että asiakasosaaminen (Järvinen ym. 2012).

Koulutukselle osaamistarveselvityksessä heitettiin haasteeksi kehittää opiskelijoiden kykyä löytää ja määritellä ongelmia sen sijaan että asioita lähestytään ratkaisuista käsin. Esille nostettiin myös sen huomioiminen, että tulevaisuudessa entistä suurempi joukko suomalaisista palvelujen käyttäjistä on ikääntynyttä väestöä ja heidän tarpeet tulisi huomioida paremmin digitaalisten palvelujen suunnittelussa ja tarjonnassa. Ikääntyneille suunnattujen digitaalisten palvelujen kehittämisessä Suomi voisi olla kansainvälisestikin merkittävässä asemassa. (Järvinen ym. 2012, 44-45.)

Uutta luovaa osaamista

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on uudistaa työelämää, jolloin opetusta viedään mahdollisimman paljon aitoihin työelämätilanteisiin, joissa mahdollistuu kehittäminen ja kokeilevuus. Kuviossa 1 on kuvattu uudistavan oppimisen elementtejä, joiden mukaan oppimistapahtumaa voi jäsennellä.

Kuvio 1. Uudistavan oppimisen elementit (Lahden ammattikorkeakoulu 2015)

Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet -opintojakson osaamistavoitteina on, että opiskelija osaa suunnitella ja kuvata digitaalisen palvelun ikääntyneelle asiakasryhmälle hyvinvoinnin tukemiseksi, arvioida digitaalisen palvelun käyttäjäkokemusta sekä ohjata ja tukea asiakasta digitaalisen palvelun käytössä. Opintojakson toteutus sisältää oppimistehtävän, jossa suunnitellaan uusi mobiilipalvelu ikääntyneille. Opiskelijoiden toiminta jäsentyy uudistavan oppimisen mukaisesti keskustelun, toiminnan ja kriittisen reflektion avulla.

Opiskelijat työskentelevät opintojakson tehtävän suorittamiseksi pienissä ryhmissä, joissa oleellista on keskustelu ja pohdinta, tämän tuloksena ryhmän jäsenet synnyttävät uuteen palveluun liittyviä ideoita. Toiminnan aikana opintojaksolle mahdollistetaan erilaiset kokeilut, demot ja protot. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden luovuuskykyä, ongelmien löytämistä ja niiden ratkaisuja. Tehtävässä opiskelijat mallintavat ideansa ikääntyneitä asiakkaita palveleviksi mobiilipalvelutuotteiksi. Tuotteiden suunnittelussa hyödynnetään tablettitietokoneen ohjauskäyntejä ikääntyneiden asiakkaiden luokse, jolloin opiskelijat saavat kerättyä suoraan asiakkailta toiveita ja käyttäjäkokemuksia. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa ikääntyneet otetaan näin mukaan palvelun suunnitteluun alusta lähtien, jolloin heidän tarpeensa, taitonsa ja rajoituksensa nousevat suunnittelun keskiöön. (Valtiovarainministeriö 2008, 12-13.). Toiminnan aikana opiskelijat oppivat myös asiakaspalvelu- ja ohjausosaamista. Kriittinen reflektio toteutuu, kun opiskelijat kirjoittavat pienryhmänä portfoliota. Opiskelijat käyvät teorian ja käytännön välistä reflektiota ja tuovat omat näkemyksensä perustellusti esille palvelun suunnitteluprosessissa. Portfolion kirjoittaminen tukee myös kunkin opiskelijan henkilökohtaista ammatti-identiteetin kehittymistä. (Lahden ammattikorkeakoulu 2015.)

Palveluideat

Opiskelijoiden opintojaksolla suunnittelemat mobiilipalveluideat kumpuavat ikäihmisten arjen tarpeista ja niissä huomioidaan kohderyhmän toimintakyky. Palveluideoiden lähtökohdissa nousi selvästi esille ikäihmisten toimintakykyyn liittyvät rajoitukset sekä heidän toimintaympäristönsä kaventuminen. Fyysiset ja kognitiiviset toimintakyvyn rajoitukset näkyivät mm. ikäihmisten tablettitietokoneen käytön haasteina. Tämän havainnon pohjalta opiskelijat ideoivat palveluita, jotka helpottavat ikääntyneitä tablettitietokoneen käytössä, mutta myös muun arjen elektroniikan käytössä. Palveluideoissa esiteltiin tablettitietokoneeseen asennettavia sovelluksia, joissa oli ominaisuuksia sovelluksen älykkäistä algoritmeista fyysisen henkilökohtaisen palvelun tilaamiseen.

Havainto ikäihmisten toimintaympäristön kaventumisesta tuotti aktivointiin ja yhteisöllisyyteen liittyviä palveluideoita. Ideoiden joukossa oli vertaisverkostoja keskinäiseen kommunikointiin, tukihenkilöpalvelua sekä eritavoin toteutettuja aktiviteettejä, kuten etäfysioterapiaa. Kaikissa palveluissa lähtökohtana oli mobiilisovelluksen helppokäyttöisyys parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen saavuttamiseksi.

Digitaalisten ratkaisujen lisäksi opiskelijat pohtivat palveluideansa toteuttamismahdollisuuksia. Ehdotuksissa oli ajateltu integrointia olemassa oleviin palveluihin, kuten kaupungin tuottamiin ikäihmisille suunnattuihin palveluihin, synergiaa korkeakouluopiskelijoiden ja ikäihmisten välillä sekä pohdittu palvelua itsenäisenä yrityksenä.

Palveluideoista tulevaisuuden työtehtäviin

Ammattikorkeakoulun tavoitteena on tarjota haastavia ja mielenkiintoisia oppimiskokemuksia, joiden avulla saadaan tulevaisuuden työelämävalmiuksia. Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet opintojakson tehtävä on esimerkki uudistavasta oppimisesta, jossa haastetaan opiskelijoiden ideointi-, suunnittelu- ja ongelmanratkaisukykyä ja jossa toimintaan osallistetaan digitaalisen palvelun käyttäjät. Palvelun suunnittelussa on oleellista ryhmän jäsenten välinen yhteistyö ja sitoutuneisuus, jotka nekin ovat tulevaisuuden työelämän kannalta keskeisiä taitoja. Opintojaksolla on tuotettu runsaasti potentiaalisia palveluideoita ja mallinnettu niitä, ja samalla on kannustettu opiskelijoita viemään ideoita eteenpäin. Ideat ovat poikkeuksetta olleet potentiaalisia myös jalostamiselle ja kaupallistamiselle. Opiskelijoiden on mahdollista jatkaa kehittelyä eteenpäin opinnäytetyönä tai esimerkiksi viemällä idea yrityshautomoon, jossa saa edelleen konkreettista tukea idean tuotteistamiseen. Yrittäjämäistä otetta painotetaan oppimisprosessissa, mikä edistää työllistymis- ja menestymismahdollisuuksia opintojen jälkeen. Opintojaksolla työstettävä portfolio ei ole vain opintojakson tehtävä, vaan myös näyttö oman osaamisen tuotteistamisesta, jota voi hyödyntää esimerkiksi työnhakutilanteessa.

Lähteet

Sore
Tiittanen

Sariseelia Sore, FM, toimii tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla. Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet opintojakson opettaja. sariseelia.sore [ät] lamk.fi

Hannele Tiittanen, TtL, KM, toimii yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet opintojakson opettaja. hannele.tiittanen [ät] lamk.fi

Koulutus ja oppiminen

, , ,