Digitaaliset pelit ovat tärkeä osa lasten ja nuorten kulttuuria sekä kaverisuhteita. Aikuisten vastuulla on suojella lapsia verkon haitalliselta sisällöltä.
Valtaosa lapsista viettää vapaa-aikaansa nettipelien parissa. Pelit ovat tärkeä harrastus ja niiden kautta pidetään myös ystävyyssuhteita yllä. Parhaimmillaan aktiivinen peliharrastaminen voi auttaa lasta kehittämään digitaalisia taitoja ja näkemään taidot vahvuutena. Tietysti pelaaminen on myös hauskaa.
”Netti on lapselle suuri mahdollisuus eikä aihetta ole syytä lähestyä pelottelun kautta. Lapsia koskevia ihmisoikeussopimuksia voidaan tulkita siten, että lapsella on oikeus pelata ikätasolleen sopivia pelejä ja opetella esimerkiksi kuvaamista, koodaamista ja videoiden tekoa. Nämä ovat nykyään tärkeitä taitoja oman mielipiteen ilmaisemisessa, mikä sekin on yksi keskeisistä oikeuksista”, Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Antti Järventaus sanoo.
”Turvallisen verkkoympäristön varmistamiseksi lapsille on tarjottava tietoa heidän oikeuksistaan sekä yhtä lailla siitä, miten toisten oikeuksia kunnioitetaan digitaalisessa ympäristössä. Lapsille tulee tarjota tietoa myös laeista ja siitä miten mahdollisissa ongelmatilanteissa toimitaan”, Järventaus sanoo.
Vastuu on aikuisella
Jokaisen aikuisen velvollisuutena ja vastuuna on edistää lapsen oikeuksien ja edun toteutumista myös digitaalisessa mediassa. Tasapaino suojelun ja sallimisen välillä on määriteltävä jatkuvasti uudelleen teknologian ja sen myötä kehittyvien digitaalisten ympäristöjen suhteen.
”On tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa harrastuksista ja haluavat oppia ymmärtämään myös pelimaailmaa”, erityisasiantuntija Järventaus sanoo.
Pelaamisesta ja siihen liittyvistä asioista on hyvä keskustella kotona säännöllisesti. Vanhemman kannattaa tutustua lapsen digiarkeen pelaamalla tai seuraamalla lapsen pelaamista. Näin digiarjen kuulumisista on helpompi kysellä siinä missä muistakin lapsen arjen asioista. Kun pelaaminen on perheessä arkipäiväinen puheenaihe, on lapsen luontevampaa kertoa myös mahdollisista pulmatilanteista.
”Lapsen ja vanhemman välinen turvallinen vuorovaikutussuhde on parasta lasten suojelua. Vanhemman ei tarvitse olla peliosaaja tai digitaitaja, riittää että on kiinnostunut ja antaa lapsen kertoa harrastuksestaan”, Pelastakaa Lasten asiantuntija Hanna-Leena Laitinen sanoo.
Näin vältät seksuaalisen houkuttelun verkossa
- Älä vastaa tuntemattomille verkossa.
- Jos päädyt viestittelemään tuntemattomille, älä kerro henkilökohtaisista asioista.
- Vastaa vain lyhyesti ja epämääräisesti.
- Vältä kuvailevia viestejä, joissa kerrot esimerkiksi mitä sinulla on päälläsi tai mitä olet parhaillasi tekemässä.
- Älä lähetä tuntemattomille selfieitä, kuvia tai videoita.
- Sano “ei” tai “en halua puhua tästä”, jos aihepiiri tuntuu epämiellyttävältä.
Lähde: Manja Nikolovska, väitöskirjatutkija
Ikärajoilla turvataan lapsen oikeus olla altistumatta haitallisille sisällöille
On tärkeää pitää huolta, ettei lapsi altistu digitaalisen median kautta ikäänsä ja kehitystasoonsa sopimattomalle sisällölle. Pelien ikärajoihin kannattaa siis suhtautua vakavasti.
