Ensin oli maila, kiekko ja Jussi. Vuonna 2019 jääkiekkoareenat varustetaan älykiekkojärjestelmällä. Miksi pelistä saatava reaaliaikainen data on arvokasta? Tietääkö tekoälyä hyödyntävä järjestelmä kuka ottelun voittaa jo ennen kuin kiekko on pudonnut jäähän?

Jääkiekkoanalytiikan todelliset hyödyt

Reaaliaikaista urheiluanalytiikkaa hyödynnetään laajasti ammattilaisurheilussa. Esimerkiksi Englannin Valioliigan joukkueissa työskentelee data-analyytikkoja, joiden ainoana tehtävänä on analysoida pelejä ja pelaajia, sekä antaa suosituksia valmennukselle.

Jääkiekon osalta analytiikan kehittymisen tilanne on ollut erityisen haastava, sillä pientä mustaa kiekkoa ei ole yrityksistä huolimatta onnistuttu saamaan kiinni. Jääkiekossa yleisesti käytössä olevan kamerateknologian avulla voidaan seurata pelaajia, mutta kiekkoa ei edistyksellisinkään kamera tavoita. Lisäksi videoanalyysi on kaukana automaattisesta, sillä se vaatii paljon jälkikäsittelyä eli manuaalista työtä. Manuaalinen työ taas tarkoittaa jatkuvia lisäkustannuksia.

Tamperelaisen ohjelmistotalo Bitwise Oy:n kehittämä tuote, Wisehockey, on maailman ensimmäinen älykiekkojärjestelmä, joka tavoittaa pelaajien lisäksi myös kiekon reaaliajassa. Järjestelmän jäähallikohtainen asennus vie pari päivää, jonka jälkeen sitä voi hyödyntää itsenäisesti, vaikka kellon ympäri ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Järjestelmä poikkeaa markkinoiden kameraratkaisusta myös siten, että se toimii täysin automaattisesti ja reaaliaikaisesti. Bluetooth-radiolähettimiin perustuva sisäpaikannusjärjestelmä kerää keskimääräisen ottelun aikana noin neljä miljoonaa datapistettä ja muuttaa ne välittömästi graafiseen muotoon. Wisehockeyn tuottamaa grafiikkaa ymmärtääkseen ei tarvitse olla data-analyytikko, eikä analytiikkaan käsiksi pääsemiseen tarvita organisaation ulkopuolista konsulttia.

Kustannustehokkaan älykiekkojärjestelmän todelliset hyödyt ovat kuitenkin tarkkojen automaattisten ottelutilastojen ulkopuolella. Oikeastaan perusstatistiikka on vain sivutuote. Tekoälyyn perustuvan järjestelmän avulla peleistä saadaan tuotettua dataa, joka mahdollistaa täysin uudenlaiset liiketoimintamallit.

“Kaikki arvokkaat uudet palvelut kehitetään tällä hetkellä reaaliaikaisen datan ympärille. Otetaan esimerkiksi Uber, joka ei omista yhtään taksia, mutta on maailman suurin taksialan yritys. Uberillakin koko liiketoimintamalli perustuu reaaliaikaiseen dataan, jonka avulla asiakas voi seurata kyytinsä saapumista. Älykiekkojärjestelmän todellinen arvo on se, että koskaan aikaisemmin jääkiekossa ei ole ollut mahdollisuutta kehittää liiketoimintaa reaaliaikaisuuden ympärille. Tiivistetysti voidaan todeta, että jääkiekon digitalisoinnin avulla voidaan saavuttaa kilpailuetua sekä liiketoiminnassa että valmennuksessa”, kertoo Bitwisen myyntijohtaja Miska Kuusisto.

Ammattilaisjääkiekon maailma on muuttumassa pysyvästi.

