Kaupunkilaiset voivat omilla antureillaan sekä heille suunnatuilla palveluilla osallistua kaupunkien kestävän kehityksen datan tuottamiseen. Tässä artikkelissa pureudutaan käyttötapauksiin, joissa henkilökohtaista dataa voidaan hyödyntää kaupunkitasoisen kestävää kehitystä tukevassa tietojohtamisessa.

MyDatan datan jakamisen konsepti on lähellä avoimen datan konseptia, jossa data on kaikkien vapaasti saatavilla ja hyödynnettävissä, mutta MyDatassa datan jakamisen lähtökohta on ihmiskeskeinen datan hallinta, jossa yksilöillä on oikeus saada ja hallita itseään koskevia tietoja. MyData-toiminnan tavoitteena on luoda avoin, läpinäkyvä ja kestävä ekosysteemi, jossa datan hyödyntäminen ei ole pelkästään organisaatioiden oikeus, vaan yksilöt voivat itse käyttää ja jakaa omia tietojaan turvallisesti. Tämä mahdollistaa yksityisyyden suojan ja tiedon hyödynnettävyyden yhteensovittamisen tavalla, joka edistää niin henkilökohtaisia kuin yhteiskunnallisia hyötyjä. ​(MyData 2018).

MyData Smart Cities laajentaa ajattelutapaa kaupunkikehitykseen. Kaupunkilaisten ja kaupunkien digipalvelujen tuottamaa dataa, kuten älykotien sensoritietoja, ilmanlaatumittareita tai liikenteen sijaintitietoja, voidaan hyödyntää kaupunkien kestävän kehityksen tietojohtamisessa. Lähestymistapa mahdollistaa kaupungeille parempien toimien kehittämisen esimerkiksi ilmastonmuutoksen käsittelyyn, kun vaikkapa kaupunkien infrastruktuuria voidaan optimoida energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Yhteistyö kaupunkilaisten kanssa datan tuottamisessa tarjoaa mahdollisuuden osallistavaan suunnitteluun, jossa jokainen voi vaikuttaa elinympäristönsä kestävään kehitykseen​. (MyData 2022.)

Kansalaisosallistuminen on MyData-ajattelun keskiössä, ja kaupunkilaiset voivat rikastaa omilla datalähteillään kaupunkien itsensä touttamaa dataa. Seuraavat esimerkit Helsingistä, Lyonista ja globaalista Sensor.Communitystä osoittavat, kuinka MyDataa voidaan hyödyntää kaupungin palvelujen parantamisessa ja ympäristön kestävyyden edistämisessä. Tämän kaltainen avoin ja osallistava lähestymistapa tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon​.

Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän dataa hyödynnetään liikenneratkaisujen suunnittelussa

Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmässä hyödynnetään käyttäjien matkatietoja palvelun kehittämiseksi ja kaupungin liikenneratkaisujen suunnittelussa. Jokainen käyttäjän tekemä pyörämatka rekisteröidään ja matkoista kertyvän datan perusteella voidaan analysoida matkareittejä, pyöräasemien käyttöä ja matkojen kestoa. Tämän tiedon avulla voidaan optimoida pyöräasemien sijainteja ja pyörien saatavuutta, mikä tukee kestävää kaupunkiliikennettä ja helpottaa ihmisten liikkumista. Vaikka pyörien käyttöä koskeva data on henkilökohtaista, käyttäjien tiedot anonymisoidaan, joka mahdollistaa sen, että dataa voidaan hyödyntää kaupungin liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä​. Ottaessaan käyttöön HSL:n kaupunkipyöräpalvelun, käyttäjä antaa suostumuksensa tämänkaltaiseen datan käyttöön. (Willberg ym. 2021.)

Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmässä kerättyä dataa käytetään ymmärtämään eri käyttäjäryhmien liikkumistottumuksia ja pyöräasemien käytön spatiotemporaalisia trendejä. Analysoimalla matkatietoja, kuten lähtö- ja paluupaikkoja, matkojen pituuksia ja ajankohtia, voidaan tarkastella esimerkiksi, missä ja milloin pyöräasemat ovat eniten käytössä. Tämä auttaa optimoimaan pyöräasemien sijoittelua ja pyörien määrää eri alueilla, ja samalla parantaa järjestelmän saavutettavuutta ja käytettävyyttä eri väestöryhmille. Data paljastaa myös käyttäjäprofiileja, joiden avulla pyöräjärjestelmän kattavuutta ja tasa-arvoisuutta voidaan kehittää. (Willberg ym. 2021.)

