Digimaailma kutsuu ikäihmisiä hyötymään eduistaan. Vastahakoisia on, mutta osa toteaa sähköiseen asiointiin siirtymisen olevan väistämättä edessä. On siis hankittava jokin laite ja siihen nettiliittymä, lisäksi tarvitaan tietoa ja taitoa. ENTER ry opastaa Helsingin seudulla ikäihmisiä tietotekniikan käytössä. Me vapaaehtoiset vertaisopastajat opastamme sekä tietokoneiden että mobiililaitteiden käyttöä. Tarkastelen asiaa kokemukseni perusteella mobiililaitteiden näkökulmasta.

Ikäihmisiin kuuluu valtava joukko ihmisiä, joilla on monipuolisia kiinnostuksen kohteita – koulutus, ammatti, harrastukset, vanhemmuus, isovanhemmuus ja muut elämänvaiheet menestyksineen ja kolhuineen ovat kerrostuneet henkiseksi pääomaksi. Toki osa ikääntyneistä on käpertynyt muutosvastarintaan, mutta paljon on niitä, jotka ottavat ajan kanssa asioista selvää: tutkivat laitteiden käyttöoppaita, googlaavat ja hakeutuvat ikäihmisille kohdistetuille luennoille. Ikäihmiset ovat kiinnostava kohde palveluiden suunnittelijoille, kohderyhmä vain vaatii oikeanlaista lähestymistapaa.

Osa iäkkäistä on hankkinut hyvät tietotekniikkataidot, osa on vasta tiedostanut taitojen tarpeen ja harkitsee laitteen hankintaa. Älypuhelimet ovat syrjäyttäneet näppäinpuhelimet myös ikääntyneen kännykkänä. Puhelin on seniorille kommunikoinnin väline, mutta sillä halutaan myös hakea tietoa, seurata tapahtumia, ottaa kuvia, katsella karttoja ja jopa pelailla – sitä samaa, mitä nuoremmatkin tekevät. Tätä voi kuvata erään iäkkään rouvan sanoin: “Nyt ymmärrän, miksi nuoret bussiin tullessaan ottavat heti kännykkänsä esiin. Niin minäkin varmaan teen, kun täältä opastuksesta lähden!”

Laskujen maksaminen nettipankissa ohjaa laitteen hankintaa. Kosketusnäyttöpuhelin ei taivu iäkkään käsissä helposti nettipankin käyttämiseen. Monet hankkivat kannettavan tietokoneen, mutta tabletti on valloittanut ikäihmiset. Tabletti on kompakti kokonaisuus ja helppo käsiteltävä silloinkin, kun hienomotoriikka on heikentynyt. Tabletti ei mene sekaisin, käyttäjä ei eksy vaarallisesti eikä laite vaikuta helposti särkyvältä.

Tilit esteinä

Heti alkuvaiheessa nousee ikäihmisen digiloikan eteen ensimmäinen ja aika simppeliltä kuulostava este, TILI. Jotta älypuhelimesta tai tabletista saisi tehoa, tarvitaan käyttöjärjestelmän mukainen käyttäjätili (user account). Kohtaamme opastuksissa jopa yli vuoden vanhoja laitteita, joita ei ole koskaan päivitetty, tai tabletteja, joissa ovat pelkästään laitteen omat appsit. Joko ei ole luotu tiliä, se on jätetty aktivoimatta tai tilin palautustiedot on jätetty täyttämättä. Tavallisesti selityksenä on: ”myyjä siellä liikkeessä laittoi tämän nopeasti käyttökuntoon” tai ”sukulaismies hoiti kaiken”. Asiakas ei joko ole saanut käyttäjätunnusta salasanoineen tai ei ole ymmärtänyt niiden merkitystä. Monesti opastettavalla ei ole mitään muistikuvaa salasanasta.

Ikäihmisille tili on aina ollut pankkitili – digitilit epäilyttävät. Kun Google-, Microsoft-tili tai Apple ID on luotu, saattaa opastettava kysyä: “Pitääkö tämä tili ilmoittaa pankille?” Esimerkki on karkea, mutta ei niinkään naurettava. Juuri eläkkeelle jääneillä, vuosikaudet tietoverkoissa toimineillakin saattaa olla vaikeuksia uusien laitteidensa tilien kanssa. Vaikka tilin käsite olisi tuttu, joillakin on suuri pelko tietojen haltuunotosta tilien kautta.

En kyllä rekisteröidy!

