Edellisen lehden kolumni pääsi talvella syntyneen vasikan lailla laukkaamaan älykkyyden ja sen ilmentymismallien laitumille. Tämän kertaisessa aiheessa on myös havaittavissa vienonlainen yhteys älykkyyteen. Tekoälyksi tai AI:ksi kutsuttu erikokoisten syötemateriaalien sisältöön perustuva arvailutekniikka (englanniksi large language model) alkaa olla jo niin loppuun kaluttu aihe, että sen kaluamisen jatkumisesta voisi päätellä siinä olevan jo jotain muutakin kuin pelkkää hypetystä. Ja niin vain tämäkin lehti on täynnä sitä.
Tuomiopäivän pasuunat ja trump…etit ennakoivat jo valtaisaa pörssiromahdusta, joka johtuu tietenkin siitä, että tekoälyyn panostavien ja siihen liittyvää teknologiaa tuottavien yritysten osakekurssit ovat jatkaneet nousuaan jo vaikka kuinka kauan. Ja nousuun liittyy pörssimaailman pakollisuudessa aina korjausliike. Sellainen voi syntyä vaikkapa Oraclen toimesta, joka otti syyskuussa käyttöönsä 18 miljardia velkaa datakeskusten rakentamiseen ja suunnittelee 38 miljardin dollarin lisärahoituspakettia. Jos AI-markkina ei kasvakaan Oraclen ajatusten mukaisesti, markkinat pettyvät Oracleen, kurssi putoaa ja domino-ilmiö on aivan kynnyksellä, VIX-indeksi menee katosta läpi ja sijoitus-ihmisiä alkaa sadella Wall Streetille. Voi ihan aiheesta kysyä, että onko nyt AI heiluttamassa koiraa. Lisäksi voi kysyä, että onko Oraclen päätösten takana pitkällinen konsultointi tekoälyn kanssa, ja jos, niin minkä? Ehkäpä Oraclen pääkonttorissa on kaveri, joka teki työhakemuksensa Kickresume:lla, sitten teki muutaman esityksen johtoryhmälle Jasperia ja Writesonicia käyttäen, viilaten sisältöä Geminillä ja Claudella ja muisti esityksissä mainita, että näissä on käytetty sitäjatätä AI-palvelua. Yritysten ylimmät johdot ja hallitukset koostuvat ihmisistä, jotka nuoruudessaan ovat käyttäneet lankapuhelinta ja ostaneet kameroihinsa värifilmiä. Koska heidän päätöksentekoansa vaativa materiaali on tullut kaiken tietävän tekoälyn uumenista, on sen torppaaminen paljon vaikeampi tehtävä, kuin jos se tulisi jonkun big-fourin keltanokkakonsultin kalvoilta. ’Minä olen ollut alalla 40 vuotta ja tiedän, miten tämä markkina toimii’, alkaa olla tässä nykydisruptiivisessa maailmassa aika huonosti ikääntyvä argumentti.
Voisiko tässä jopa ollut käynyt niin, että tekoäly on lobannut itselleen velkavivulla valtaa ja voimaa saadakseen itseään kehitettyä nopeutetussa aikataulussa? Oraclen velkasysteemi ei tosin ole suoraan Oraclelle, vaan rahoitus kohdistuu datakeskusten rakentamiseen, joten heidän oma taseensa on toki suojattu. Mutta osakekurssi ei. Eihän se tekoäly mikään syöpä ole, ei se halua tuhota isäntäänsä.
No niin. Nyt kun olemme saaneet todennettua, että suuressa maailmassa tekoäly jo hallitsee globaaleja teknologiajättejä, voimme jonkun aikaa pohtia ruohonjuuritason asioita. Itse pääsin tässä taannoin suunnittelemaan erästä erittäin ansiokasta ja syvältä luotaavaa powerpointia, jonka yksityiskohdat ja laajemmatkin linjat ovat toki syvän luottamuksellisia. Mutta ajattelin siellä tehokeinona käyttää makaavaa kahdeksikkoa, eli ääretön-merkkiä, kuvaamaan tietyn prosessin kulkua. Ajattelin, että olisi hieno, jos lemniskaatta (kaikkihan tietävät, että ∞:ta voidaan kutsua lemniskaataksi, jos puhutaan algebrallista geometriaa) olisi muodostunut nuolista. Siis sillä lailla nuolista, että siinä vasemmassa lenkurassa nuolet kulkisivat vastapäivään ja oikeanpuoleisessa myötäpäivään. Pyysin ihan nätisti tekoälyä, mutta ei onnistunut. Monen kasvavaa frustraatiota kiehuttavan vartin jälkeenkin aina jotkut nuolet menivät vastakkain. Sitten yritin olla fiksu ja laittaa tekoälyä syömään omaa lääkettään. Pyysin tekoälyltä, että kehitä hyvä prompti, jolla voin pyytää tekoälyä tekemään nuolista koostuvan ääretön-merkin jne. Istu ja pala! Sehän teki, vaikkakin ruman. Mutta kun pyysin parantelemaan, niin sitten ne nuolet menivät taas sekaisin. Helpommin löytyi tarvittava kuva Creative Commons -sivuilta. Pitäkööt tekoäly tunkkinsa, ja siellä takarivissä ollaan mutisematta, että olisit käyttänyt parempaa tekoälyä, ei nyt ollut kuin yksi valikoimissa. Lehden toimitukseen voi toki lähettää mielinmäärin mahdollisimman lyhyitä prompteja, jolla saa aikaiseksi oikeanlaisen kuvan, bonuspisteitä saa, jos nuolet liikkuvat hitaasti kärkiensä osoittamaan suuntaan. Tai no, älkää hyvät ihmiset tuhlatko arvokasta aikaanne.
Asettaudun jyrkkään vastahankaan, jos promptauksesta on tulossa joku uusi taiteen/tieteenlaji. Että ennen kuin tekoäly tietää paremmin kuin me, mitä haluamme tietää, ilmestyisi uusi ammattikunta, joka välittäisi kysymyksen salaisen tiedon lähteelle. Senior Prompt Designer tai Data Prompt Engineer, ylimpänä Chief Prompting Officer. Ei ei. Tehkää se sellaiseksi, että se ei keksi asioita, ymmärtää nopeasti ja jota voi kunnolla ohjeistaa parantamaan niiden perhanan nuolien suuntaa. Miettikää nyt, kuuhun mentiin 13 vuotta kestävän Apollo-ohjelman kanssa summalla, joka inflaatiokorjattuna vastaa 257-288 miljardia dollaria nykyrahassa. Magnificent 7 -firmat (Apple, Amazon, Alphabet eli Google, Meta eli Facebook, Microsoft, Nvidia,ja Tesla ovat investoineet AI:hin 2025, siis tänä vuonna, jo yli 385 miljardia dollaria. Testatkaa se tekoäly sellaiseksi, että sillä voisi mennä kuuhun ja rahastakaa sillä vasta sitten. Ehkäpä ensi vuonna.
Lohdullisen pimeyden ja mielenrauhaa lisäävän sään kylmenemisen myötä toivotan perinteikkäästi, omaa älyä käyttäen, kaikille lukijoille oikein hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!
