Muistatko ensimmäisen kannettavan matkapuhelimesi, siis sen älyttömän, tyhmän analogisen, ei siis digitaalisen 1G selkärepun tai halon? Tuleeko mieleesi termejä kuten Senator, Talkman tai Cityman? Tämä tapahtui siis 1980 luvulla, jolloin IT-Kimmo aloitteli uraansa. Jos loikkasit mukaan 1990-luvulla, pääsit jo digitaaliseen 2G aikakauteen ja Nokia 2110:sta tuli tämän aikakauden teknologia-ikoni. Ei kuulosta vielä tutulta? Entä tuoko 3G jo muistoja mieleen eli olet loikannut suoraan jo lähes ”älypuhelinaikakauteen” 2000-luvun alkupuolella? Muistatko kenties ensimmäisen iPhone 3GS markkinoille tulon 2007? Ei edelleenkään mielikuvaa muusta kuin 4G? No, silloin olet tullut mukaan digimaailmaan 2010-luvun alkupuolella. Vastaavasti 5G on ollut nyt 2020-luvun asia ja se tulee syrjäytymään 2030-luvulla 6G-tekniikalla.
Miten tämä liittyy tekoälyyn? No, ensinnäkin älypuhelimista tulee entistä älykkäämpiä, todella henkilökohtaisia avustajia, joista tulee myös viisaita. Samalla niistä tulee meidän keskeisin käyttöliittymämme hyödyntää seuraavan sukupolven AI-palveluita. Toisaalta kuvasin tuossa alussa yli 40 vuosikymmentä, jonka ajan puhelinteknologian kehittyminen tähän päivään on kestänyt. Tämä seuraava siirtymä tapahtuu merkittävästi lyhyemmässä ajassa.
Kielimallit ovat lyöneet itsensä läpi 2,5 vuodessa
Itse muistan loppuelämäni vuoden 2022 viimeiset kuukaudet, kun OpenAI ChatGPT julkaisi ensimmäisen 3,5-mallin, siis 2,5 vuotta sitten! Tosin, tekoälyä ja siihen liittyviä algoritmeja ja malleja, riittävän suorituskyvyn tarjoavia prosessoreita (GPU), suorituskykyisiä muisti- ja verkkoratkaisuja on kehitetty 1950-luvulta alkaen. Jos kehitys on ollut näin nopeaa, millainen tilanne on vaikkapa kolmen vuoden päästä? Täysin mahdoton sanoa, mutta kun yhä useampi laite liitetään osaksi internet-verkkoa, samalla voi sanoa, että yhä useampi laite saa tekoälyn. Voisin lanseerata sloganin ”Jos se on verkossa, se kehittyy, oppii ja tulee yhä älykkäämmäksi.” Tämän ohella saamme tekoälyn käyttöön myös suljettuihin ratkaisuihin, jotka eivät edellytä päivitystä opetusdatan osalta. Tekoälyn hyödyntämisestä tulee vielä tärkeämpää kuin on nyt älylaitteiden hyödyntäminen.
Viisi vinkkiä tekoälyn hyödyntämiseen
1. Tärkeintä ei ole palvelu, mitä käytät, vaan se, että otat tekoälyn käyttöön!
Tekoälypalvelut kehittyvät nopeasti, mutta oleellista ei ole tietyn palvelun käyttäminen, vaan tekoälyn aktiivinen hyödyntäminen. Opettele käyttämään muutamaa suosittua palvelua, kuten OpenAI:n ChatGPT:tä, xAI:n Grokia, Microsoft CoPilotia tai Google Geminiä. Myös käännöstyökalut, kuten DeepL, ja tekoälypohjaiset kuvan- ja videonkäsittelysovellukset voivat tehostaa työskentelyä. Lisäksi kannattaa seurata uusien tekoälymallien kehitystä ja ottaa selvää, miten eri alustat voivat tukea omia tarpeitasi.