Paikkatietoon perustuva automaattinen järjestelmä ei tee inhimillisiä virheitä

Perinteisesti jääkiekkohalleissa työskentelee otteluiden aikana kourallinen henkilöitä, jotka merkitsevät manuaalisesti kaukalon tapahtumia ylös. Näistä tiedoista koostetaan jälkikäteen virallinen ottelutilasto. On ihan selvää, että ihmissilmä ei pysty tallentamaan kentän tapahtumia täysin oikein, jolloin tilasto on parhaimmillaankin vain suuntaa antava.

Täysin automaattisen Wisehockey-järjestelmän katse ei harhaile koskaan väärään suuntaan. Järjestelmä paikantaa kaukalon jokaisen pelaajan sijainnin 50 millisekunnin sekä kiekon sijainnin 10 millisekunnin välein, vähintään 10 cm tarkkuudella.

Hallille asennetun sisäpaikannusjärjestelmän tuottama data siirretään analysoitavaksi pilveen, josta se tarjotaan rajapintojen kautta käyttäjille

Sekä kiekossa että pelaajien pelipaidoissa on pienet Bluetooth-radiolähettimet, joiden signaalia hallin kattoon asennetut lokaattorit vastaanottavat. Paikkatieto siirtyy lokaattoreista Wisehockey-järjestelmään ja jalostuu reaaliajassa esimerkiksi laukauksiksi, jäälläoloajaksi, pelaajakohtaisiksi tilastoiksi, kiekon nopeudeksi, vedonlyöntikohteiksi sekä grafiikaksi TV-lähetykseen.

Älykiekon anatomia eli miten kiekko saatiin kiinni

Vaikka yleisesti puhutaankin älykiekosta, kiekko ei itsessään ole älykäs. Kaikki tieto tulee ihmisten luomasta ympäristöstä, ja kiekko on pelkkä radiolähetin.

Pieni musta kiekko on asettanut suurimmat haasteet jääkiekkoanalytiikan evoluutiolle. Kiekon tulee kestää äärimmäisiä olosuhteita – sekä kovia iskuja että kylmää. Jääkiekkoja pidetään ennen ottelua tunnin verran pakastimessa, joten mikä tahansa kiekkoon upotettu teknologia ei toimi.

Bitwisen kehittämälle älykiekolle on haettu patenttia

Toimintavarman kiekon kehittäminen vei aikaa, sillä kiekon muuttaminen radiosignaalia lähettäväksi esineeksi ei ollut ihan yksinkertaista. “Jotta kiekon liukukitka ei muutu, oli lähettimen tarvitsema tila jyrsittävä sivusta. Sitten oli löydettävä oikean kovuinen valettava materiaali, jonka radiosignaali läpäisee. Lisäksi kiekkoon upotettava piirikortti on käsiteltävä etukäteen, että se ei hajoa pelin aikana”, kertoo Wisehockeyn tuotejohtaja Mika Hulkki.

Bitwisen kehittämä älykiekko kestää käytössä yhtä kauan kuin tavallinen kiekkokin. Komponentit ovat mitoitettu niin, että ne kestävät useiden satojen G-voimien kiihtyvyyksiä.

Tietojohtamisesta kilpailuetua valmennukselle

Valmentajan rooli ammattiurheilussa on merkittävä. Hän tekee taktiset päätökset, ohjaa harjoittelua ja toimii pelaajien tukena. Jäähalliin asennetun älykiekkojärjestelmän myötä valmentajilla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus antaa pelaajalle välitöntä palautetta oikeaan tietoon perustuen. Kuten aiemmin todettiin, älykiekkojärjestelmä ei tee inhimillisiä virheitä vaan välittää kaukalon tapahtumat sellaisenaan. Valmentaja voi seurata pelin aikana omalta tabletiltaan Wisehockey-järjestelmän tuottamaa graafista statistiikkaa sekä koti- että vierasjoukkueen osalta.

Olennaista Wisehockey-järjestelmän tuottamassa datassa on sen ymmärrettävyys. Valmentajat ja pelaajat eivät ole data-analyytikkoja, joten tieto täytyy esittää helposti ymmärrettävässä muodossa. Wisehockey-järjestelmä muuttaa monimutkaisenkin datan visuaaliseen muotoon välittömästi.

