Johanna Terhon Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle tekemä opinnäytetyö ”Holhoustoimen edunvalvontapalvelun tilivalvonnan asiakaslähtöinen kehittäminen” voitti Sytykkeen Vaikuttavin opinnäytetyö 2016-17 -kilpailun.

Aihe aina ajankohtainen ja tekijä oli tutkinut asiaa monesta eri näkökulmasta, esimerkkeinä palvelumuotoilu ja arkkitehtuuri. Työ oli täynnä hyviä kehitysehdotuksia ja toimintatapoja. Näemme työssä valtavan hyödyn, kun holhoustoimen tilivalvonta-asioita mietitään ja kehitetään. Työssä oli myös hyvin otettu huomioon sekä edunvalvojan ja päämiehen että myös viranomaisten näkökulmat. Tämä työ on merkityksellinen monelle ja sen hyöty ja vaikuttavuus laaja sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

Työn tiivistelmä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kehitysehdotus holhoustoimen edunvalvontapalvelun tilivalvonnan asiakaslähtöisestä kehittämisestä. Kohderyhmänä oli yksityiset edunvalvojat. Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) mukaan holhousviranomainen valvoo edunvalvojien toimintaa. Tilivalvonta koskettaa päämiehiä, edunvalvojia ja holhousviranomaista. Opinnäytteen tavoitteena oli tuottaa kehitysehdotus tilivalvonnan asioinnista siten, että se mikä voidaan poistaa, poistetaan, se mitä ei voida poistaa, automatisoidaan ja se mitä ei voida automatisoida, tehdään niin helpoksi kuin mahdollista.

Kehitysehdotus koski uuden digitaalisen palvelun suunnittelua. Opinnäytetyön tilaajaksi valikoitui tästä syystä valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon ICT-osasto. Osaston tehtävänä on vastata julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä kehittämisestä sekä yhteisten hankkeiden yhteensovittamisesta. Työn tilaaja sai opinnäytetyöstä kehitysehdotuksen, jota arvioitiin sen perusteella, oliko siinä huomioitu sähköisen asioinnin yleiset linjaukset ja periaatteet.

Kehitysehdotuksen tuotoksena syntyi ehdotus ”digitilistä”. Palvelutarpeen tunnistamisessa ja asiakaslähtöisessä palvelun suunnittelussa hyödynnettiin digitalisoinnin periaatteita ja palvelumuotoilun eri menetelmiä. Käytännön kokemuksesta saatua tietoa hyödynnettiin uuden palvelun suunnittelussa arkistovelvoitteisiin saakka. Narratiivisen kerronnan avulla yhdistettiin viranomaisen, edunvalvojan ja päämiehen näkökulmia tarinoiksi. Kehitysehdotusta koeteltiin myös holhousviranomaiselle laaditulla kyselyllä. Julkisen hallinnon virallisista dokumenteista huomioitiin kehittämiseen liittyviä reunaehtoja. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän avulla rajattiin kehitettävä ilmiö toiminta- ja tietoarkkitehtuuritasolle. Opinnäytteen laadullisten menetelmien lisäksi hyödynnettiin myös toimintatutkimuksen periaatteita.

Sytyke onnittelee voittajaa.