Teknologian käyttöönotossa tärkeintä on löytää omiin tarpeisiin sopivat työkalut. Olitpa sitten opiskelija, tutkija, yrittäjä tai luovan alan ammattilainen, tekoäly voi tarjota ratkaisuja ja oivalluksia, jotka helpottavat työtäsi ja parantavat tuottavuutta. Tuoreimpana olen innostunut OpenAI:n myös Euroopassa nyt tarjolla olevasta Sora-videotyökalusta.
2. Hyödynnä muiden oppeja!
Tekoälyn mahdollisuuksista keskustellaan aktiivisesti esimerkiksi LinkedInissä. Verkostoidu alan asiantuntijoiden kanssa ja seuraa tekoälyn kehitystä. Voit liittyä keskusteluihin ja saada arvokkaita vinkkejä sekä uusia näkökulmia tekoälyn hyödyntämiseen. Tekoälyyn liittyvät webinaarit, konferenssit ja työpajat ovat myös hyviä tilaisuuksia kehittää omaa osaamista ja vaihtaa ajatuksia muiden kanssa.
Opiskelijoille ja tutkijoille erityisen hyödyllistä voi olla liittyminen akateemisiin tekoälyryhmiin tai osallistuminen avoimiin kursseihin, joita monet yliopistot ja teknologiajätit tarjoavat ilmaiseksi verkossa. Näin voit pysyä ajan tasalla uusimmista tutkimuksista ja oppia suoraan alan johtavilta asiantuntijoilta.
Jos et seuraa LinkedInissä vielä minua, tervetuloa verkostooni Kimmo (💾 IT-AI) Rousku | LinkedIn. Postailen kaikenlaista teknologiasta ja turvallisuudesta sekä digitaalisten kaksosteni, #AI- ja IT-Kimmon seikkailuista.
3. Art of prompting eli tekoälyn ohjaamisen taito
Tekoälyä voi ohjata monella tavalla. Varmaa on, että se tulee olemaan viiden vuoden päästä ihan erilaista kuin tänään. Vähän sama juttu, kun 1980-luvulla meillä oli VAIN merkkipohjainen käyttöliittymä ja graafinen käyttöliittymä alkoi pikkuhiljaa yleistymään. Ehkä tässä voisi veikata, että puhe ja erilaiset agentit tulevat tarjoamaan meille kokonaan uuden tavan hyödyntää teknologiaa.
Kielimallipohjaisia tekoälytyökaluja voi yrittää käyttää kuin google-hakua, koska niissä on yhä useammin search eli nettihakutoiminto ja veikkaan, että tämäkin toimii jo nyt paremmin kuin google-haku. Mutta AI-palveluiden kehittyneisyys tulee esille siinä, että voit hyvinkin yksityiskohtaisesti ohjeistaa, millaisen lopputuloksen haluat. Ja voit myös pyytää tekoälypalveluasi tekemään sinulle kehotteen, kunhan osaat vain kuvata hyvin tarpeesi.
Kahdeksan vinkkiä tekoälyn ohjaamiseen
- Ole selkeä ja spesifinen – vältä epätarkkuutta, jotta vastaus on tarkka, mitä tarkempi ohjeistus, sitä parempi lopputulos.
- Aseta konteksti selkeästi – tarjoa tarvittavat taustatiedot kysymyksesi tueksi.
- Käytä toimintoverbejä – Ohjaa AI:ta komennoilla kuten ”luettele”, ”kuvaile”, ”analysoi”, ”suunnittele” jne.
- Määrittele sävy, pituus ja muoto – määritä, haluatko vastauksen ystävällisenä, lyhyenä, luettelona, taulukkona, kenties kuvana, mind-map-karttana, lohkokaaviona jne.
- Pyydä vaiheittaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin – tämä auttaa tekoälyä jäsentämään ajatuksia.
- Ole kohtelias 😊, – tekoäly ei loukkaannu, mutta hyvät käytöstavat voivat auttaa muotoilemaan parempia kehotteita.
