Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä mittava uudistus, jolla pyritään kokonaisvaltaiseen palvelurakenteen uudistukseen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen. Tämä työ on ollut itse asiassa käynnissä jo yli vuosikymmenen, mutta hyvistä yrityksistä huolimatta aitoa toimintojen integraatiota ja tiedon läpinäkyvyyttä ei ole onnistuttu toteuttamaan. Tämä on johtanut palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden heikentymiseen entisestään.  Tilannetta ei helpota yhtään käsillä oleva väestön ikärakenteen voimakas muutos, joka asettaa palvelujen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden säilyttämiselle ja parantamiselle lisähaasteita entisestään. Nyt on siis aika toimia.

Puhuttaessa palvelurakenteen muutoksesta katse kääntyy liian helposti palveluiden keskittämiseen ja toimintojen supistamiseen, vaikka onnistunut muutos tullaan saavuttamaan monialaisella yhteistyöllä sekä toimintatapojen aidolla uudistamisella. Keskeistä on tunnistaa palvelujen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pystyä tarjoamaan tarvittava apu ja tuki mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa asioihin puuttumista proaktiivisesti, tarjoamalla oikeanlainen interventio oikeaan aikaan, oli kyse sitten riskiryhmään kuuluvasta tai jo sairastuneesta asiakkaasta. Asiakkaan tarvetta pitää pystyä tarkastelemaan myös kokonaisvaltaisesti, sillä hyvin useasti taustalla on useita eri tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Käytännössä tämä tarkoittaa palvelu- sekä ammattirajat ylittävää yhteistyötä ja aitoa toiminnan integraatiota.

Data on vain dataa – ilman tulkintaa se ei tuota lisäarvoa

Aidosti yhtenäisten ja monialaisten palveluiden aikaan saaminen vaatii toteutuakseen tietopohjaista tarkastelua, toiminnanohjausta sekä päätöksentekoa. Data itsessään ei ole ongelma sillä sitä on tarjolla koko ajan kiihtyvällä tahdilla enemmän ja enemmän. Sitä keräävät sekä ammattilaiset että yhä enenevissä määrin myös yksilöt itse. Data on kuitenkin hyödytöntä ellei sitä kyetä jalostamaan tiedoksi ja viisaudeksi. Data on itse asiassa vain tiedon jyviä, määrämuotoista tietoa, jota ei vielä ole varsinaisesti käsitelty tai jalostettu. Se muuttuu hyödylliseksi vasta, kun sitä tulkitaan. Tulkinta muuttaa datan samalla informaatioksi. Informaation voidaan sanoa olevan jalostettua dataa, jolla on merkitystä tarkastelijalleen. Sillä on sisältö ja merkitys ja sitä voidaan sen vuoksi hyödyntää niin henkilökohtaisen kuin organisaationkin kommunikoinnin tukena. Kun informaatio yhdistetään yksilöiden osaamiseen ja kokemuksiin, päästään tietämyksen tasolle. Tietämystä voidaan pitää tulkittuna informaationa, joka vaikuttaa ihmisen toimintaan. Jatkettaessa tietämyksen työstämistä ihmisen aiempien kokemusten, näkemysten, arvojen ja tavoitteiden pohjalta, on mahdollista saavuttaa tiedon ylin taso, ymmärrys ja viisaus. Tälle tasolle tietojohtamisella pitää sosiaali- ja terveydenhuollossakin päästä mahdollisimman nopeasti.

Tarkasteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisen ja tiedon hyödyntämisen nykytilaa, voidaan sen todeta olevan vielä alkutekijöissään ja ns. kypsymisvaiheessa. Datan keräämiseen on panostettu viimeisen vuosikymmenen aikana vahvasti, mutta vasta viime aikoina on alettu tulkitsemaan dataa tarkemmin ja muuntamaan tätä tulkittua dataa informaatioksi. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel kohti aitoa tietoperusteista johtamista ja varsinaista tietämyksen ja ymmärryksen tasoa. Matka datasta ymmärrykseen ja viisauteen ei kuitenkaan ole kovin pitkä, jos kehitetään ratkaisuja mahdollistamaan tämä transformaatio mahdollisimman automatisoidusti ja suoraviivaisesti eikä pelkästään askel kerrallaan.