”Vanhempien on tärkeää tietää, mitä pelejä lapsi tai nuori pelaa ja tarkastaa ikärajat. Kuvaohjelmalaki, johon ikärajat perustuvat, on luonteeltaan kuin lastensuojelulaki. Sen tarkoitus on suojella lapsia ohjelmien ja pelien mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta”, asiantuntija Hanna-Leena Laitinen kertoo.
Lapsen kyky ymmärtää ja tulkita mediaa on riippuvainen sekä emotionaalisista että kognitiivisista taidoista, jotka kehittyvät iän myötä. Niissä voi olla suuriakin yksilöllisiä eroja, joten haitallisuusarviointien perusteena käytetään niin sanottua normaalia kehitystä.
”Pelien ikärajat eivät ole suosituksia, vaan varoituksia mahdollisesti haitallisesta sisällöstä. Vaikka ikäraja sallisi pelaamisen, vanhemman tulee aina käyttää omaa harkintaa, onko peli omalle lapselle sopiva”, Laitinen sanoo.
Lapsen näkökulmasta on tärkeää, että vanhempi on tietoinen siitä mitä lapsi vapaa-ajallaan tekee ja pelaako lapsi ikärajaltaan ja lapsen oma ikätaso huomioiden soveltuvia pelejä.
”Lapsen kanssa on tärkeää sopia yhdessä keskustellen pelaamiseen liittyvistä säännöistä ja toisaalta perustellen sopia säännöt; mitä saa pelata, milloin saa pelata ja mitkä asiat pitää hoitaa ennen pelaamista.”
Nettivihje-palveluun voi ilmoittaa groomingista
Epätoivotut henkilöt saattavat lähestyä lapsia pelien chateissa. Nettivihje-palveluun tulee myös vinkkejä tällaisista tapauksista.
”Valitettavasti lapsista seksuaalisesti kiinnostuneet hakeutuvat usein sinne missä on lapsia”, erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen sanoo.
”Groomingia voi tapahtua kaikilla digitaalisilla alustoilla. Tähän kuuluvat esimerkiksi pelialustat, jotka sisältävät reaaliaikaisen chat-ominaisuuden”, Vaaranen-Valkonen sanoo.
Grooming tarkoittaa aikuisen tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään seksuaaliseen kontaktiin lapsen kanssa tai houkutellaan lapsi toimimaan seksuaalisella tavalla. Digitaaliseen mediaan liittyvässä groomingissa aikuinen voi olla lapselle tuttu, mutta on yleistä, että tekijä on ennestään tuntematon ja hänellä on kohteena samanaikaisesti useita lapsia. Groomingissa seksuaaliseen kontaktiin pyrkivä aikuinen ottaa yhteyttä lapseen ja luo luottamuksellisen suhteen ja olosuhteet esimerkiksi kehumalla tai lupaamalla lapselle jotakin. Vaihtoehtoisesti aikuinen saattaa lähestyä lasta myös suorilla seksuaalisilla ehdotuksilla ja kysymyksillä tai lähettämällä chatin kautta seksuaalista kuvamateriaalia.
”Tietokoneen webkamera on hyvä suojata, kun sitä ei käytä. Näemme Nettivihje-työssämme jatkuvasti, miten lasten arkipäiväisiäkin kuvia käytetään väärin. Haluamme, että lapset ja nuoret itse, mutta myös huoltajat huomioivat digiturvataidot entistä paremmin osana arkista toimintaa”, Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen sanoo.
Parasta olisi, jos aikuinen keskustelisi ja ohjeistaisi lasta digiturvataidoista etukäteen, ennen kun mitään ikävää on tapahtunut. Tieto auttaa toimimaan ja lapsella olisi selkeä käsitys siitä, miten toimia esimerkiksi seksuaalisen häirinnän tilanteessa.
