Uudet finanssipalvelut helpottavat kuluttajien arkea tarjoamalla PSD2-direktiivin myötä entistä kohdennetumpia palveluja asiakkailleen
Finanssialan tämänhetkisiin suosikkitermeihin kuuluvat #PSD2, #OpenBanking ja #Fintech. Ammattilaiset käyvät muotisanojen äärellä kiivasta keskustelua, mutta miten ne vaikuttavat kuluttajien elämään? Finanssisektorilla on käynnissä asiakkaiden arkea mullistava muutos, joten ammattikielen avaaminen meille tavallisille kaduntallaajille on paikallaan.
EU:n uusi maksupalveludirektiivi PSD2 velvoittaa pankkeja avaamaan rajapintansa kolmansille osapuolille. Muutos tuo markkinoille tilaa uusille, pankeista riippumattomille finanssipalveluille. Asiakas voi halutessaan antaa kolmannelle osapuolelle pääsyn omiin tilitietoihinsa ja luvan maksutapahtumien tekemiseen verkkopankin ulkopuolella.
Yksi tällaisista finanssipalveluista on älypuhelinsovellus Klever, jolla käyttäjät voivat vastaanottaa, säilyttää ja maksaa laskujaan. Pyysimme Kleverin viestintäjohtajalta, finanssiteknologian veteraani Jussi Muurikaiselta apua PSD2:a ympäröivän jargonin selvittämiseen.
Mitä finanssialalla tapahtuu, Jussi Muurikainen?
“Kaikki digitalisaation läpikäyneet toimialat ovat kokeneet kulttuurimurroksen. Nyt vuorossa on pankkisektori. Tapahtumien takana on Open Bankingin filosofinen taso, jossa pankit muodostavat entistä aktiivisemmin yhteyksiä muuhun maailmaan ja rakentavat näkyvästi finanssipalvelujen ekosysteemiä.”
“Open Banking -filosofisoinnista ollaan jo päästy käytäntöön. Pankit toteuttavat nyt omissa Open Banking -yksiköissään teknisten rajapintojen avauksia ja uusien liiketoimintamallien rakentamista kolmansien osapuolien, pääasiassa fintech-yrityksien kanssa”, Muurikainen jatkaa.
“Itse #PSD2:a voisi kutsua Open Bankingin tekniseksi ja juridiseksi tasoksi, joka velvoittaa pankkeja rakentamaan tiedonsiirron väyliä omiin järjestelmiinsä. Tämä mahdollistaa pankkien kyljessä toimivat finanssipalvelut, jotka kuluttajan valtuutuksella pääsevät esimerkiksi hakemaan asiakkaan tilitietoja pankista. Direktiivi valvoo ja velvoittaa pankit antamaan tuen kolmannen osapuolen palveluille, mikä on hyvä asia, sillä pankit ovat historiallisesti olleet aika nihkeitä rajapintojensa avaamisessa.”
Mitä fintech-yritykset tekevät hakemillaan tiedoilla?
“Me Kleverillä olemme kehittäneet mobiilisovelluksen, jolla käyttäjät vastaanottavat ja maksavat laskujaan. PSD2:n vaatimukset täyttävien rajapintojen avulla Kleverin käyttäjät voivat tulevaisuudessa siirtää kaikki laskunsa nykyistä helpommin Kleveriin. Tavoitteena on luoda sovelluksesta eräänlainen kuluttajalaskujen integraatiopiste, jota tuetaan kaikkien laskuja lähettävien operaattorien palveluissa. Uskomme, että pian kaikki kuluttajalaskut saadaan siirrettyä suoraan sovellukseen vaivattomasti. Tässä säästyy luonto, rahaa, aikaa ja asiakkaidemme hermoja”, Muurikainen visioi naurahtaen.
PSD2 on jaettu kahteen toimiluvalliseen palveluun, AISP (Account Information Service Provider) ja PISP (Payment Initiation Service Provider). Klever hakee molempia toimilupia, sillä palvelu käsittelee sekä tilitapahtumatietoja että toteuttaa transaktioita. Tällöin asiakkaan ei tarvitse näpytellä laskun tietoja tai hyväksyä maksua pankkitunnuksilla, vaan kaikki hoituu kätevästi sovelluksen sisällä.
Muurikaisella on kokemusta finanssipalveluiden kehittämisestä jo paljon ennen PSD2-direktiiviä. Hän perusti taloudenhallintapalvelu Balancionin kymmenen vuotta sitten, mutta oli suosiosta huolimatta liian aikaisin liikkeellä ja yhteistyö pankkien kanssa oli monimutkaista.
“Uskoakseni Balancionin kaltaiset yritykset ovat kuitenkin tehneet tärkeää työtä Open Banking filosofian taustalla. Nyt uusi PSD2-direktiivi sen todentaa käytännössä.”
Ketä varten PSD2 on laadittu?
Finanssipalvelujen kehittyessä monimutkaiset ja työläät prosessit yksinkertaistuvat, jolloin kuluttajien talouden hallinnan tunne kasvaa.
“Finanssipalveluissa on alkamassa mieletön kuluttajien arkea parantava jakso. Harva meistä edes ymmärtää, kuinka moneen paikkaan finanssipalvelujen lonkerot elämässämme ulottuvat. Digitalisaation syventyessä transaktioiden määrä sen kuin kasvaa, esimerkiksi mikromaksamisen muodossa. Somessa tykkääminen saattaa joskus olla sitä, että lahjoitat pienen summan rahaa postauksen tekijälle.”