Wisehockeyn data scientist Antti Ohtonen kertoo, että järjestelmä ei rajoitu vain tavanomaisiin tilastoihin: “Järjestelmämme mahdollistaa myös taktisen analyysin. Järjestelmän avulla on nähtävissä tilannekohtaisesti pelaajien liikkeet ja teoriassa jopa vastaavan kaltaisia tilanteita, jotka ovat päättyneet toisenlaiseen lopputulokseen.”

Älykiekkojärjestelmän tuottamien erilaisten graafisten tilastojen lisäksi valmentaja voi seurata Wisehockey Wiseplayerin avulla oman ja vierasjoukkueen suoritusta sekä taktisia kuvioita reaaliajassa virtuaalisesti mallinnettuna. “Tekoäly mahdollistaa myös monenlaisia reaaliaikaisia maalinodotuslaskelmia”, Kuusisto toteaa. “Oikein hyödynnettynä reaaliaikainen data antaa valmennukselle kiistatonta kilpailuetua”, hän jatkaa.

Wisehockey Wiseplayer virtualisoi pelin reaaliajassa

Valmentajien lisäksi myös jokaisella pelaajalla on mahdollisuus tutkia ja seurata omaa kehitystään. Älykiekkojärjestelmän dataa voidaan tarkastella jälkikäteen sekä joukkuetasolla että pelaajakohtaisesti niin pitkältä ajanjaksolta, kuin järjestelmä on ollut käytössä. Kun dataa kertyy tarpeeksi, tekoäly voisi suoraan ehdottaa, millainen pelaaja sopisi parhaiten nykyiseen kookoonpanoon. Pelaajankin on helpompaa sitoutua oman suorituksensa kehittämiseen, jos käsillä on monipuolista statistiikkaa.

Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että joukkuelajin pelaaminen on kuitenkin paljon monimutkaisempaa kuin yksittäisen pelaajan suorituskyky. Pelaajaan vaikuttaa moni hänestä riippumaton asia, kuten joukkuekaverit ja vastustajat. Kentällä on aina läsnä myös inhimillinen yllätystekijä.

Voiko tekoäly ennustaa pelaajan loukkaantumisen?

Älykiekkojärjestelmää voidaan hyödyntää myös pelaajan fyysisen kuormituksen ja suorituskyvyn seurannassa. Järjestelmään voidaan yhdistää sykevyö, joka seuraa pelaajan suoritusta entistä syvemmällä tasolla. Kun pelaajakohtaista dataa on kertynyt tarpeeksi monesta ottelusta, tekoäly pystyy tunnistamaan suorituksen heikentymisen sekä siihen johtaneet syyt.

Kaikkia pelaajan loukkaantumiseen johtavia tekijöitä ei voi silmämääräisesti havaita. Katsoja ei pysty esimerkiksi seuraamaan pelaajan jäälläoloaikaa ja sen vaikutusta sykkeeseen. Älykiekkojärjestelmän ja sykevyön avulla seuranta on mahdollista. “Statistiikan kerääminen mahdollistaa esimerkiksi pelaajakohtaisen suorituskyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurannan reaaliaikaisesti. Älykiekkojärjestelmälle voidaan opettaa tekijöiden vaikutus suorituskykyyn, ja siten ennustaa mahdollista suorituskyvyn alenemista tai loukkaantumisriskiä esimerkiksi tapauksissa, joissa pelaajan syke on ollut erittäin korkealla merkittävän ajan. Suorituskykyä voidaan mitata esimerkiksi käyttäen apuna tietoa pelaajan luistelunopeudesta”, Ohtonen kertoo.

Jyväskylän yliopistossa on parhaillaan suunnitteilla väitöskirja aiheesta “Fyysisten ominaisuuksien, pelikauden aikaisen kuormittumisen ja terveysprofiilin väliset yhteydet jääkiekkoilijoilla”. Tutkimuksessa hyödynnetään Wisehockey-järjestelmästä saatavaa dataa.