Todellisen vaikuttavuuden aikaansaaminen on monivaiheinen ja päättymätön prosessi

Kaikki toiminnan kehittäminen perustuu nykytilan kokonaisvaltaiseen ja kattavaan ymmärrykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa tietoa asiakkaiden todellisesta tarpeesta (mitä palveluja asiakkaat hakevat ja tarvitsevat, miksi he niitä hakevat, mistä he niitä hakevat, miten he niitä hakevat, milloin he niitä tarvitsevat), sekä ymmärrystä miten palvelut ja mahdollisesti tarvittava hoito on onnistuttu eri asiakkaille toteuttamaan. Ammattilaisilla on hyvä tieto ja ymmärrys yksilötasolla omien asiakkaidensa sen hetkisestä tarpeesta, mutta vain omassa työkontekstissaan. Tiedon läpinäkyvyys puuttuu eri toimijoiden ja sektoreiden välistä, eivätkä yhteistoimintamallit mahdollista vielä koko palvelupolun saumatonta tarkastelua. Tämä aiheuttaa suuria ongelmia oikea-aikaisen ja kokonaisvaltaisen moniammatillisen palvelun tarjoamisen näkökulmasta.

Ensimmäinen askel toimintojen uudistamisessa on informaation tuottaminen visuaalisessa ja tilastollisessa muodossa niin yksilö-, asiakas- kuin väestötasolla. Havainnollistavaa informaatiota tarvitaan asiakkaiden kulusta, ohjautumisesta palvelujärjestelmässä sekä eri prosesseissa palvelurajat ja ammattiryhmät ylittäen. Tämän informaation yhdistyessä ammattilaisten ja asiantuntijoiden hiljaiseen tietoon eli osaamiseen, aiempiin kokemuksiin ja näkemyksiin, päästään tietämyksen synnyttämisen kautta ymmärryksen ja viisauden tasolle käsillä olevista nykytilan ongelmista ja niiden laajuudesta. Tämä mahdollistaa kehittämistoimenpiteiden kohdentamisen juuri oikeisiin kohtiin.

Kehittäminen ei kuitenkaan ole helppoa, varsinkaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä, jossa toiminnan kohteena ja toteuttajana on ihminen. Paikallistettujen ongelmien ratkaisemiseen ei nimittäin ole olemassa vain yhtä tapaa, vaan asioita voidaan lähteä parantamaan monella eri tavalla. Seuraava tietämyksen ja ymmärryksen tarve, nykytilan ymmärryksen jälkeen, syntyykin eri ideoiden ja muutosehdotusten vaikuttavuuden arvioinnissa sekä tietoon perustuvassa päätöksenteossa. On tärkeää pystyä arvioimaan yksittäisten muutosten vaikutusten lisäksi myös muiden muutosten yhteisvaikutuksia tarkasteltavaan toimintakokonaisuuteen. Ilman kehittynyttä analytiikkaa tämä on erittäin haastavaa.

Toiminnan kehittämisen linjaukset eivät vielä itsessään ratkaise mitään. Vasta muutosten jalkauttaminen käytäntöön vie asian konkretian tasolle. Tässä kohtaa vaaditaan hyvää muutosjohtamista sekä koko organisaation ja ammattilaisten yhteistyötä. Muutosta pitää pystyä myös mittaamaan ja seuraamaan. Muutoin toiminnan muutokset saattavat jäädä vain hetkellisiksi tai toteutukseltaan puutteellisiksi ja saavutettavissa oleva hyöty kääntyykin kokonaisuudessaan negatiiviseksi. Seuranta tarvitsee selkeät ja toimivat mittarit, joilla varmistetaan prosessien ja palvelujen laatu, toimivuus, tehokkuus ja ennen kaikkea vaikuttavuus sekä toiminnan että terveyden näkökulmista. Keskeisessä roolissa on myös analytiikka, joka mahdollistaa prosessikohtaisen tarkastelun. Seurannassa on tärkeää pystyä nopeasti reagoimaan identifioituihin ongelmiin sekä pullonkauloihin ja tällä tavoin varmistaa palvelujen laadun ja toimivuuden pysyvyys. Ideaalitapauksessa analytiikan avulla pystytään ongelmien identifioinnin lisäksi tuottamaan myös ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi sekä ohjaamaan toimintaa automaattisesti haluttuun suuntaan.

