Seniori tietotekniikan ja internetin käyttäjänä on mystinen olento. Palveluita pitäisi rakentaa senioreille ja samalla kerrotaan, etteivät he niitä kuitenkaan käytä. Tarvitseeko seniorit huomioida erikseen, jos he eivät digipalveluita halua?
Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Tuohon joukkoon mahtuu runsaasti sekä niitä senioreita, jotka ovat suorastaan guruja it-asioissa, että niitä senioreita, jotka eivät ole ikinä tietokoneeseen koskeneetkaan. Meillä on siis ikäryhmä, jossa on sekä it-osaavia että -osaamattomia ihmisiä paljon. Toisaalta hyvätkään digitaidot eivät riitä, jos käytettävän palvelun käyttöliittymä on huono.
Missään asiassa ei voi saada yli miljoonan ihmisen joukosta yhtä oikeaa vastausta täydellisestä palvelusta. On kuitenkin asioita, jotka toistuvat ja joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ikänäön myötä luettavan tekstin pitää olla suurempaa ja värikontrastin taustan sekä tekstin välillä riittävä. Värillisellä pohjalla hailakka teksti ei toimi, vaan luettavuuden kannalta paras on vaalea pohja ja tumma teksti. Yksi pikakeino kontrastin riittävyyden tarkistamiseen on tulostaa sivu harmaasävyisenä ja katsoa saako siitä selvää. Fontin muodolla on myös merkitystä, sen pitää olla helposti luettavaa. Koukeroinen fontti voi olla viehättävä, mutta viehätys loppuu, kun sitä ei pysty lukemaan. Kolmas yleinen seniorien tietotekniikan käyttöä vaikeuttava asia on käsien tärinä. Kursorin kohdistaminen johonkin tiettyyn kohtaan on silloin hankalampaa. Jos valikot on mitenkään mahdollista tehdä väljinä ja aika suurina, on todennäköisempää, että asiakas osuu siihen mihin yrittää.
Selvitysten mukaan seniorit ovat kiinnostuneita tietotekniikasta ja käyttäisivätkin sitä enemmän, jos saisivat käyttöön apua. Sen lisäksi yksinkertaisemmat käyttöliittymät auttaisivat paljon asiassa. Parhaimmillaanhan käyttöliittymä ohjaa asiakasta liikkumaan oikein palvelussa.
Millainen on hyvä käyttöliittymä seniorien näkökulmasta?
Kysyin senioreilta suoraan, mitä he itse toivovat hyvältä käyttöliittymältä. Yksinkertaistettuna toive on tässä: selkeä, yksinkertainen ja helposti omaksuttavissa. Tämän lisäksi jotakuinkin jokaisessa vastauksessa nousi jo edellä mainittu kontrastiväri sekä fontin koko.
Seniorit toivovat usein, että palvelun logiikka pysyisi samana läpi palvelun. Valikot ja toiminnot löytyisivät jokseenkin samoilta kohdilta samannäköisinä, eikä tarvitsisi arvailla paikkoja ja etsiä erilaisia piilovalikkoja. Mitä yksinkertaisemmin asiat voi tehdä, ja mitä selkeämmin ne saa esiin, sitä parempi. Palveluun ei saa eksyä, vaan asiakkaan tulee löytää helposti tiensä takaisin esimerkiksi etusivulle vaikkapa murupolun avulla.
Nämä ovat vastauksia, jotka hyvin nopeasti tulivat digitaitoisilta senioreilta. Heikommilla digitaidoilla nämä ovat vaikeampia sanoittaa, mutta lopulta ovat juuri samoja toiveita. Monet pienemmät digitaidot omaavat seniorit syyttävät lähinnä itseään, jos jokin toiminto ei löydy palvelusta tai se ei toimi. Ongelma koetaan olevan itsessä, ei missään muualla. Kun saadaan mahdollisimman helppoja ja yksinkertaisia palveluita myös heille, digitaidot ja digivarmuus kasvavat. Saamme tätäkin kautta vahvistettua monien digiosallisuutta pitkälle tulevaisuuteen.
Kysy suoraan seniorilta
Nykypäivän saavutettavuusasetukset saavat eri toimijat ajattelemaan palveluitaan eri käyttäjien näkökulmasta ja hyvä niin. Asetusten noudattamisen lisäksi on kuitenkin hyvä testata palvelua myös loppukohderyhmän kanssa. Tämä kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin mahdolliset muutokset ja kehitysideat on helpompi huomioida.
Usein voi olla helpointa saada joku tuttu nuori testaamaan uutta käyttöliittymää. Silloin jää kuitenkin huomaamatta esimerkiksi ikänäön tuomat esteet. Testaajia kannattaa olla erilaisista ikäryhmistä, jotta saat mahdollisimman monipuoliset ja kattavat kommentit. Senioreita voi kysyä testaajiksi esimerkiksi seniorien tietotekniikkayhdistyksistä. Yleensä innokkaita testaajia löytyy hyvin.
Voit etsiä testaajia esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan kokoaman Opastuspaikkakartan (https://www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/) avulla. Katso alueellasi toimiva opastuspaikka ja tiedustele sitä kautta, haluaisivatko digiopastajat tulla testaajiksi. Kartalta löytyvissä opastuspaikoissa valtaosin digiopastajina toimii vapaaehtoiset seniorit. He ovat siis tietotekniikan vertaisopastajia ja osaavat antaa palautetta sekä itsensä että opastamiensa seniorien näkökulmasta.
Älä unohda lopuksi kertoa testaajille, millainen lopputulos heidän avullaan muodostui. Monet jo osaavat kysyä mielipiteitä loppukohderyhmiltä, mutta unohtavat heidät sen jälkeen. On motivoivaa osallistua toistekin koekaniiniksi ja kommentaattoriksi, kun on nähnyt tekemiensä huomioiden ja palautteen oikeasti tullut kuulluksi ja siirtyneen käytäntöön. Jokaiselle ei toki tarvitse yksilöllistä palautetta laittaa, mutta testaajille on hyvä yleisesti viestiä, mitkä asiat muuttuivat oikeasti heidän palautteidensa perusteella.
Lisää palveluun tarvittava aines
Palvelua rakentaessasi mieti aina, mistä asiakas saa digitukea palvelun käyttöön. Tavoite toki on, että palvelun käyttöön tukea ei tarvita, mutta harvoin näin on. Ainoa ratkaisu ei voi olla, että kysy joltain vapaaehtoiselta. Mieti, miten sinun organisaatiosi voi tukea antaa ja laita se tieto hyvin esiin. Tästä saat loppujen lopuksi myös tietoa, mitä kohtia asiakkaiden on vaikea käyttää ja mitä pitäisi entisestään parantaa.
Jos tiedät, että esimerkiksi vapaaehtoiset digiopastajat opastavat palvelusi käyttöä muille, muista viestiä heille mahdollisista tulevista muutoksista. Tämä helpottaa kaikkien elämää.
Tee käyttöliittymää ja palvelua ihmiseltä ihmiselle, hyvä siitä tulee!
Tiina Etelämäki on SeniorSurfin työntekijä. Osaaminen ja vahvuudet ovat kehittämisessä, projektijohtamisessa, verkostotyössä sekä ikäihmisten digitaitojen kasvattamisessa.
Tiina Etelämäki
SeniorSurf, Vanhustyön keskusliitto
tiina.etelamaki(at)vtkl.fi
@TiinaEtelamaki