Puhuttaessa eTerveydestä yleensä ensimmäiseksi tulee mieleen terveyskeskusten kuluttajille suunnatut digitaaliset palvelut. Mutta eTerveys on myös paljon muuta.
eTerveys (englanniksi eHealth) määrittelyä
eTerveys termin alkuperä viittaa siihen, että elektronisten ratkaisujen käyttö terveydenhoidossa on viime aikoina lisääntynyt voimakkaasta (vertaa verkkokauppa – e- commerce) samalla kuin käytettävien sovellusten määrä on kasvanut merkittävästi. Markkinoilla mobiilisti käytettävissä olevia sovelluksia arvioidana olevan jo yli 100 000 kappaletta.
Euroopan parlamentin tukema eTerveys pohjautuu elektronisiin laitteisiin ja viestintään. Ideana on, että potilaat voisivat tutustua omiin tietoihin internetin välityksellä turvallisesti, ja siten tietoisuuden lisääntyessä kyetä hoitamaan terveyttään peremmin. Samalla mahdollistetaan parempi ja tehokkaampi viestintä potilaiden ja hoitohenkilöstön välillä. European Health Telematics -järjestön edustaja Marc Lange kertoi eTerveyden olevan paljon muutakin kuin pelkkää teknologiaa. ”Kyse on potilaiden ja terveydenhuoltojärjestelmien käyttäytymisen muuttamisesta. Tarkoituksen on muuttaa hoidon tapahtumapaikkaa sairaaloista enemmän kotien suuntaan.”
Mielestäni paras määritelmä on kuitenkin Arto Holopaisen eHealth Suomessa ja maailmassa esityksessä tekemä määrittely, jonka mukaan ”eHealth (sähköiset terveydenhuoltopalvelut) tarkoittaa terveydenhuoltoalan välineitä ja palveluja, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa ja joiden pyrkimyksenä on parantaa sairauksien ehkäisyä, diagnosointia, hoitoa, seurantaa ja terveydenhuollon hallintoa”
Haasteita eTerveyden kehittämisessä
Julkisen sektorin osalta ratkaisujen kehittäminen on hidasta. Puuttuva osaaminen, byrokratia, poliittiset näkemykset ja massiiviseksi paisuvat hankkeet aiheuttavat sen, että ratkaisuista uhkaa tulla kalliita, ja niiden kehittäminen ja käyttöönotto kestävät niin kauan että niiden käytettävyys saattaa olla jo vanhanaikainen syntyessään. Jos niitä ylipäänsä saadaan käyttöön koskaan.
Käytettävyys on itsessään haaste myös pienemmässä mittakaavassa. Miten tehdä niin helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja, että jokainen kansalainen osaa ja voi niitä käyttää helposti ja oikein? Ja miten varmistetaan tietojen turvallinen säilytys, jakaminen ja käyttäminen? Sanonta ”rikolliset ovat aina askeleen edellä viranomaisia” ei saisi pitää paikkaansa tässä asiassa. Kenenkään terveystiedot eivät saisi olla hakkeroitavaissa eikä saisi päätyä vääriin käsiin.
Kehitystä tehdään julkisen sektorin lisäksi myös yksityisellä sektorilla
Julkisella sektorilla asioita tehdään usein pakon edessä, lakien ja asetusten vaatimusten täyttämiseksi. Ja usein puhutaan potilaiden tilanteesta, eli siinä vaiheessa sairaus on päällä, ongelma diagnisoitu ja hoito alkanut. Yksityisellä sektorilla tilanne on usein toinen. Ymmärrän, että myös julkinen sektori käyttää usein yksityisen sektorin osaamista ja palveluita kilpailuttaessaan kumppaneita, mutta haluan tässä tarkastella yksityisen sektorin toimintaa eTerveydessä nimenomaan sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta.
Useimmiten eTerveyden ilmentyminä näkyvät ihmisten käsissä kulkevat rannetietokoneet (sykemittarit) tai matkapuhelimiin asennettavat terveysapplikaatiot. Useimmiten näitä käytetään yhdessä, sillä langaton tiedonsiirto mahdollistaa tiedon käsittelyn kämmentietokoneella reaalisaikaisesti. Urheilijat ovat näitä mittareita hyödyntäneet jo pitkään, ja viime vuosina mittareiden määrä tavallisen kansa keskuudessa on kasvanut miltei räjähdysmäisesti.
Teknologian kehittymisen myötä nykyaikaisilla mittareilla voidaan kerätä tietoa myös muun ajan elintoiminnoista, kuin pelkästään liikunnan tai urheilun aikana mittareiden tuottamasta informaatiota. Nykyajan mittareiden perusominaisuuksia alkaa olla jatkuvan aktiivisuuden mittaus (esim. askelmäärät), jatkuvaa energiankulutusta sekä unen laadun seurantaa. Kaikkia niitä tarpeita, joita meille on opetettu jo lapsesta pitäen terveellisen elämän perusarvoina: monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja aktiivinen liikkuminen. Syvällisemmin omaa kehittymistä seuraaville hyvä ominaisuus on myös palautumisen seuranta.
Näiden ominaisuuksien kehittäminen vaatii valtavasti tietotaitoa, niin fysiologista kuin teknologista osaamista. Taustalla on myös hurja määrä tutkimuksia, analyyseja ja harjoitustietoja niin ammattiurheilijoilta kuin tavallisilta mittareiden käyttäjiltä. Tämän, joka päivä lisääntyvän tietomäärän avulla nämä organisaatiot opastavat ja auttavat tavallista kuluttajaa parantamaan elämänlaatuaan urheilemalla oikein, syömällä terveellisesti, nukkumalla riittävästi ja varmistamaan oikeanlaisen palautumisen.
Käyttäjille on kehitetty erilaisia verkkopalveluita, joihin harjoitus- ja muut kerätyt mittaustiedot tallentuvat automaattisesti, ja ovat sieltä käytettävissä ja analysoitavissa oman terveydentilanteen parantamiseksi ja sairausten ennalta ehkäisemiseksi. Tällöin myös oman kehittymisen seuraaminen on helppoa, ja mikäli jokin omaisuus ei mittausten mukaan kehity suotuisasti tai tuloksissa löytyy jotain hämmentävää, on helpompi alkaa selvittämään, miksi näin.
Sairastumisen mahdollisesti tapahduttua siitä toipumisessa oleellista on, että uudet teknologiat antavat potilaalle mahdollisuuden oman terveydenhuoltonsa hallintaan. Ja vaikka eTerveys antaa ratkaisuja ja ohjausta pitää terveyttä paremmin yllä ja ehkäisemään ongelmia ja sairauksia, ei se kuitenkaan itsessään riitä. Tässäkin asiassa nämä systeemit ovat vain apuvälineitä, kyllä se työ on jokaisen meistä tehtävä itse. Joten vanhan sanonnan mukaan: ylös, ulos ja lenkille!
Veli-Matti Heiskanen toimii toimitusjohtajana Taloushallinta Uniikissa, jossa kehitetään taloushallinnan robotiikkaratkaisuja perinteisten tilitoimiston palveluiden lisäksi. Veli-Matti on toiminut yli 25 vuotta näköalapaikoilla ICT -ja robotiikka alojen yhtiöissä, aina start-up -maailmasta pörssiyhtiöihin.