Euroopan unioni on luomassa kattavaa sääntelykehystä digitaalisen aikakauden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Digisäädösten keskeinen tavoite on varmistaa, että digitaalinen toimintaympäristö on oikeudenmukainen, kilpailukykyinen ja turvallinen kaikille – niin yrityksille, kansalaisille kuin yhteiskunnillekin. Seuraavassa esitellään kahdeksan keskeistä digisäädöstä, jotka ohjaavat EU:n digitaalista kehitystä tulevina vuosina.
Digimarkkinasäädös (Digital Markets Act)
Digimarkkinasäädöksen tavoitteena on varmistaa kilpailulliset ja oikeudenmukaiset markkinat digitaalisella alalla erityisesti rajoittamalla suurten alustayritysten – niin kutsuttujen portinvartijoiden – valta-asemaa. Säädös tuo yrityksille tasapuolisemmat mahdollisuudet toimia ja innovoida, etenkin pienille ja keskisuurille toimijoille, kun säädös edistää datan saatavuutta ja järjestelmien yhteentoimivuutta. Kuluttajat hyötyvät laadukkaammista ja kilpailukykyisemmistä digitaalisista tuotteista ja palveluista sekä paremmasta valinnanvapaudesta. Yhteiskunnan näkökulmasta säädös vahvistaa sisämarkkinoiden toimintaa ja kannustaa innovaatioihin ja markkinoille pääsyyn.
Digipalvelusäädös (Digital Services Act)
Digipalvelusäädös keskittyy laittoman sisällön torjumiseen verkossa ja vahvistaa erityisesti suurten verkkoalustojen vastuuta. Se luo pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startupeille tasaisemman pelikentän EU:n alueella, ja samalla lisää oikeusvarmuutta ja sääntöjen yhdenmukaisuutta. Käyttäjille säädös merkitsee avoimempia ja turvallisempia digipalveluja, joissa suojellaan sananvapautta ja perusoikeuksia. Yhteiskunta hyötyy valvonnan ja vastuiden selkeytymisestä, mikä vähentää riskejä, kuten disinformaatiota, ja tukee laajaa turvallisten palveluiden tarjontaa.
Datanhallinta-asetus (Data Governance Act)
Datanhallinta-asetus luo perustan eurooppalaiselle data-avaruudelle ja datan jakamisen sääntelylle EU:n arvoihin nojaten. Yritykset, etenkin pk-sektori, hyötyvät datan paremmasta yhteentoimivuudesta, standardoinnista ja julkisten tietojen helpommasta saatavuudesta. Kansalaisille tämä avaa uusia palveluita ja mahdollisuuksia, kuten yksilöllisempää lääketiedettä ja älykkäitä liikkumisratkaisuja. Yhteiskunta puolestaan hyötyy datan jakamisen tehostumisesta ja tekoälyn paremmasta hyödyntämisestä eri toimialoilla.
Tekoälysäädös (Artificial Intelligence Act)
Tekoälysäädös tähtää turvalliseen ja eettiseen tekoälyn kehittämiseen EU:n arvojen pohjalta. Se kieltää haitallisimmat tekoälyn käyttötavat ja asettaa vaatimuksia korkean riskin järjestelmille. Yrityksille tämä luo ennakoitavan ja vakaan kehitysympäristön, joka tukee investointeja ja kilpailukykyä sisämarkkinoilla. Yksilöiden oikeuksia ja turvallisuutta vahvistetaan tarkemman valvonnan ja sääntelyn kautta, mikä heijastuu koko yhteiskuntaan parantuneena luottamuksena teknologian hyödyntämiseen.
Datasäädös (Data Act)
Datasäädös tuo oikeudenmukaisuutta datatalouteen tarjoamalla kuluttajille ja pienyrityksille suurempia vaikutusmahdollisuuksia dataan. Säädös edistää kilpailua ja varmistaa, että datan jakaminen ja käyttö tapahtuvat reiluin pelisäännöin. Kuluttajilla on oikeus hallita ja päättää, miten heidän dataansa käytetään. Näin rakennetaan ihmiskeskeistä, läpinäkyvää ja luotettavaa digitaalista yhteiskuntaa.
Eurooppalainen digitaalinen identiteetti – eIDAS-asetus
Tavoitteena on tarjota kaikille EU-kansalaisille, asukkaille ja yrityksille turvallinen ja yhteinen digitaalinen identiteettiratkaisu. Yrityksille tämä tarkoittaa mahdollisuutta tarjota rajat ylittäviä digitaalisia tunnistuspalveluita ja lompakkosovelluksia. Yksilöillä on mahdollisuus hallita omia henkilötietojaan ja asioida turvallisesti digitaalisesti myös muissa EU-maissa. Yhteiskunnalle tämä tuo luotettavan perustan sähköiselle asioinnille ja tunnistautumiselle yli rajojen.
P2B-asetus – Avoimuutta alustojen ja yrityskäyttäjien suhteisiin
P2B-asetus lisää läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta verkkoalustojen ja niitä käyttävien yritysten välillä. Alustojen on tiedotettava sopimusmuutoksista ja palvelun lopettamisesta ajoissa, sekä tarjottava tietoa hakutulosten järjestelystä. Yrityksille tarjotaan valitustenkäsittelyjärjestelmä ja paremmat oikeussuojakeinot. Vaikka säädös ei suoraan koske kuluttajia, sen myötä verkkokauppaan syntyy enemmän luottamusta ja ennustettavuutta.
Avoimen datan direktiivi (EU) 2019/1024 ja täytäntöönpanoasetus
Avoimen datan direktiivin tavoitteena on edistää julkisen hallinnon ja julkisella rahoituksella tuotettujen tietojen avointa saatavuutta ja uudelleenkäyttöä niin kaupallisiin kuin ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Sääntely helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä startupien pääsyä datalähtöisille markkinoille, kun maksuja ja yksinoikeuksia julkisen datan uudelleenkäytöstä rajoitetaan. Yhdenmukaisesti koko EU:n alueella avattavat, arvokkaat tietoaineistot ja reaaliaikainen data tarjoavat yrityksille uudenlaisen perustan innovatiivisten tuotteiden kehittämiselle. Myös kansalaiset hyötyvät, sillä julkisen sektorin tuottama tieto on aiempaa helpommin saatavilla ja hyödynnettävissä uudenlaisten, datapohjaisten palveluiden kautta. Yhteiskunnan näkökulmasta direktiivi vahvistaa hallinnon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, kun julkinen tieto on paremmin löydettävissä ja uudelleenkäytettävissä.
