Digitalisaatio ei ole vain teknologinen kehityssuunta tai yksityisen sektorin kilpailuvaltti. Se on ennen kaikkea yhteiskunnallinen muutos, joka muokkaa tapojamme elää, toimia ja asioida. Suomessa julkinen sektori on noussut digitalisaation keskeiseksi veturiksi – ei vain palveluiden tarjoajana, vaan aktiivisena suunnannäyttäjänä, kehittäjänä ja vastuunkantajana.
Tässä muutoksessa ei ole kyse vain siitä, että viranomaisasiointi onnistuu verkossa, vaan siitä, että koko palvelupolku rakennetaan uudelleen – käyttäjän näkökulmasta. Digitalisaation ytimessä ovat tiedon hyödyntäminen, avoimuus, saavutettavuus ja tehokkuus. Julkishallinnon tavoitteena on luoda palveluja, jotka sekä toimivat ajasta ja paikasta riippumatta että tukevat kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta kaikissa elämänvaiheissa.
Mitä digitalisaatio oikeastaan on?
Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian ja datan hyödyntämistä toimintatapojen uudistamiseen. Se ei ole sama asia kuin digitointi (analogisten aineistojen muuntaminen digitaalisiksi) tai digitalisointi (vanhojen prosessien siirtäminen digimuotoon). Aito digitalisaatio tapahtuu, kun toimintatapaa muokataan datan ja teknologian mahdollistamalla tavalla. Esimerkiksi veroehdotus, joka muodostetaan automaattisesti viranomaisten keräämän tiedon perusteella, on hyvä esimerkki digitalisaatiosta.
Suomessa digitalisaation määritelmää ei ole jätetty akateemiseksi pohdinnaksi, vaan se on konkretisoitu toiminnaksi. Valtiovarainministeriön JulkICT-toiminto koordinoi sähköisten palveluiden kehittämistä valtionhallinnossa ja toimii sillanrakentajana kuntien, alueiden ja valtion välillä. Kansallinen digistrategia on sitoutunut asiakaslähtöisyyteen, tietoturvaan ja yhteentoimivuuteen. Eli perusarvoihin, jotka mahdollistavat luottamuksen rakentamisen.
Julkisen sektorin mahdollistama arjen digitalisaatio
Digitalisaatio on arjessa usein näkymätöntä mutta vaikuttavaa. Esimerkiksi sähköinen resepti, koulun ja kodin välinen viestintä, sosiaalihuollon sähköiset hakemukset tai veropalvelut ovat kaikki julkishallinnon kehittämiä ratkaisuja, jotka ovat helpottaneet asiointia merkittävästi. Ne ovat esimerkkejä siitä, miten hyvin suunniteltu digipalvelu voi säästää aikaa, parantaa saavutettavuutta ja vähentää hallinnollista työtä.
Yhteiskunnallisesti merkittävää on myös tiedon hyödyntäminen. Kun kunta kerää tietoa esimerkiksi liikenteestä, väestörakenteesta, oppimistuloksista tai terveyspalvelujen kysynnästä, se pystyy kohdentamaan resursseja tehokkaammin ja ennakoimaan tulevia tarpeita. Esimerkiksi monissa kaupungeissa joukkoliikennettä on kehitetty käyttämällä reaaliaikaista dataa bussien kulusta ja pysäkkien käytöstä. Tämän tiedon avulla vuorovälejä, pysäkkien sijainteja ja reittejä on voitu muokata vastaamaan paremmin todellista kysyntää ja samalla tarjota matkustajille ajantasaisempaa tietoa liikkumisestaan. Tällainen tiedonkäyttö mahdollistaa vaikuttavamman päätöksenteon, mutta asettaa samalla korkeita vaatimuksia tietosuojalle ja avoimuudelle.
Digitalisaation hyödyt – ja yksilön haasteet
Yksilön näkökulmasta digitalisaatio tarjoaa ennen kaikkea joustavuutta. Palveluihin pääsee käsiksi ajasta ja paikasta riippumatta, asioiden hoitaminen nopeutuu ja tiedonkulku paranee. Etäasiointi on mullistanut erityisesti harvaan asuttujen alueiden palveluiden saavutettavuuden. Lääkärin voi tavoittaa videovälitteisesti, viranomaislomake täytetään kännykällä eikä verokorttia tarvitse enää käsin toimittaa.