Seuraava suuri kynnys on rekisteröityminen palveluiden käyttäjäksi, kirjautuminen, tunnistautuminen. Vastikään eläköityneetkin saattavat välttää kaikkea kirjautumista vaativaa, ehkä sähköpostia tai Facebookia lukuun ottamatta. Ei auta vaikka olisi korkea koulutustaso, takana upea ura ja rekisteröitymisen hyödyt tiedossa. Selitys voi olla: ”juuri pääsin eroon sähköpostihelvetistä”, ”minulla ei ole tähän aikaa”. Hävettää kaiketi, ettei selviä hermostumatta yksinkertaisesta rekisteröitymisestä. Tai elämänkokemus ja sukulaisten pelottelut ovat tehneet varovaiseksi: ”Mihin tietojani käytetään?”

Ikäihmisiä kiinnostaa sähköinen asiointi, mutta palveluja hyödynnetään vähän siihen nähden, kuinka paljon ne helpottaisivat arkea. Kiehtoo ajatus, että marttakerhot ja vastaavat kautta maan ottaisivat ohjelmaansa Sähköisen asioinnin illat, joissa harjoiteltaisiin erilaisten palveluiden käyttöä, huvia ja hyötyä. Tilattaisiin “leikisti” matkoja, varattaisiin lippuja kulttuuritilaisuuksiin ja pidettäisiin hauskaa. Tutustuttaisiin suomi.fi-palvelun monipuoliseen tarjontaan ja kaikki loisivat itselleen Kansalaisen asiointitilin. Ennen toimeen tarttumista olisi kuitenkin päätettävä, pyydetäänkö kerholaisia ottamaan mukaan pankkitunnuksensa, jotta päästään alkuun! No ei todellakaan, vaan: Harjoitellaan demojen avulla!  Niin – kunpa olisikin demoja! Muutaman pankkiryhmän ja verottajan demoilla ei vielä kiinnostus viriä.

Hallitsetko itse tunnistautumistavat?

Ikääntynyt pelkää tekevänsä netissä jotain vaarallisen hölmöä. Reippaaseen kokeiluun eivät ainakaan rohkaise monet oudot käsitteet: tunnistautuminen verkkopankkitunnuksilla, kirjautuminen Facebook-tiliä käyttäen, mobiilivarmenne, TUPAS-tunnistautuminen, vahva tunnistautuminen, sähköinen varmenne, kansalaisvarmenne, toimikortti, varmennekortti, sähköpostivarmenne…

Saadaanko seniorit siirtymään sähköiseen asiointiin opastamalla ikäihminen ja varmenne kerrallaan, pedagogiikkaa tehostamalla, eri tahojen yhteistyönä suunnitelluilla tietoisku-kampanjoilla vai löytyykö ratkaisu palvelumuotoilusta, käytettävyyssuunnittelusta?

Odotan innovatiivisia ratkaisuja tai Viron mallin kaltaista tunnistautumista voidaksemme poistaa esteitä ikäihmisten sähköisestä asioinnista.

 

Maassamme toimii muutamia ikäihmisiä neuvovia RAY:n tukemia tietotekniikkayhdistyksiä, joilla on yhteinen tavoite: Ikäihmiset tasavertaisina toimijoina digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

ENTER ry on Helsingin seudulla toimiva yli 600 jäsenen yhdistys, jonka tarkoitus on kehittää sekä jäsenistönsä että muiden ikätovereidensa tietoteknisiä taitoja. Toiminta pohjautuu vapaaehtoiseen henkilökohtaiseen vertaisopastukseen. Vuosittain yhdistyksen piirissä opastetaan yli 4000 henkilöä ja lisäksi lähes sadassa tietoiskussa käy yli 3000 kuulijaa. Opastuspisteitä on kirjastoissa ja palvelukeskuksissa.

  • ENTER ry – Helsingin seutu – www.entersenior.fi
  • Joen Severi ry – Joensuu – www.joenseveri.fi
  • Mukanetti – Tampereen seutu – www.mukanetti.net
  • Savonetti – Kuopion seutu – www.savonetti.fi

 


Aulikki Uusitalo-Kasvio, vertaisopastaja ENTER ry. ENTER on minulle loistava vapaaehtoistyöyhteisö, jossa tavallaan jatkan aiempaa työuraani. Samalla saan tehdä tärkeää ja mielekästä työtä sekä pysyä mukana digitalisaation kehityksessä.