Teknologiafriikin hemmotteluvuodet Hankin 2000-luvun alkupuoliskolla taulun, johon on kiinnitetty Intel 4004-prosessori. Koska olen teknologiafriikki, seuraan suurella mielenkiinnolla, miten ICT-laitteiden suorituskyky, kapasiteetti ja sitä kautta syntyvät uudet tuotteet ja palvelut ovat kehittyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Me suomalaiset olemme teknologiakansa, joka on tarttunut muita yhteiskuntia nopeammin toiminnan digitalisaatioon, vaikka yleensä teknologia edellä ei ole paras kulma..
Tekijä: Sytyke - page 3
Ohjelmistokehitysalaa riivaa sairaalloinen uutuudenviehätys. Pelko jälkeen jäämisestä ja häpeä vanhojen työvälineiden käytöstä ajaa ihmiset etsimään jatkuvasti uutta tekniikkaa. Vanhoja asioita ja jopa kokemusta halveksitaan. Se on selvää, että uusi teknologia on joskus hyvin tehokasta ja mahdollistaa ennennäkemättömiä asioita, mutta valitettavasti merkittävä osa uudesta teknologiasta ohjelmistokehityksessä ei ole tällaista. Seikkailujen tuloksina on usein heikkoja, välillä suorastaan..
Tietojärjestelmällä on oma elinkaarensa. Kun versionvaihdokset eivät enää pelitä, iäkkään järjestelmän tuki loppuu tai kun järjestelmäarkkitehtuuriin täytyy sisällyttää uusia järjestelmiä, on investointipäätösten aika. Välillä tämä on varsin mutkatonta, varsinkin jos liiketoiminnan tukemiseksi löytyy suoraan konfiguroitavissa oleva tai hyvin pienin modifikaatioin käyttökelpoinen ratkaisu. Kasvavat liiketoiminnan tietotarpeet, liiketoimintaprosessien tehostaminen sekä toiminnan omalaatuisuus merkitsevät, että hanketta on vietävä..
Työtehtävien puitteissa olen seurannut tietotekniikan hyödyntämisen vaiheita kolmen vuosikymmenen ajan ja tutustunut sen hyödyntämisen historiaan vielä pidemmältä ajalta. Ilmailuhistorian harrastajana puolestaan lentämisen kehityksen vaiheet ovat tulleet tutuiksi. Näiden kahden parissa puuhatessa déjà-vu on tullut useinkin ja nuo välähdyksenomaiset tuntemukset johtivat kahden teknologian välisten analogioiden tunnistamiseen ja lopulta pienimuotoiseen tutkimukseen julkaistuksi kirjaksi saakka. Oma oivallukseni oli,..
Tämä taitaa olla kuudeskymmenes kolmas (63.) Kuutamolla-kolumni. Kaikkihan luonnollisesti ymmärtävät, että, jotta kolumnissa pystytään tarjoamaan kerta kerralla tuoreita näkemyksiä tietotekniikan alueen päivänpolttavista nuolenkärkiasioista, on kirjoittajia ja neuvonantajia oltava ylenmäärin ja tällaisen parviälyn älykkyyden täytyy ylittää pienemmän liikevaihdon omaavien pörssiyritysten älypääoma. Ja homma toimii kuten Mustanaamiolla, noin henkilöresurssimielessä. Kuutamolla-kirjoittajalla on tuhat korvaa ja tuhat silmää. Kun..
Joskus yksinkertainen oivallus tai asiakkaan toive voi olla merkittävä edistysaskel palvelun käyttäjäkokemuksen ja käytettävyyden parantamisessa, koko palvelun käyttöönoton helpottamisessa ja myynnin parantamisessa. Tämä tarina on tosi, ja tapahtui viime vuonna 2020. Olimme pari vuotta aikaisemmin päättäneet lähteä tekemään ohjelmistorobotiikan ratkaisuja palveluna, kohderyhmänä tilitoimistot ja niiden asiakkaat. Kun itse olemme myös tilitoimisto, käyttökohteista ja ideoista ei..
Palveluiden ja tuotteiden tarjoajat ja käyttäjät yhteen tuovat ekosysteemit ovat nykypäivää. Moni hyödyntää ekosysteemejä jopa huomaamattaan. Esimerkiksi IT-alalla työskenteleville tutut Suomi.fi ja Oppia.fi ovat ekosysteemejä. Myös Amazonia saatetaan pitää pelkkänä verkkokauppana, vaikka se todellisuudessa on valtava ekosysteemi. Periaatteessa kuka vain voi myydä tavaraa Amazonin kautta tai pyörittää IT-palveluitaan sen alustalla. Teknologiajätin palvelussa onnistuu myös kirjan..
Julkipilven tietoturva, muodikas aihe, josta alettiin puhumaan julkisten pilvipalveluiden, eli hyperskaalassa toimivien pilvipalveluiden (Microsoft Azure, Google Cloud Platform, Amazon Web Services jne.) yleistymisen yhteydessä. Kokemukset ja näkemykset olivat hyvin samankaltaisia, kuin perinteisessä kyberturvallisuuskeskustelussa. Sitten tuli pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, globaali markkinatalous heitti kuperkeikkaa ja loputkin pohjoismaat päätyivät hakemaan NATO:sta turvaa. Näistäkin aiheista kirjoitetaan päivittäin, mutta..
Kun Korona iski Suomeen 2020 kukaan ei tiennyt, mitä on tulossa. Ensimmäinen tavoite oli vähentää pandemian leviämistä ja saada ihmiset eristettyä toisistaan. Muistan itsekin, kuinka olimme kotona tuon lähes 6 viikkoa tapaamatta juurikaan muita. Oma näkökulmani oli yhden ihmisen toiminnan kautta, mutta entäpä, kun on vastuu koko organisaation osalta saada toiminta nopeasti siirrettyä pandemian vaatimusten..
KAOS-ilta 2.6.2022 klo 16.30 Jouni Lähteenmäki / Posti: Kokonaisarkkitehtuurityö strategisen kehittämisen tukena Postilla Esityksessä käydään läpi mm. millaisia ovat arkkitehtuuritoiminnon yhteistyötavat liiketoiminnan kanssa käytännössä (case Baltian haltuunotto), yhteistyömallin vaikutus kokonaisarkkitehtien rooleihin ja työnkuviin sekä kokonaisarkkitehtuurin suhde kehittämisen johtamiseen. Diaesitys Anna Aaltonen / Coala Oy: Kokonaisarkkitehtuuri kohtaa strategian Juhlapuheissa kokonaisarkkitehtuuria pidetään strategisena asiana ja sitä se onkin…