Sensor.Community – Kansalaistieteellä avointa ilmanlaatudataa

Sensor.Community on kansainvälinen, yhteisölähtöinen verkosto, jossa vapaaehtoiset keräävät ja jakavat avointa ympäristödataa eri puolilta maailmaa. Osallistujat voivat palvelusta löytyvien ohjeiden avulla itse rakentaa ja asentaa sensoreita, jotka mittaavat ilmanlaatua, lämpötilaa, kosteutta ja muita ympäristömuuttujia. Yksi keskeinen sensoreiden sovellusalue on ilmanlaadun mittaaminen, erityisesti typen oksidien (NO₂) ja pienhiukkasten (PM2.5) osalta. Sensoreiden keräämä data päivittyy reaaliaikaisesti, ja se on vapaasti saatavilla kaikille avoimessa tietokannassa sekä karttasovelluksessa, jossa näkyvät mitatut arvot globaalisti. Tämä auttaa yhteisöjä ja paikallisia viranomaisia seuraamaan ympäristön tilaa ja tekemään tietoisia päätöksiä ilmanlaadun parantamiseksi. (Sensor.Community N.d.)

Erityisen kiinnostavaa Sensor.Communityssä on sen kansalaislähtöinen lähestymistapa, jossa yksityishenkilöt voivat osallistua sensorien asentamiseen ja datan jakamiseen. Tämä toimintamalli tukee avoimuutta ja paikallista osallistumista ympäristökysymyksiin. Esimerkiksi Euroopassa useat kaupungit ovat hyödyntäneet yhteisön tarjoamaa dataa parantaakseen paikallista ilmanlaatua ja tehdäkseen kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Verkosto perustuu avoimen datan jakamiseen ja on saanut paljon huomiota muun muassa ympäristötietoisilta kansalaisilta, jotka haluavat osallistua konkreettisesti oman elinympäristönsä parantamiseen. (Sensor.Community N.d.)

Kuva 1. Sensor.Communityn ilmanlaatukartta.

Ecolyo – Älykkäällä energiadata-analyysilla kohti kestävää elämää

Myös Lyonin kaupunki on ottanut vuonna 2016 käyttöön kunnianhimoisen MyData -strategian, joka asettaa kansalaiset oman datansa hallinnan keskiöön. Yksi tämän strategian keskeisistä ilmentymistä on Ecolyo-palvelu, joka auttaa käyttäjiä seuraamaan ja vähentämään energiankulutustaan personoitujen hallintapaneelien kautta. Palvelu yhdistää käyttäjän tiedot energiantoimittajilta ja kerää ne turvallisesti henkilökohtaiseen pilviympäristöön analysointia varten. (Leal 2021.)

Ecolyossa on lisäksi käyttäjiä tukevia ominaisuuksia, jotka kannustavat energiansäästöön tarjoamalla yksilöllisiä toimenpide-ehdotuksia ja tuuppaamaan sosiaalipsykologisten mallien avulla käyttäjien toimintaa haluttuun suuntaan. Palvelusta löytyy myös vertailutoimintoja, joiden avulla käyttäjät voivat vertailla kulutustaan muiden kanssa. Tämä yhteisöllisyyteen perustuva omaa elinympäristöä koskeva lähestymistapa, jossa hyödynnetään myös pelillisyyttä rohkaisee käyttäjiä sitoutumaan ekologisten toimintatapojen omaksumiseen. (Leal 2021.)

Ecolyo toteuttaa MyData -periaatteita antamalla käyttäjille täyden hallinnan heidän henkilökohtaista energiankulutusta koskevasta datasta. Palvelun avulla käyttäjät voivat turvallisesti kerätä ja analysoida omaa dataansa henkilökohtaisessa pilviympäristössä ilman, että he joutuvat jakamaan arkaluontoisia tietoja ulkopuolisille tahoille. Tämä tukee MyData -periaatetta, jossa yksilö toimii oman datansa hallinnoijana. Palvelussa käyttäjät voivat myös itse valita, miten ja milloin he jakavat tietonsa muiden kanssa, joka edistää yksityisyydensuojaa ja datan siirrettävyyttä. Ecolyon läpinäkyvyys ja yhteisöllisyys näkyvät myös siinä, että kehitystyö on avoimesti saatavilla ja kaikki siihen liittyvät edistysaskeleet jaetaan julkisesti, mikä lisää luottamusta ja yhteisön osallistumista​. (Leal 2021.)

Tulevaisuudessa kuvatun kaltaiset suhteet ja takaisinkytkennät kaupunkilaisten ja kaupunkien välille tulevat tarjoamaan nykyistä laajempia mahdollisuuksia suunnitella kestävää kehitystä edistäviä toimia. Datan käytön reiluus on kuitenkin keskeistä, sillä kaupungin ja sen asukkaiden välinen luottamus riippuu siitä, kuinka läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti henkilökohtaisia tietoja hyödynnetään (Seppälä 2023).

Lähteet


Mikael Seppälä (YTM, KM, KTM, MBA) on ekosysteemien ja systeemisen innovaatiojohtamisen asiantuntija ja työskentelee projektipäällikkönä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Työn ohella hän edistää kompleksisuus- ja systeemiajattelun käytännön sovelluksia Systeeminen muutos Suomi – Systems Change Finland ry:ssä.