Avainsana: tietojohtaminen

Kuuntele sydäntäsi – Mittaamalla hyvinvointia

Terveelliset elämäntavat kyllä tiedetään, mutta niiden noudattaminen on hankalampaa. Oman kehon mittaaminen ja kehittynyt hyvinvointiteknologia toimivat monelle motivaattorina muutokseen Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on periaatteessa helppoa ja jokainen tietää ainakin perusteet: syö monipuolisesti, nuku riittävästi, liiku säännöllisesti, vältä päihteitä… siinä yksinkertaistettuna terveellisen elämän ohjeet, joita on opetettu kouluissa jo 70-luvulta lähtien. Sittemmin kasaantunut tutkimustieto on vain..

Read more

Datalähtöisellä tietojohtamisella vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä mittava uudistus, jolla pyritään kokonaisvaltaiseen palvelurakenteen uudistukseen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen. Tämä työ on ollut itse asiassa käynnissä jo yli vuosikymmenen, mutta hyvistä yrityksistä huolimatta aitoa toimintojen integraatiota ja tiedon läpinäkyvyyttä ei ole onnistuttu toteuttamaan. Tämä on johtanut palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden heikentymiseen entisestään.  Tilannetta ei helpota yhtään käsillä oleva..

Read more

OKR-hysteria leviää

OKR-niminen tavoitejohtamismalli on alkanut levitä myös Suomessa. Kuulen viikoittain uusista käyttöönotoista. Luultavasti vauhti vielä kiihtyy LinkedIn kirjoitusten perusteella. Selitän artikkelissa lyhyesti, miten OKR-mali toimii, ja miksi yritykset ovat siitä kiinnostuneita. Kuvaan myös Ambientialla käyttöönoton yhteydessä tehtyjä valintoja. Johdon tehtävänä on varmistaa, että organisaatio toimittaa halutut tulokset. Tulosten saavuttamiseen tarvitaan johtamista – eli tulosjohtamista. Ambientialla on..

Read more

Tieto- ja viestintätekniikka ja vastuullisuus

Yritysten ja muiden organisaatioiden yhteiskuntavastuu on nykyisin valtavirtaistunut ja vielä joskus harvoin kuuluvat väitteet siitä, että yritystoiminnan tarkoituksena on vain tuottaa voittoa osakkeenomistajille tuntuvat varsin kivikautisilta. Olemme alkaneet ymmärtää, että elämme verkottuneessa ja systeemisessä maailmassa, missä yhden toiminta vaikuttaa toiseen, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Emme voi enää elää siten, että yksi optimoi omaa toimintaansa muiden kustannuksella…

Read more

Tietotekniikka ei ole yksinäinen saari

Kahdella silmällä katsominen on tunnetusti useimmiten tehokkaampaa kuin yhdellä silmällä. Miksi siis suhtaudumme tietotekniikkaan ja sen ympärillä kehitettyihin standardeihin ja viitekehyksiin yksisilmäisesti, emmekä tarjoa käytettäväksi muuhun toimintaan? Käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen merkittävin ajuri on kiistatta tietotekniikka. Soveltamalla tietotekniikkaa yhä uusille alueille ja yhä tehokkaammin parannamme tuottavuutta ja sitä kautta kansakuntamme kilpailukykyä ja onnellisuutta yhä enemmän..

Read more

Tekoäly, tietoyhteiskunta ja TIVIA

Vuoteen 2154 sijoittuvassa elokuvassa Elysium on tapahtunut pelätty polarisaatio: Maa on ylikansoitettu, saastunut ja siellä asuu köyhä enemmistö. Rikas eliitti asuu puolestaan Maata kiertävällä avaruusasemalla. Elokuvan päähenkilö otetaan kiinni vähäisestä rikkeestä – poliisirobotin vastustamisesta – ja passitetaan ehdonalaisvalvojan luo. Sekin on robotti ja Max saa lisää ehdonalaista, tietty. Tarvitsemme kipeästi tekoälyä esimerkiksi tekemään rutiiniomaisia päätöksiä:..

Read more

Älä sekoa älyttömiin ja keinotekoisiin koodauspulakäsitteisiin

Osaamisen puutteellinen ymmärrys tulee kalliiksi esim. tekoäly-, data scientist- ja koodaripulakeskustelussa. Näiden sekoittaminen tulee kalliiksi ilman syvällistä perehtymistä, mistä todella ja oikeasti on kysymys, kun puhumme ohjelmistosuunnittelu-, tietojenkäsittely-, palvelumuotoilu- ja tietojärjestelmätieteen oppialojen synnyttämästä osaamisesta yhteiskunnassa – vaikka niillä onkin paljon yhteistä. Sekoittaminen tulee kalliiksi rekrytoinneissa, kehittämisessä ja teollisessa muutoksessa. Se johtaa virheellisiin hankintoihin; päädytään johtamaan..

Read more

Saadaanko tietotekniikalla kilpailuetua?

Monen IT-ihmisen ja systeemisuunnittelijan märkä uni on totta: yhteiskuntamme on siirtynyt vaiheeseen, jossa merkittävimmin sitä muuttava teknologia on tietotekniikkaa. On ollut jo jonkin aikaa, mutta yhteiskunnalta menee aina aikaa tosiasioiden tunnustamiseen. Mutta enää juuri kukaan ei väitä muuta. Professori Matti Pohjola muistutti jo vuonna 2008, että siihen saakka tietotekniikka oli vaikuttanut työn tuottavuuteen kahta kautta:..

Read more

KEHMET – Helsingin kaupungin ICT-kehittämisen viitekehys ratkoo digitalisaation esteitä systeemisellä lähestymistavalla

Helsingin kaupungin ICT kehittämismenetelmät Kehmet sai vuonna 2017 valtiovarainministeriön Suomidigin Suunnannäyttäjät-kilpailussa kunniamaininnan arvokkaasta digitaalisaatiota edistävästä työstään. Kehmet on rakentanut loistavan kokonaisnäkemyksen työkaluineen digitaalisten palveluiden kehittämisestä, jonka keskiössä on asiakas. Selkeä malli tukee kehittäjiä ja säästää runsaasti aikaa ja vaivaa, kuuluivat VM:n raadin perustelut. Kehmet-malli valmistui juuri oikeaan aikaan tukemaan Helsingin kaupungin organisaatiouudistuksen jälkeistä toimeenpanoa. Kesäkuussa..

Read more

Rekrytoinnin raastavuus – mitä tietohallinto odottaa osaajalta?

Julkisella sektorillakin tietohallintojohdon on tehostamistoimien ja tuottavuusleikkausten myötä tultava toimeen nykyistä vähemmällä henkilöstömäärällä.  Taloon hankittavan osaamisen tulee siis kohdentua kerralla oikein. Tämä luonnollisesti asettaa paineita rekrytointien onnistumiselle, sillä jokaisen taloon palkatun tulee kyetä kantamaan osansa työkuormasta ja osaamisellaan kattamaan laajempia asiakokonaisuuksia. Julkishallinnon tietohallinnon organisaatioissa on tapahtunut erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Vahva usko..

Read more