- Muista, tekoäly tekee virheitä, se hallusinoi, tarkista aina kaikki (kriittinen) sen tuottama tieto ennen julkaisua!
- Varmista palvelun asetuksista, mitä tietoja voit syöttää tekoälypalveluun, jotta et syötä esimerkiksi henkilötietoja tai salassa pidettäviä tietoja osaksi palvelun opetusdataa!
4. Kokeile ääniohjausta!
Itse otin heti kun ChatGPT tarjosi voice mode ja etenkin kehittynyttä äänitilaa, pyrkinyt hyödyntämään sitä. Puheohjattavat tekoälypalvelut tulevat yleistymään. OpenAI:n voice mode ja muut puhepohjaiset käyttäjärajapinnat mahdollistavat vuorovaikutuksen tekoälyn kanssa entistä sujuvammin. Tämä on erityisen hyödyllistä tilanteissa, joissa kirjoittaminen ei ole mahdollista, kuten ajon aikana, käsien ollessa varattuna tai monimutkaisia ajatuksia muotoiltaessa.
Ääniohjaus mahdollistaa myös luonnollisemman ja intuitiivisemman vuorovaikutuksen tekoälyn kanssa, ja tulevaisuudessa se voi korvata monia perinteisiä käyttöliittymiä.
5. Mihin itse käytän töissä, harrastuksissa ja vapaa-ajalla?
Lisätietojen hakemiseen, etenkin ChatGPT 4-01 edistynyt päättely ja Grokin DeepSearch-toimintoja, jotka ovat merkittävästi parantaneet tekoälyn hyödyntämistä laajempien tai haastavampien kokonaisuuksien selvittämisessä tai materiaalien tuottamisessa.
Tiedon tiivistämiseen ja yhdistämiseen. Jos saan 40 sivuisen mielenkiintoisen raportin ja totean, ettei aika riitä lukemiseen, ennen se on jäänyt lukematta. Nyt teen sitä Ai-Kimmon avulla esimerkiksi yhden sivun tiivistelmän tai pyydän tekemään siitä mind mapin, lohkokaavion tai kalanruotokaavion eli Ishikawa-diagrammin. Voit siis vaikuttaa merkittävästi tuotettavaan lopputulokseen myös visuaalisesti, jolloin saat siitä ainakin tärkeimmät havainnot ja opit.
Raakatekstin ja luonnosten tuottamiseen, mutta myös jossain tilanteissa lopullisen version luonnosteluun. Muotoilen osan some-viesteistäni Ai-Kimmon avulla, se osaa sijoittaa niihin myös halutessa oikeat emojit.
ChatGPT sai loppuvuodesta silmät eli se voi kertoa älylaitteen kameran avulla reaaliaikaisesti, mitä se näkee tai voit lähettää tekoälypalvelulle minkä tahansa valokuvan, ja se voi purkaa sen auki hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Älä tyydy ensimmäiseen vastaukseen, vaan voit pyytää sitä avaamaan kuvaa lisää tai tarkentamaan jotain havaintoa, esimerkiksi ”näyttääkö yleisö väsyneeltä 😊?”. Voit käyttää tekoälyä erinomaisena matkaoppaana suunnittelemaan matkaohjelmaa, kertomaan nähtävyyksistä, suosittelemaan ravintoloita ja toimimaan tulkkina kaikilla keskeisillä kielillä.
Kimmo Rousku toimii mm. Tietoturva ry:n hallituksen varapuheenjohtajana ja juhlistaa 40-vuotista uraansa atk-it-digi-tekoälypuhujana, tietokirjailijana ja kouluttajana Kimmo Rouskun digitaalinen maailma -juhlaluennoilla. Ensimmäisen, Tivian kanssa toteutetun luennon tallenne 14.2.2025 on katsottavissa: https://tivia.fi/kimmo-40.