“Kun katsoo esimerkiksi älypuhelimien kehitystä, huomaa suosittujen palvelujen harvoin olevan itse puhelimen kehittäjän luomia. Älypuhelin täyttyy helposti kymmenistä sovelluksista, jotka helpottavat arkeamme jollakin tavalla. Kuluttajat tulevat myös finanssialalla valitsemaan heitä parhaiten palvelevat ratkaisut, huolimatta siitä onko kehittäjä tuttu pankki vai uusi tulokas.”
“Älypuhelimien sovelluskaupat toimivat kanavana, jonka kautta löydämme uusia palveluja parantamaan arkeamme. Uskon, että luotettavat pankit voivat tulevaisuudessa toimia eräänlaisina referenssipisteinä, joiden kautta uusia finanssipalveluja otetaan käyttöön. Käyttäjästä on datavallankumouksen myötä tullut kuningas, ja pian valta vaihtuu myös pankkialalla”, Muurikainen ennustaa.
Pysyvätkö asiakkaan tiedot PSD2:n myötä turvassa?
Datavallankumous on aiheuttanut myös tietoturvaongelmia, tuoreimpana esimerkkinä Facebookin yksityisyysskandaali.
EU:n tietosuoja-asetus GDPR (General Data Protection Regulation) varmistaa ihmisten oikeuden henkilötietojensa suojaamiseen myös digitalisaation aikana. Keskeistä PSD2:n rajapintojen avaamisessa on käyttäjältä tarvittava valtuutus tietojen hakuun.
“Direktiivin ympärillä pyörii niin paljon toimijoita ja intressitahoja, että uusi ekosysteemi tulee löytämään tavan turvata asiakkaiden tiedot jatkossakin.”
“Pankeilla on edelleen asiakkaan tietojen suojaamisvelvoite. Toimiluvat takaavat pankin tietävän tulevaisuudessakin minne tietoja jaetaan. Valvova viranomainen pitää edelleen huolen siitä, että asiakkaan tilitiedot pysyvät turvassa“, Muurikainen vakuuttaa.
Onko PSD2 pankeille uhka vai mahdollisuus?
PSD2 astui voimaan tammikuussa, mutta direktiiviä koskeva tekninen sääntely tulee voimaan vasta syksyllä 2019.
“Pankkien tekniset valmiudet rajapintojen avaamiseen vaihtelee. Jotkut pankit ovat jo aloittaneet teknisen kehityksen; esimerkiksi Nordea on kehittänyt testialustan uusille palveluille, jossa kolmannet osapuolet pääsevät dataan testiympäristöissä kiinni.”
Toiset pankit taas ovat hitaampia liikkeissään? “Se riski on olemassa, että jotkut pankit rajoittavat tiedonhakua rakentamalla lähinnä minimivaatimusten mukaisia teknisiä toteutuksia järjestelmiinsä. Vaikka tämä vaikeuttaisi kolmansien osapuolien toimintaa, tulee haitta lopuksi koitumaan pankille itselleen. Vaikka kyseessä onkin lainsäädännön pakote, kannattaa uhkien sijasta keskittyä mahdollisuuksiin, esimerkiksi uusiin liiketoiminta- ja ansaintamalleihin.”
“Pankit jotka rakentavat parhaat puitteet yhteistyölle tulevat houkuttelemaan parhaat kumppanit itselleen. Jos taas lähtee vastustamaan tietojen hakua eikä rakenna toimivia yhteistyömalleja, edessä on kuihtumisen tie”, Muurikainen pohtii.
Miltä tulevaisuus näyttää?
“Uskon organisaatioiden muuttuvan ihmisten myötä. Whatsappeja ja Snapchatteja käyttävä nuori ymmärtää, että parhaita sovelluksia ei rakenna älypuhelimen toimittaja. Uusi sukupolvi pankeissa on hyvinkin avoimen yhteistyön puolella. Heidän päästessään johtoasemiin finanssimaailma tulee muuttumaan heidän kaltaisekseen; avoimeksi, digitaaliseksi ja ennen kaikkea mobiiliksi.”
“Kleverissä, ja digitalisaatiossa ylipäänsä, minua innostaa myös vihreys. Euroopassa toimitetaan edelleen 80 % laskuista paperisena. Tältä kannalta olemme aikamoisen mission äärellä, sillä tavoitteemme on poistaa paperilaskut maailmasta.”
“Kilpailu kolmansien osapuolien kesken tulee luonnollisesti olemaan erittäin kovaa. Palvelun on oltava kategoriassaan paras. Jos sovellusta ei löydy kuluttajien kosketusnäytön “Home” screeniltä, sitä ei tule olemaan tulevaisuudessa olemassa. Finanssialan tulevaisuus on kuluttajien käsissä, kirjaimellisesti.”
Jussi Muurikainen on ollut useissa fintech-startupeissa perustajana, neuvonantajana ja omistajana sekä toiminut Nordealla digitarjoaman kehittäjänä. Kleverillä Muurikainen vastaa viestinnästä ja yhteistyökumppanuuksista.