Edistyksellisen analytiikan avulla datasta viisautta

Omassa työssäni olen erikoistunut juuri edellä mainittuun analytiikkaan, jossa asiakkaiden palvelupolut voidaan tuoda näkyviksi palvelurajat ja ammattiryhmät ylittävästi. Palvelupolkujen visualisoinnin sekä nykytilan kuvauksen lisäksi analytiikkakokonaisuus mahdollistaa erilaisten toimenpide-ehdotusten arvioinnin virtuaalisesti eri toiminnallisten ja taloudellisten mittareiden avulla jo ennen varsinaista pilotointia sekä toimeenpanoa. Käytäntöön viedyt muutokset ja uudistetut prosessit voidaan laittaa myös seurantaan valituin mittarein ja varmistaa tällä tavalla toiminnan laadun sekä vaikuttavuuden säilyminen. Keskeistä tiedolla johtamisen analytiikassa on pystyä tunnistamaan ongelmat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja reagoimaan niihin mahdollisimman nopeasti nykyisen jälkijättöisen toimintatavan sijaan. Tämä muodostaa ns. jatkuvan kehittämisen kehän, jossa toimintaa voidaan seurata jatkuvasti ja ongelmien ilmaantuessa löytää niihin toimivat käytäntöön vietävät ratkaisut ennen ongelmien kumuloitumista todellisessa toimintaympäristössä.

Kehittämistyöni keskiössä on jo pitkään ollut tiedolla johtamisen ratkaisu, joka perustuu eri analyyttisten menetelmien luovaan yhdistelyyn. Nykytilan palvelupolkukuvaukset tapahtuvat prosessienlouhinnan avulla, jossa voidaan hyvinkin tarkasti määritellä haluttu toimintakokonaisuus, prosessi tai episodi. Määritetystä tarkastelukokonaisuudesta piirtyy graafinen, ajallinen polkukuvaus, joka sisältää kaiken tilastollisen tiedon vaihe-/palvelukohtaisesti. Polkukuvaus tarjoaa tarvittavan informaation tietämyksen synnyttämiseksi nykytilasta sekä prosessien toiminnasta että asiakasohjautuvuuden toimivuudesta. Tämä nykytilaa kuvaava polkukuvaus voidaan automatisoidusti muuntaa simulointimalliksi, jossa identifioituihin ongelmiin voidaan testata erilaisia ratkaisumalleja virtuaalisesti aina resurssien käytöstä asiakasohjautuvuuteen sekä työtapoihin. Arvioiduista vaihtoehdoista parhaat voidaan viedä käytäntöön toteutettavaksi. Käytäntöön viennin jälkeen prosessit voidaan laittaa seurantaan halutuin mittarein ja monitoroida käytäntöön vietävien muutosten vaikutusta ja toteutumista. Ongelmien ilmaantuessa voidaan etsiä tarvittavia ratkaisumalleja ongelmien ratkaisemiseksi. Jatkossa koneoppimista ja tekoälyä hyödyntäen on mahdollista automaattisesti tuottaa ratkaisuehdotuksia esille nouseviin ongelmiin ja jopa ohjata toimintaa automaattisesti haluttuun suuntaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on selkeä tarve kehittyneille tiedolla johtamisen ratkaisuille. Se on ainoa keino saada aikaan todellista vaikuttavuutta. Toiminnan kehittäminen ja aidon vaikuttavuuden aikaansaaminen ei ole mahdollista ellei koko ajan kerääntyvää isoa datamassaa pystytä muuntamaan informaation ja tietämyksen kautta ymmärrykseksi ja viisaudeksi. Tähän on olemassa jo ratkaisuja. Nyt tarvitaan vain halua ja rohkeutta ottaa niitä käyttöön osana sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Aidolla tiedolla johtamisella saadaan tuotettua hyötyä niin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille, työntekijöille kuin organisaatioillekin. Nyt on aika ryhtyä tuumasta toimeen.


Toni Ruohonen on Synesa Solutions Oy:n perustajajäsen sekä Jyväskylän yliopiston dosentti. Kirjoitus perustuu tekijän omiin käytännön kokemuksiin data-analytiikan soveltamisesta sekä toiminnan kehittämisestä sote-kentässä viimeisen 15 vuoden ajalta.