Data jalostuu vedonlyöntikohteiksi

Älykiekkojärjestelmän tuottamaa dataa voidaan hyödyntää myös kolmansien osapuolien palveluissa, kuten vedonlyönnissä. Urheilu ja vedonlyönti kuuluvat saumattomasti yhteen, ja vedonlyöjien keskuudessa jääkiekko on yksi suomalaisten suosikkilajeista. Kuusisto kertoo, että samasta datasta hyötyvät kaikki: “Rahapeliyhtiöille on tärkeää saada reaaliaikaista ja täsmällistä dataa kerroinlaskennan tueksi. Sama data hyödyttää myös vedonlyöjiä, sillä he voivat tutkia päivän voimasuhteita ennen panosten asettamista. Lisäksi reaaliaikaisen datan avulla voidaan luoda täysin uusia pelejä, joihin ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta.”

Tällä hetkellä jääkiekko-otteluiden aikana voi pelata livevetoja mobiilisti vain maalien teosta. Katsoja voi veikata esimerkiksi seuraavaa maalia tai kuinka monta maalia ottelussa tehdään. Jos verkko heilahtaa pelin aikana viisi kertaa, on selvää, että vedonlyöntikohteita on melko rajattu määrä. “Livevetojen kiinnostavuuden kannalta on tärkeää tarjota paljon erilaisia pelikohteita. Älykiekkojärjestelmän avulla vedonlyönnin kohteita päästään kehittelemään lähes rajattomasti. Voidaan esimerkiksi veikata, kuka pelaaja ampuu toisen erän kovimman laukauksen tai luistelee pisimmän matkan. Periaatteessa katsoja voisi lyödä vetoa kaikesta mitä kaukalossa livenä näkee. Älykiekon myötä rahapeliyhtiöillä on yli kaksi tuntia aikaa viihdyttää jääkiekkokansaa tapahtumien aikana”, Kuusisto toteaa.

Ilman faneja ei ole bisnestä

Jääkiekossa, kuten muussakin kuluttajille suunnatussa yritystoiminnassa, brändiuskollisuus on tärkeää. Urheilu on ennen kaikkea bisnestä. Ilman faneja ei olisi bisnestä, ja ilman bisnestä ei olisi ammattilaisurheilua. Näin ollen fanien viihtymiseen investoiminen on kriittistä kannattavalle liiketoiminnalle.

Jääkiekkokaan ei ole vain kaukalossa tapahtuva peli, vaan se on kokonaisvaltainen elämys fanikulttuureineen ja oheispalveluineen. Ihmisten huomiosta kilpailee moni asia, joten jäähallille lähtemisen vaiva täytyy korvata tavalla tai toisella. “Kuluttajalle ei enää riitä katsomossa passiivisesti istuminen, vaan käytetylle ajalle ja rahalle täytyy antaa vastinetta. Älykiekkojärjestelmän datasta voidaan jalostaa helposti erilaisia elementtejä osaksi tapahtumatuotantoa. Areenaelämyksen rikastuttamiseksi yleisölle voitaisiin esimerkiksi visualisoida ottelun aikana reaaliajassa se, kumpi joukkue hallitsee peliä”, Kuusisto pohtii.

Reaaliaikainen näkymä Wisehockey-portaalista – kumpi joukkue hallitsee peliä?

Markkinoijien kannalta kiinnostavaa on varmasti se, mikä saa fanit viihtymään lajin parissa ja mitä areenalla otteluiden aikana tapahtuu. Katsojien istumapaikkatiedon perusteella ei voida tehdä kovin pitkälle vietyjä päätelmiä, mutta kulutustottumusten ja areenakäyttäyttäytymisen kartoittamisella päästään jo pintaa syvemmälle.

