Miten mobiilipelillä kerätään dataa liiketoiminnan tueksi?
Oletko koskaan kiinnittänyt iltalenkillä huomiota asuinalueesi sähkönjakokaappiin? Metalliseen pömpeliin tien varressa? Niinpä – ei ole moni muukaan. Ellei kaappi sitten ole rikki, mikä ei ole mahdoton skenaario sekään.
– Tyypillisesti jakokaapit ovat lumiauroille ja peruuttaville autoille otollisia kohteita, niitä saatetaan kolhia. Ja pinnat voivat olla kärsineitä, niihin tehdään graffitteja tai lumi ja jää voivat rapisuttaa maaleja, Elenian kumppanuus- ja innovaatiopäällikkö Harri Salomäki kertoo.
Jakokaappeja ja muuntamoita on Elenialla yhteensä noin 80 000 ja niistä jokainen tarkastetaan 6–8 vuoden välein. Silloin asentaja menee paikalle, avaa kaapin, tarkastaa kohteen ja tekee laajempaa huoltoa ja dokumentaatiota. Elenialla alettiin kuitenkin pohtia, olisiko muuntajista ja sähkökaapeista mahdollista saada dataa myös virallisten tarkastusten välissä.
– Kaikilla on nykyään kännykkäkamerat. Mietimme, että mitäpä jos saisimme ihmiset lähettämään meille kuvia muuntajista ja sähkökaapeista ympäri Suomea.
Jotta tämä onnistuisi, tekemisen piti olla kivaa, koukuttavaa ja motivoivaa.
– Ratkaisuksi keksittiin mobiilipeli. Pohdimme, voisimmeko tarinallistamisella, pisteillä ja palkinnoilla innostaa ihmisiä pelaajiksi. Samalla nähtiin tilaisuus kertoa ihmisille sähköverkosta – aika usein kuluttaja ajattelee, että sähkö tulee pistorasiasta ja sähköyhtiöön ollaan yhteydessä vain silloin, jos ongelmia ilmenee, Salomäki kuvailee.
Ajatus mobiilipeli EleniaGOsta oli syntynyt.
Asiakkaat mukaan suunnitteluun
Mukaan pelin toteutukseen tulivat SuperApp ja Ambientia. Mainostoimiston johdolla lähdettiin myös miettimään pelin visuaalista ilmettä ja tarinaa. Asiantuntijatahojen lisäksi haluttiin osallistaa myös asiakkaita.
– Rekrytoimme asiakkaista ja tutuista yhdeksän hengen paneelin, joka lähti Ambientian johdolla muotoilemaan peliä. Porukka oli innokasta ja syntyi hyviä ideoita.
Peliä lähdettiin kehittämään kuvaamisen ehdoilla. Applikaatiossa otetut kuvat tallentuvat Elenian kuvapilveen. Pelisovellus ei tallenna käyttäjien liikkumista eikä kerää muita tietoja. Yhden komponentin voi kuvata vain kerran viikossa – jos naapuri siis sattuu nappaamaan kuvan naapuruston jakokaapista, saman kohteen voi kuvata seuraavan kerran vasta viikon päästä.
– Kannustamme pelaajia menemään omaa takapihaa pidemmälle liikkumaan ja ulkoilemaan. Pelaamalla saa liikuntaa ja jokainen kuva kerryttää pisteitä, joilla voi lunastaa palkintoja. Samalla oppii faktaa sähköverkosta.
Ulkoilemaan pidemmälle
Peli lanseerattiin toukokuussa 2021 – juuri kun toinen koronakevät oli jälleen tuonut ihmiset ulkoilemaan enemmän kuin koskaan ennen.
– Markkinoimme pienesti etukäteen somessa ja Elenian omassa uutiskirjeessä. Toivoimme, että jospa ensimmäisellä viikolla saataisiin viisisataa valokuvaa.
Kun peli oli ollut julkisena viikon, oli kuvia kertynyt yli kaksituhatta.
– Käyttäjäkunta on kasvanut tasaisesti siitä eteenpäin. Nyt meillä on lähes kolme tuhatta rekisteröitynyttä pelaajaa ja yli 70 000 otettua valokuvaa. Tämä ei olisi ollut taloudellisesti mahdollista eikä missään nimessä järkevää ilman pelillistämistä ja asian joukkoistamista.
Kuvia on saatu lähes 30 000 eri kohteesta.
– Peliin tuli keväällä 2022 uusia ominaisuuksia. Muun muassa pelistä löytää erikoiskohteena sellaiset muuntamot ja jakokaapit, joista ei kukaan ole vielä ehtinyt ottamaan yhtään kuvaa. Olemalla ensimmäinen ansaitsee moninkertaiset pisteet.
Kuvat asentajien apuna
Elenian kuvapilveen tallennetut kuvat ovat nyt asentajien työkaluina.
– Suunnittelijamme ja urakoitsijoidemme asentajat pääsevät katsomaan kuvia verkkotietojärjestelmästä. Jos ollaan menossa tarkistamaan yksittäistä komponenttia, voi kuvista etukäteen tarkistaa, miltä paikan päällä näyttää ja samalla voi saada tietoja mukaan tarvittavista työkaluista ja varaosista.
Kuvien toivotaan jatkossa antavan vielä lisää infoa tekoälyn ansiosta. Kun tekoäly käy kuvamassaa läpi, se pystyy liputtamaan selkeimmät korjaustarpeet.