Kuitenkin julkisen sektorin on myös tunnistettava, että digitaalisuus ei ole esteetöntä kaikille. Digisyrjäytyminen uhkaa erityisesti ikäihmisiä ja ihmisiä, joilla ei ole varaa tai kykyä käyttää teknologiaa. On vaarallista olettaa, että kaikki pystyvät siirtymään digiin. Siksi fyysisten palvelukanavien säilyttäminen ja digituen tarjoaminen ovat keskeinen osa oikeudenmukaista digikehitystä.
Julkisessa palvelukehityksessä asiakasymmärrys, käytettävyystestaus ja saavutettavuus eivät ole vain teknisiä yksityiskohtia. Ne ovat perusoikeuksia.
Yhteiskunnan uudistaja ja rakenteiden ravistelija
Digitalisaatio tarjoaa myös mahdollisuuden muotoilla yhteiskunnan perusrakenteita uusiksi. Julkinen sektori voi digikehityksen avulla purkaa byrokratiaa, madaltaa osallistumisen kynnystä ja mahdollistaa sujuvampaa kanssakäymistä kansalaisten ja viranomaisten välillä. Esimerkiksi sähköiset osallistumisfoorumit, kuntalaiskyselyt ja avoimet tietovarannot tuovat demokratian lähemmäs kansalaista.
Kunnissa ja valtiossa digitalisaation onnistuminen vaatii kuitenkin muutakin kuin hyviä ohjelmia. Se vaatii muutosta organisaatiokulttuuriin: kykyä kokeilla, epäonnistua ja oppia. Uudistuminen ei voi nojata vain tietohallintoon – koko organisaation on sitouduttava kehittämiseen.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä. Työntekijöillä täytyy olla pääsy tietoon, välineisiin ja koulutukseen. Esihenkilöiden tehtävänä on luoda ilmapiiri, jossa kokeileminen on sallittua ja kehittäminen palkitaan. Siksi digitalisaatio on myös johtajuuden testi.
Digitalisaatio on siis enemmän kuin koodia ja sovelluksia. Se on yhteinen projekti ja julkisen sektorin vastuulla on varmistaa, että jokaisella on paikka tässä uudessa digitaalisessa yhteiskunnassa.
Tietoturva, avoimuus ja eettiset rajat
Kansalaisluottamus ei rakennu yksin palvelujen toimivuudelle, vaan myös siihen, että tiedolla ei tehdä vääryyttä. Julkisella sektorilla tämä tarkoittaa erityisvastuuta. Tietoturva, tietosuoja, avoimuus ja vastuullinen tiedonhallinta ovat digitalisaation kivijalkoja.
Erityisesti tekoälyn ja automaation yleistyessä herää kysymyksiä: Miten varmistamme, ettei algoritmi ole syrjivä? Kuka kantaa vastuun virheestä? Miten kansalainen voi valvoa omien tietojensa käyttöä? Julkinen sektori ei voi väistää näitä kysymyksiä. Sen on vastattava niihin avoimesti ja perusoikeuksia kunnioittaen..
Kohti osallisuutta ja hyvinvointia tukevia digipalveluita
Digitalisaation ydin ei ole teknologia itsessään vaan se, miten sitä hyödynnetään ihmisten hyväksi. Julkisen sektorin tehtävänä on varmistaa, että palvelut ovat saavutettavia, luotettavia ja ihmislähtöisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että digitaaliset ratkaisut eivät saa koskaan olla itseisarvo. Ne ovat väline kansalaisen hyvään elämään.
Samalla on tunnistettava, että digitalisaatio on jatkuva prosessi. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, johdonmukaista strategiaa ja ennen kaikkea ihmisten osallistamista. Kun kansalaiset otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen, syntyy paitsi parempia ratkaisuja, myös vahvempaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta hallintoon.
Suomi on hyvässä asemassa. Meillä on toimiva julkishallinto, korkea digiosaaminen ja laaja luottamus instituutioihin. Mutta näitä vahvuuksia on vaalittava ja niitä on rakennettava koko ajan lisää.
Artikkeli on alunperin julkaistu Sytyke -lehdessä 02/2025
Timo Piiparinen on pitkään toiminut erilaisissa kehittäjätehtävissä julkisen sektorin ICT-palvelujen parissa. Nyt viimeisimpänä Jyväskylän kaupungin digipalvelut. Hän on myös ollut aktiivinen vaikuttaja yhteiskunnallisissa toimien eri tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijaverkostoissa. Tällä hetkellä Timo vaikuttaa TIVIAn hallituksessa.
