Digitaalinen transformaatio on teollinen vallankumous pienoiskoossa. Se mullistaa kohderyhmänsä toimintatavat ja parhaimmillaan suoraviivaistaa kokonaisia toimialoja.
Minulla on ollut mahdollisuus seurata useampaakin vallankumousta reunalta tai keskipisteestä käytännössä koko kaupallisen internetin historian ajan. Onnistumisen reseptinä ovat olleet ajoitus, viestintä ja prosessien huomiointi. Teknologiallakin on ollut roolinsa, mutta se on toiminut enemmän mahdollistajana kuin varsinaisena toteuttamisen välineenä.
Uhkia toteutuksille voi nousta yllättäviltä tahoilta. Muutosvastarintaa voi tulla sekä oman organisaation sisältä että menneen maailman tuotantovälineiden haltijoilta, joiden markkina luhistuisi vallankumouksen toteutuessa. Kohderyhmäkään ei välttämättä ole valmis uudistumaan. Vaikka kehittäjät ja varhaiset omaksujat ovat jo aallonharjalla, pitää malttaa palata ottamaan käyttäjät ja asiakkaat samaan veneeseen ja tunnustella riittävän testausryhmän kautta, että tuote ja maailma ovat valmiit uusille toimintamalleille. Osmo A. Wiion lakia tulevaisuuden ennustamisesta mukaillen: “uusien teknologioiden merkitys yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä”. Internet eri osa-alueineen on esimerkki teknologisesta kyvykkyydestä, joka mahdollistaa transformaation välineenä.
Matkailuala: voittomarginaalien kierrätyksestä kohti palvelumaksuja ja verkostoja
Matkailuala ja lentoyhtiöt ovat 2000-luvun aikana muuttuneet täysivaltaisesti. Vielä vuosituhannen vaihteen tietämillä yhtiöt sopivat hinnoista ja reiteistä keskenään. Alan katteet saattoivat olla kymmeniä prosentteja, joista osa palautettiin provisioina matkatoimistoille, jotka puolestaan palauttivat osan komissiona liikematkustajille. Tämän päivän matkustaminen on dynaamista itsepalvelua, ja matkustaminen on suhteellisesti halvempaa kuin milloinkaan — tai oli ainakin ennen pandemiaa. Perinteisten välittäjien tarve on poistunut printtilippujen katoamisen myötä. Lippujen jakeluun tarvittiin Suomessa vielä vuosituhannen vaihteessa satoja katutoimistoja ja yritysten in-house toimistoja.
Markkinoiden avautuminen kiihdyttää pankkialan digitalisaatiota
Tämän vuosisadan aikana pankit ovat käyneet läpi muutoksen, jossa valuutta on vaihtunut kotimaisesta yhteisvaluutaksi, markkinoiden ohjaus ja valvonta kotimaisesta EU-tasolla johdetuksi ja regulaatio on ohjannut eri toimijat yhteistyöhön kansainvälisesti. Aiemmin päiviä tai jopa viikkoja kestäneet tilisiirrot on mahdollista tehdä lähes reaaliaikaisesti ympäri Eurooppaa. Tuhansia työpaikkoja on kadonnut ja vähintäänkin asiakkaiden lisäpalvelut ovat muuttuneet maksullisiksi. Toisaalta digitalisaatio on muodostanut uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollistanut minimaksujen välittämisen kannattavasti. Rajapintojen avaaminen antaa mahdollisuuksia myös uusille palveluille. Pankkiasioinnin voi avata jatkossa vaikkapa rahoitusneuvojan käyttöön, joka voi tehdä analyysin kulutustottumuksista ja antaa säästövinkkejä. Jos ajatusmallia vie pidemmälle, voisi kuluttaja antaa laajasti kulutustietojaan esimerkiksi vakuutusyhtiön käyttöön ja saada riskejä välttämällä alennuksia vakuutusmaksuista.
Reittioptimoinnilla aikaa hoitoalan työhön
Sotepuolella digitaalinen transformaatio näkyy vaikkapa kotihoidon tehostumisena. Keskikokoisessa kaupungissa saattaa olla useita satoja kotihoidon työntekijöitä ja tuhansia asiakkaita. Perinteisesti kohteet tavoitettiin vuorolistan ja avainnipun avulla. Pelkästään reittioptimointi ja sähköinen ovenavaus tuottavat merkittävät prosessihyödyt, jolloin samalla työajalla asiakasta voi palvella pidempään. Seuraava vaihe kotihoidon alalla on siirtyminen aktiiviseen valvontaan, jossa voidaan seurata terveydentilan kehittymistä ja antaa täsmällisempää apua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Toimintamallin muutos tulee olemaan välttämätön etenkin taantuvien paikkakuntien väestökehitys huomioiden.