– Kun etukäteen nähdään, että jossain kohteessa on jotakin vialla, korjaus voidaan suunnitella ja tehdä ennen kuin häiriöitä syntyy. Viime kädessähän kaikessa tähdätään siihen, että voidaan vähentää suunnittelemattomia sähkökatkoja. Jos kuvasta nähdään selvästi, että sähkökaappi on ulkoisesti kunnossa, turhaa tarkastusreissua ei tarvitse tehdä. Silloin voidaan käyttää säästynyt aika muuhun.
EleniaGO sai Laatukeskuksen innovaatiokilpailussa kunniamaininnan ja myös sähköalan eurooppalaiset etujärjestöt ovat huomioineet pelin ja idean.
– Olemme kokeilleet pelillistämistä myös pakohuoneena toteutetussa turvallisuuskoulutuksessa. Sekä koulutuksesta että EleniaGO-pelistä on saatu erinomaista palautetta. Pelillistäminen on tehokas ja pidetty tapa toteuttaa asioita, Salomäki toteaa.
Harri Salomäki työskentelee Elenia Verkko Oyj:n kumppanuus- ja innovaatiopäällikkönä. Hänen liiketoimintayksikkönsä vastuulla ovat alueelliset verkonrakennuskumppanit, liiketoiminnan kehityskumppanuuksia ja sähköverkkoliiketoiminnan innovaatiotoiminnan johtaminen.
Palvelumuotoilu on tajunnanvirtaa ja esteiden taklaamista
Nykytilasta ja sen haasteiden tunnistamisesta on aina hyvä lähteä liikkeelle. Onko meillä oikeasti ongelmaa, jota ratkaista?
Tässä kohtaa tiedostimme hyvin, että kynnys uusien sovellusten lataamiseen on melko korkea kaikissa käyttäjäryhmissä. EleniaGOn konseptointivaiheessa tärkein tavoitteemme olikin tunnistaa juuri ne asiat, jotka saisivat 1) käyttäjät lataamaan pelin puhelimiinsa mutta myös 2) motivoitumaan pelaamisesta ja sitoutumaan siihen.
Pelin liiketoiminnallinen hyöty perustuu käyttäjiltä saatuihin kuviin. Kuvantunnistamisen avulla pystytään käsittelemään valtavia kuvamassoja, joten massoihin tähdättiin myös käyttäjien määrässä.
Ideointivaiheessa ei rajoitettu tajunnanvirtaa. Päinvastoin – sitä ruokittiin kaikin mahdollisin visuaalisin ja fasilitoinnin keinoin. Toimme pelillistämisen elementit mukaan työpajatyöskentelyyn, ja osallistujat saivat varsin mukavan pikaperehdytyksen pelillistämisen teorioiden maailmaan.
Kun ideoita päästiin validoimaan ja täsmentämään, pidimme koko ajan mielessä, ettei kaikkea tarvitse toteuttaa heti. Oli löydettävä ne olennaisimmat tekijät, joiden varaan kokonaisuus lähti asteittain rakentumaan. Konseptiaineistoon nämä tekijät kiteytettiin rautalankamalleina.
Mukaan tuotiin myös pitkä lista jatkokehitysehdotuksia backlogille tallennettavaksi. Asiakkaalta saimme jälkikäteen kiitoksia erityisesti siitä, että minimum viable product (MVP) -versio pelistä oli selkeästi määritelty. Se asetti selkeät raamit 1.0-version toteutustyölle.
Asiakaslähtöisyys edellyttää jatkuvaa oppimista
Kehitysprojektien maailmassa voi helposti unohtua, että asiakaslähtöisyys ei ole projekti vaan jatkuva prosessi. Sillä ei ole alkua eikä loppua, on vain toisiaan seuraavia vaiheita.
Organisaatioiden välillä on suuria eroja siinä, ottavatko ne palvelumuotoilun keinot käyttöön vain silloin tällöin – esimerkiksi kehitysprojektin alussa kyselyinä ja kartoituksina tai loppuvaiheen käyttäjätesteillä – vai onko muotoiluajattelu rakennettu sisään kaikkeen, mitä tehdään. Jälkimmäisessä tapauksessa on oikeasti mahdollista kehittää tuotteita ja palveluita jatkuvasti iteroimalla: testaamalla, oppimalla ja taas uudelleen ratkaisemalla.
EleniaGO täytti toukokuussa vuoden ja on saavuttanut kaikki tavoitteensa, jotka sille tohdittiin asettaa. Uskallan väittää, että se on jopa ylittänyt ne. Kyse ei ole yksittäisistä onnistumisista, vaan loistavasta tiimityöstä, avoimuudesta, heittäytymisestä ja luottamuksesta. Innostuksesta, joka kantaa pitkälle.
Ennen kaikkea kyse on käyttäjien asettamisesta keskiöön. Tunnustimme, ettemme tiedä kaikkea, mutta olimme valmiita oppimaan matkan varrella. Näin toteutetuista projekteista hyötyvät kaikki: asiakkaat, liiketoiminnot ja me, jotka olemme mukana tekemässä ja oppimassa uutta.
Niina Halminen työskentelee Ambientialla palvelumuotoilijana ja viestintäasiantuntijana. Hän auttaa asiakkaita kiteyttämään liiketoiminnan tarpeet ja asiakasymmärryksen toimiviksi konsepteiksi.