Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on direktiivi, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kestävyysraportointia, nostaa rimaa ja tuoda aiempaa enemmän kestävyystietoa yrityksistä sidosryhmien saataville. Direktiivi kattaa laajan valikoiman aiheita, joiden raportointi määräytyy kahdensuuntaisen olennaisuusanalyysin perusteella. Yritysten on arvioitava omaa vaikutustaan ympäristöön ja ihmisiin (ulospäin suuntautunut tarkastelu) sekä liiketoimintaansa vaikuttavia taloudellisia vaikutuksia liittyen ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintoon (sisäänpäin suuntautunut tarkastelu).
Direktiivin myötä kestävyysraportointi tulee ajankohtaiseksi aiempaa suuremmalle joukolle suomalaisyrityksiä, sillä raportointivelvoitteen piiriin tulevat vuoden 2025 tiedoista lähtien kirjanpitolain suuren yrityksen määritelmän täyttävät yritykset (250 työntekijää, 40milj. liikevaihto, 20milj. tase). Suuren yrityksen rajoja tullaan tosin nostamaan oletettavasti loppuvuoden aikana 50miljoonaan ja 25miljoonan tasearvoon.
Arvoketjunäkökulma edistää läpinäkyvyyttä ja datan saatavuutta
CSRD:n mukaisesti yhtiö raportoi kahdensuuntaisen olennaisuusanalyysin perusteella tunnistetut olennaiset aiheet vuosittain osana toimintakertomustaan. Käytettävät raportointistandardit ovat ESRS, European Sustainability Reporting Standard, joka jakautuu yleisiin, läpileikkaaviin standardeihin, sekä aihekohtaisiin standardeihin: ympäristö-, sosiaalisiin ja hyvän hallintotavan standardeihin. Käytännössä esimerkiksi ympäristöstandardeihin sisältyy muun muassa seuraavia aiheita:
- Kasvihuonekaasupäästöt
- Energiankulutus
- Luonnonvarojen ja resurssien käyttö
- Jätteiden hallinta
- Kestävä veden käyttö ja päästöt veteen
Kestävyystyön katsantokanta ei rajoitu enää oman toiminnan vaikutuksiin, vaan CSRD:n myötä yritysten tulee tarkastella koko arvoketjunsa vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. ICT-yrityksille tämä tarkoittaa tietopyyntöjä arvoketjun eri osista, asiakkailta ja kumppaneilta, joiden toiminta on yhteydessä ICT-yrityksen liiketoimintaan. Yhtiöt varautuvat yksityiskohtaisten tietojen antamiseen esimerkiksi datakeskusten ja pilvipalveluiden energiankulutuksesta osana hiilijalanjälkilaskentaa. Sosiaalisten aiheiden puolelta voivat nousta esimerkiksi omaan henkilöstöön ja arvoketjun työntekijöiden työoloihin liittyvät aiheet. Läpinäkyvyys mahdollistaa loppukäyttäjien paremmin informoidut valinnat.
Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen on osa valmistautumisprosessia
Toiminnan kestävyys ja luotettavan datan saatavuus nousevat aiempaa merkittävämmiksi kumppaninvalintakriteereiksi. Kestävyysdatan kysyntä kannattaa nähdä mahdollisuutena ICT-alan yrityksille. Ohjelmistoratkaisujen tulisi helpottaa asiakkaan kestävyysdatan hallintaa, laadun varmistusta, jäljitettävyyttä ja raportointia sidosryhmille.
CSRD kannustaa yrityksiä tutkimaan uusia, kiertotalouteen pohjautuvia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten kierrätettävien materiaalien uudelleenkäyttöä elektroniikassa ja datakeskusten hukkalämmön talteenottoa. Siirtymällä ajattelutapaan, joka keskittyy pidempiin elinkaariin, korjaukseen ja uudelleenkäyttöön, yritykset voivat vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä.
CSRD on ennen kaikkea strateginen työkalu
Valmistautuminen raportointiin ei ole vain vaatimusten noudattamista; ketterimmät yritykset ovat jo hyödyntäneet direktiiviä strategisena työkalunaan. Luotettavan, kestävyysasiat omassa toiminnassaan huomioivan kumppanin valitseminen voi auttaa ICT-yrityksiä navigoimaan CSRD:n kompleksisuuden läpi. Näin yritykset voivat vahvistaa markkina-asemaansa, rakentaa luottamusta sidosryhmiin ja kehittää liiketoimintaansa kestävyyden näkökulmasta.
Ella Tanskanen, Greenstepin vastuullisuuspalvelujen vetäjä (KTM). Greenstepin oman vastuullisuustyön ja vastuullisuuspalvelujen liiketoiminnan rakentaminen ja kehitystyö Greenstepillä on 20 hengen vastuullisuuspalvelujen tiimi, joka toimii Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Silke Wenzel, Greenstepin vastuullisuuspalvelujen manager ja tiiminvetäjä (M.Sc. (Econ)). Viiden vuoden kokemus konsultoinnista, kuten CSRD-raportoinnista ja kahdensuuntaisen olennaisuuden arvioinnista. Kestävyysraportoinnin datankeruu, validointi ja visualisointi. Silke uskoo, että kestävyystyön tulee perustua laadukkaaseen dataan.