Avainsana: strategia

Tekoälyn myyttien metsästys

Loppuvuodesta 2016 julkisuudessa keskusteltiin tiiviisti tekoälystä ja siitä, miten se muokkaa finanssisektorin palveluita ja ansaintaa. Keskustelussa nousi esiin kolme ennestään hyvin tuttua aluetta: 1. automaatioasteen kohottamisen kautta muodostuva parempi tehokkuus, 2. asiakaskokemuksen parannus sekä 3. uudet innovaatiot ja liiketoimintamahdollisuudet.   Osuuspankilla tilanne tulkittiin niin, että tekoälyosaamisesta muodostuu toimintamme kannalta yhtä merkittävä asia kuin mobiiliosaamisesta vuonna 2011 ja designosaamisesta 2014. Asiaa lähettiin edistämään ripeästi mutta mielessä kaihersi miten epäkypsää ja liiketoimintaan mahdollisesti laaja-alaisesti..

Read more

Tietotekniikka ei ole yksinäinen saari

Kahdella silmällä katsominen on tunnetusti useimmiten tehokkaampaa kuin yhdellä silmällä. Miksi siis suhtaudumme tietotekniikkaan ja sen ympärillä kehitettyihin standardeihin ja viitekehyksiin yksisilmäisesti, emmekä tarjoa käytettäväksi muuhun toimintaan? Käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen merkittävin ajuri on kiistatta tietotekniikka. Soveltamalla tietotekniikkaa yhä uusille alueille ja yhä tehokkaammin parannamme tuottavuutta ja sitä kautta kansakuntamme kilpailukykyä ja onnellisuutta yhä enemmän..

Read more

Voiko tietotekniikan avulla pelastaa maailman

Vuosi sitten TIVIA:n liittokokouksessa meille oli puhumassa Juha Heikkala. Hän kertoi yhdistystoiminnan murroksesta ja siitä, että ilman suurta tarkoitusta ei yhdistys pysty houkuttelemaan nuoria jäseniä. Keskustelussa hän sanoi, että meillä tietotekniikan ihmisillä on mitä parhain mahdollisuus löytää yhdistyksellemme maailman tasolla merkittävä tarkoitus. Tätä meidän on välillä itse hankala nähdä. Tästä inspiroiduin pohtimaan sitä, millainen suuren..

Read more

Saadaanko tietotekniikalla kilpailuetua?

Monen IT-ihmisen ja systeemisuunnittelijan märkä uni on totta: yhteiskuntamme on siirtynyt vaiheeseen, jossa merkittävimmin sitä muuttava teknologia on tietotekniikkaa. On ollut jo jonkin aikaa, mutta yhteiskunnalta menee aina aikaa tosiasioiden tunnustamiseen. Mutta enää juuri kukaan ei väitä muuta. Professori Matti Pohjola muistutti jo vuonna 2008, että siihen saakka tietotekniikka oli vaikuttanut työn tuottavuuteen kahta kautta:..

Read more

EU:n henkilötietosuoja-asetus – liiketoiminnan toivelahja

Tämän kirjoituksen otsikko saattaa tuntua ensi lukemalla hieman oudolta, onhan vuosien varrella totuttu siihen, että kaikenlaiset sääntelyt, varsinkin EU- tasoiset lähinnä aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja hankaluuksia yrityksien liiketoiminnalle. Onhan toki aiemminkin usein mainittu, että lähestymällä sääntelyn tuomia muutostarpeita oikein voidaan muutoksesta saada paljonkin hyötyä. Jostain syystä kuitenkin lopputulos usein on kallistunut yrityksen kannalta negatiiviseksi tai korkeintaan..

Read more

Kuinka otetaan digiloikka?

Onko digimurroksella yhteys tietojohtamiseen? Nyökyttelemme – on varmasti. Tulevatko mieleesi ensimmäisenä uudet laitteet, älypuhelimet, tabletit, sensorit, diginatiivit ihmiset, markkinointiautomaatio ja sosiaalinen media? Ehkä mieleesi tulevat Uber ja Airbnb, onhan näitä käytetty esimerkkinä murroksesta jo pitkään. Meidän on yksinkertaisempi ymmärtää murrosta yleisellä tasolla ja muiden tuottamina. Opimme rakentamaan lomamatkamme netissä ja käyttämään pankkipalvelujamme mobiilisti. Näemme itsemme..

Read more

Tiedolla vai tunteella – oikoteitä tiedolla johtamiseen

Tiedolla johtaminen on yhä useamman yritysjohdon agendalla. Valitettavan usein termillä viitataan historiatietoja raportoiviin Business Intelligence –järjestelmiin ja erilaisiin seurantadokumentteihin. Tämän päivän kilpailuympäristössä peräpeiliin tuijottaminen ei kuitenkaan enää riitä.  On ymmärrettävä trendejä ja ilmiöitä, halittava ennuste- ja optimointimalleja. Analytiikka on siten datavirtojen kasvun myötä tullut välttämättömäksi osaksi liiketoiminnan arkea. Tänään dynaamisen strategian aikakaudella kaiken keskiössä on..

Read more