Yksi tapa analysoida kuluttajien käyttäytymistä on faneille tehty mobiilisovellus. Esimerkiksi Bitwisen Tapparalle kehittämää sovellusta on ladattu Google Playsta jo yli 10 000 kertaa. Tappara-applikaatio hyödyntää Hakametsän halliin asennetun Wisehockey-järjestelmän dataa, josta saadaan tuotettua viihdyttävää sisältöä sovellukseen. Sarjataulukon, pistepörssin ja uutisten lisäksi sovelluksessa voidaan näyttää pelaajakohtaista älykiekkodataa: esimerkiksi kuka on joukkueen nopein luistelija ja kuka on ollut pisimpään jäällä.

Mobiilisovelluksen tarkoitus on paitsi viihdyttää myös sitouttaa fanit entistä syvemmin sekä otteluiden aikana että niiden ulkopuolella. Sen avulla voidaan lisäksi tarjota kolmansien osapuolien palveluita sekä kohdentaa ja mitata mainontaa. Jos fanisovelluksen kautta annetaan etukuponki hampurilaisravintolaan, näkyykö tämä lisääntyneinä asiakkaina pelien jälkeen?

Faneille suunnattu mobiilisovellus tarjoaa kiinnostavaa lisätietoa suosikkijoukkueesta

Urheiluorganisaatiot digitalisaation partaalla

Nyt kun teknologia on valmis, täytyy urheiluorganisaatioiden silmät avata kokonaan uusille liiketoimintamalleille. Ottelustatistiikan ja valmennuksellisen hyödyn lisäksi tieto kannattaa valjastaa luomaan arvoa liiketoiminnalle. Datan avulla voidaan luoda kokonaan uusia liiketoimintamalleja.

On ymmärrettävää, että data-analytiikkaa kohtaan ollaan myös epäileväisiä. Digitalisaation myötä työpaikkoja saattaa kadota, joten tunne on varsin inhimillinen. Uhkakuvien maalailun sijaan kannattaa kuitenkin siirtää huomio saavutettavia etuja kohti. Teknologian kehittyessä ja datamassan lisääntyessä kilpailuetua saavuttavat ne organisaatiot, jotka valjastavat tiedon hyötykäyttöön. Datan mahdollistaman uuden liiketoiminnan myötä organisaatioon saattaa syntyä kokonaan uudenlaisia rooleja.

Wisehockey-platformin hienous on, että se kokoaa vanhat ja uudet toimijat saman katon alle. Liigoilla ja seuroilla on mahdollisuus päästä pienellä panostuksella uusille digitaalisille markkinoille. Ja mikä tärkeintä, faneille tarjotaan uudenlaisia tapoja nauttia urheilusta. Toisaalta katsomoihin ilmestyy varmasti myös uusia kasvoja. Tässä pelissä kaikki ovat voittajia”, Kuusisto tiivistää.

Älykiekon matka Tampereelta maailmalle

  • 2017 Wisehockeyta aletaan testaamaan yhteistyökumppani Tapparan kanssa Hakametsän jäähallissa
  • Kaudella 2018 – 2019 järjestelmä asennetaan neljään Liiga-halliin. Telia alkaa käyttää graafista dataa lähetyksissään
  • 1/2019 KHL:n All-Star –ottelussa sekä SuperSkills taitokisassa Kazanin TatNeft-areenalla hyödynnetään älykiekkoa
  • 2/2019 Wisehockey asennetaan Jordal Amfi areenalle Norjan Hamariin
  • 2/2019 Wisehockey asennetaan kansainväliseen jääkiekon kehityskeskukseen Vierumäelle
  • 2/2019 Wisehockey asennetaan Jokereiden kotihalliin Hartwall Arenalle ja ensimmäiset KHL:n runkosarjan ottelut pelataan älykiekolla

Nina Tapojärvi on työskennellyt ohjelmistoalalla viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä yli 10 vuotta. Tapojärvi vastaa Bitwise Oy:n viestinnästä.