”Jos lapsi on saanut esimerkiksi häiritseviä viestejä ja kertoo niistä, yritä itse pysyä rauhallisena ja kuuntele, mitä lapsi haluaa sinulle kertoa. On tärkeää olla syyllistämättä lasta tapahtuneesta ja uskoa, mitä hän sanoo” Vaaranen-Valkonen neuvoo aikuisia.
Seksuaalisista viesteistä on mahdollisuuksien mukaan tärkeä ottaa ja tallentaa kuvakaappaus. Tekijän voi blokata niin, ettei hän pysty enää ottamaan yhteyttä lapseen. Tapahtuneesta voi tehdä ilmoituksen Nettivihje–palveluun, rikosta epäillessä myös suoraan poliisille.
”Aikuisen on tärkeää säilyttää maltti, vaikka tapahtunut herättää tunteita. Lasta ei saa rangaista, vaan muistuttaa, ettei hän ole tehnyt mitään väärää. Esimerkiksi pelaamisen kieltäminen ei ole hyvä ratkaisu, vaan johtaa helposti siihen, ettei lapsi jatkossa enää kerro kohtaamastaan häirinnästä tai kiusaamisesta”, Nina Vaaranen-Valkonen muistuttaa.
Tukea ja apua Pelastakaa Lasten verkkopalveluista
Pelastakaa Lapset tarjoaa lapsille ja nuorille tukea ja ennaltaehkäisee lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa digitaalisessa mediassa.
Help.some on puhelimeen ladattava sovellus, jossa nuori saa apua esimerkiksi kiusaamis- ja häirintätapauksissa. Help.Somessa nuorten kysymyksiin vastaavat koulutetut ammattilaiset. Nuoria palvelee myös valtakunnallinen Netari-verkkonuorisotalo, jossa voi viettää aikaa, tavata kavereita ja jutella nuorisotyöntekijöiden sekä muiden luotettavien aikuisten kanssa. Pelastakaa Lasten Nettivihje-palvelu tarjoaa matalan kynnyksen ilmoituskanavan digitaalisessa mediassa tapahtuvaan lapsen seksuaaliseen houkutteluun, riistoon ja seksuaaliväkivaltaan. Lasten suojelu ja Nettivihje toiminto tekee aktiivista työtä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisemiseksi.
”Nettivihje.fi-sivulla voi kuka tahansa tehdä nimettömän ilmoituksen esimerkiksi lapseen tai nuoreen verkossa kohdistuneesta seksuaalisesta houkuttelusta tai seksuaalista riistoa tai seksuaaliväkivaltaa todistavasta kuvamateriaalista”, erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen sanoo.
”Toimitamme tiedot kaikesta laittomaksi arvioidusta materiaalista keskusrikospoliisille ja kansainvälisen yhteistyömme (INHOPE) kautta myös siihen maahan, missä laiton kuvamateriaali sijaitsee. Nopea tiedon välitys mahdollistaa viranomaisten nopean toiminnan seksuaalirikoksen selvittämiseksi. Toiminta edistää ja nopeuttaa myös lasta loukkaavan ja laittoman kuvamateriaalin poistumista verkosta.”
Nettivihje on osa Safer Internet -toimintaa (FISIC), jonka tavoitteena on luoda lapsille parempi ja turvallisempi internet.
Näin voit aloittaa keskustelun pelaamisesta lapsen kanssa
- Mitä olet tehnyt tänään? Oletko pelannut?
- Mitä pelasit ja mitä pelissä tapahtui?
- Missä onnistuit pelissä ja mitä opit?
- Mitä lähdet seuraavaksi tekemään pelissä?
- Miten haluaisit minun olevan mukana?
Senni Puustinen
viestintäkoordinaattori
Lasten suojelu ja Nettivihje
Pelastakaa Lapset ry
Koskelantie 38
00610 Helsinki
senni.puustinen@pelastakaalapset.fi
p.+358 504394370