Rakennusala: Älykäs infra kertoo, miten sillä menee
Infrarakentamiseen digitalisaatio tuo muutoksen manuaalisista ja erillisistä työvaiheista koneavusteisiksi menetelmiksi IoT:n ja monipuolisten mallintamisvälineiden avulla. Parinkymmenen vuoden aikana kehitysvauhti on ollut hurjaa. Vuosisadan vaihteessa maanrakennuksessa käytettiin vielä yleisesti mittausmenetelmiä, joissa pintatasot tarkistettiin työmailla useamman, mittaukseen perehtyneen tekijän voimin. Nykyisin kaivurin kohdatessa yllättävän kalliopinnan se voi mitata ja lähettää tasokuvan suunnittelijalle, joka laittaa paluupostissa louhintasuunnitelman tulemaan. Suunnitelman läpimenoaika työvaiheineen on lyhentynyt parhaimmillaan päivistä tunneiksi. Kuljettaja voi jatkuvan mittauksen ja koneohjauksen avulla tehdä tarvittavat työvaiheet itsenäisesti välittömästi poikkeamia havaitessaan.
Dataa kerätään valtavia määriä sekä rakentamisen aikana että kunnossapitovaiheessa. Eri suunnittelualojen yhteistyössä on syntynyt kansallisia ja kansainvälisiä malleja, joiden avulla tietoja voidaan kerätä ja vertailla yhdenmukaisesti.
Infra-alan seuraava loikka on digitaalinen kaksonen, jossa voidaan ennalta simuloida muutosten vaikutus kohdealueeseen ja toisaalta todeta lopputuloksen onnistuminen ja havaita erilaiset huollon tarpeet ja juurisyyt. Diginfra 2021 -seminaarissa oli esimerkiksi esillä asfaltin urautumisseuranta, jossa saatiin arvotettua kaupunkitasolla korjauskohteet, ja eri informaatiota yhdistelemällä etsittyä todennäköiset syyt paikallisille urautumisille. Näkemällä koko kuvan on helpompi tehdä päätöksiä ja seurausten sijasta voidaan prosessissa siirtyä syiden jäljittämiseen.
Muutoksen tuulet vievät vanhan maailman mennessään
Digitaalinen transformaatio muuttaa kohteensa toiminnan prosessit ja tuottaa niistä täysin uusia yhdistelmiä. Kehitysvauhti kiihtyy ja aiemmat toimialarajat saattavat yhdistyä, tai joku toiminta kadota kokonaan ja uusia tulla tilalle. Samalla tämä tarkoittaa, että yleensä transformaatiossa pakki puuttuu. Kun on siirrytty uuteen maailmaan, ei hetken päästä enää ole olemassa niitä tekijöitä, taitoja ja välineitä, joilla homma hoidettiin aikaisemmin. Tämä asettaa digitaalisen transformaation arkkitehdit erityiseen vastuuseen: pitää kyetä suunnittelemaan järjestelmiä ja menetelmiä, joiden jatkuvuus ja luotettavuus on turvattu riittävällä tasolla kohteen edellytykset huomioiden. Jos väline katoaa alta, sortuu uusi prosessi kokonaan, ja pahimmillaan se johtaa koko kohdeyhteisön toiminnan päättymiseen. Tietoturva ja kyberturva pitää nähdä toiminnan oleellisena ja kiinteänä osana, joka on mukana suunnittelussa alusta saakka.
Digitaalinen transformaatio on kokonaisuutena laajasti kohdeyhteisöönsä vaikuttava muutos, jossa tekniset välineet ja niiden hallinta on lopulta vain pieni osajoukko. Toimintatapojen muutosten ennakointi ja suunnittelu, vanhasta pois oppiminen, muutoksen hallinta ja muutosvastarintaan varautuminen ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa vallankumouksessa.
Janne Ollenberg työskentelee infrarakentamisen alalla ICT arkkitehtina. Hän on aiemmin työskennellyt mm. finanssi-, kunta-, logistiikka- ja matkailualojen palveluksessa tietoteknisen palveluiden ylläpito- ja kehitystehtävissä.