Valikko Sulje

Maksuliikenteen uudet tuulet – kohti reaaliaikaisempaa maksamista

Tämä artikkeli pohjautuu Sytyke ry:n kevätkokouksessa pidettyyn esitykseen.

Maksaminen aikajana 2000-luvulla

2000-luvulla pankkien maksujärjestelmät ovat kehittyneet merkittävästi. Ennen SEPA-maksujen käyttöönottoa Suomessa oli käytössä kansallinen pankkien maksujärjestelmä PMJ, jossa käytettiin kansallisia (BBAN-muotoisia) tilinumeroita. POPS-järjestelmä (Pankkien väliset online-pikasiirrot ja sekit) on lähes ajantasainen pankkien online-pikasiirtojärjestelmä, jossa välitetään kotimaisten pankkien välisiä pikasiirtoja. Järjestelmä on yhä käytössä, mutta sen maksuvolyymit eivät ole kovin suuret. Useimmille ihmisille POPS-pikasiirto on tuttu asuntokauppojen yhteydestä.

Vuonna 2008 otettiin käyttöön SEPA-järjestelmä, joka toi mukanaan IBAN-muotoiset tilinumerot ja yhtenäisti maksutavat Euroopan laajuisesti. Vuonna 2012 SEPA-tilisiirtojärjestelmän päivän sisäisiä maksusyklejä lisättiin, joka nopeutti maksujen välittymistä entisestään. Vuonna 2020 puolestaan otettiin käyttöön SEPA-pikasiirto, joka mahdollistaa reaaliaikaiset maksut 24/7.

Pikasiirtoasetus – uutta EU-tason sääntelyä

Euromääräisiä pikamaksuja säätelevä EU:n pikasiirtoasetus astui voimaan 8.4.2024 ja tästä alkoi asetuksessa määritelty siirtymäaika. Asetus vaatii, että siirtymäajan jälkeen tilisiirtopalveluita tarjoavien pankkien ja maksulaitosten on lähetettävä sekä vastaanotettava SEPA-pikasiirtoja ilman asiakkaille koituvia lisäkustannuksia. Asetus sisältää myös vaatimuksen maksunsaajan tarkistuksen (Verification of Payee) tarjoamisesta asiakkaille. Asetuksen siirtymäajat on määritelty siten, että kaikilla pankeilla tuli olla valmius vastaanottaa SEPA-pikasiirtoja tammikuussa 2025. Lokakuussa 2025 puolestaan tulee kaikilla olla valmius lähettää pikasiirtoja, sekä tarjota maksunsaajan tarkistusta.

SEPA Instant eli SEPA-pikasiirto

SEPA Instant on reaaliaikainen maksujärjestelmä, joka mahdollistaa maksujen siirron sekunneissa Euroopan laajuisesti. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2020 ja pankit ovat ottaneet sitä käyttöön omien aikataulujensa mukaisesti. SEPA-pikasiirto näkyy saajalla lähes välittömästi ja maksuja voidaan tehdä 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. S-Pankin asiakkaat ovat voineet ottaa vastaan SEPA-pikasiirtoja tileilleen vuodesta 2022 alkaen. Lähtevät pikasiirrot käynnistyvät S-Pankissa vuoden 2025 aikana. SEPA-pikasiirto on merkittävä askel maksamisen reaaliaikaistumisessa, sillä sen avulla maksut kulkevat liki välittömästi maksajalta saajalle koko Euroopan laajuisesti.

Verification of Payee – maksunsaajan tarkistus

Verification of Payee, eli maksunsaajan tarkistus, on sääntelyn velvoittama uusi toiminnallisuus, joka tulee pakolliseksi syksyllä 2025. Toiminnallisuuden tarkoituksena on vähentää virheellisille maksunsaajille maksettuja maksuja. Kun asiakas on syöttämässä uutta maksua, tekee Verification of Payee tarkistuksen siitä, vastaako maksun saajaksi syötetty nimi tilin tosiasiallisen saajan nimeä. Tuloksesta riippumatta asiakas saa halutessaan tehdä maksun. Verification of Payee – palvelua tulee tarjota kaikissa niissä kanavissa, missä asiakas voi tehdä maksuja siten, että asiakas syöttää maksunsaajan nimen.

Pankkien asiakkaisiin kohdistuvat huijaukset

Pankkien asiakkaisiin kohdistuvat huijaukset ovat monimuotoisia ja jatkuvasti kehittyviä. Yleisimpiä huijausmuotoja ovat tietojenkalastelu, puhelin- ja sähköpostihuijaukset sekä erilaiset sijoitushuijaukset. Huijarit pyrkivät usein saamaan haltuunsa asiakkaiden pankkitunnuksia, luottokorttitietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja, joita voidaan käyttää väärin. Myös tekoälyn käyttö huijauksissa on lisääntynyt.

  • Tietojenkalastelu: Tämä on yksi yleisimmistä huijausmuodoista, jossa huijarit lähettävät sähköposteja tai tekstiviestejä, jotka näyttävät tulevan luotettavalta taholta, kuten pankilta. Viesteissä pyydetään usein klikkaamaan linkkiä ja syöttämään henkilökohtaisia tietoja.
  • Puhelinhuijaukset: Huijarit soittavat asiakkaille ja esiintyvät pankin edustajina tai muina luotettavina tahoina. He pyytävät kiireellisesti henkilökohtaisia tietoja tai ohjaavat asiakasta tekemään toimenpiteitä, kuten siirtämään rahaa tuntemattomalle tilille.
  • Sijoitushuijaukset: Asiakkaille tarjotaan houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia, jotka osoittautuvat huijauksiksi. Näissä tapauksissa asiakas menettää sijoittamansa rahat.
  • Dokumentti– ja rakkaushuijaukset: Huijarit käyttävät erilaisia tekosyitä, kuten rakkauden tai liiketoiminnan varjolla, saadakseen asiakkaan lähettämään rahaa tai henkilökohtaisia tietoja.
  • Turvatilihuijaukset: Asiakkaita huijataan siirtämään rahaa ”turvatilille”, joka on todellisuudessa huijarin hallinnassa.

Huijauksia voidaan ehkäistä lisäämällä asiakkaiden tietoisuutta ja varovaisuutta. Pankit eivät koskaan pyydä henkilökohtaisia tietoja, kuten pankkitunnuksia, sähköpostitse tai puhelimitse. On tärkeää olla varovainen ja epäluuloinen yllättävien yhteydenottojen suhteen ja tarkistaa aina yhteydenoton aitous.


Henri Sipilä toimii kehityspäällikkönä S-Pankissa.

Samankaltaisia artikkeleita