Kun lupasin noin kuukausi sitten kirjoittaa artikkelin aiheesta teemalla tekoäly työkaverina, niin en juurikaan ollut sitä vielä käyttänyt. Toinen ajatus oli kirjoittaa matkakertomus lokakuussa tekemästäni matkasta Kiinaan – maasta, jota pidetään tekoälyn suurvaltana. Matkalla tekoäly ei kuitenkaan tullut vastaan kovin näkyvästi. Paitsi, jos huomioi kaiken sen valvonnan ja kamerateknologian, jonka taustalla algoritmit hiljaa työskentelevät. Kiinaan liittyy myös tuo otsikon vertaus. Kukapa strategista johtamista opiskellut ei tuntisi Sun Tsunin kirjaa “Sodankäynnin taito”. Tärkeintä on oppia ymmärtämään, miten pääsee haluttuun lopputulokseen, mikä erityisesti tekoälyn kanssa työskennellessä on on tärkeää.
Päätin siis aloittaa kokeilun, missä tekoäly voisi aidosti avustaa. Kuukauden olen nyt tarkkaillut tekemistäni ja siinä samalla syntyi pieni henkilökohtainen tutkimusmatka: voiko tekoälystä todella tulla työkaveri – ja millaisia taitoja sen kanssa toimiminen vaatii? Kuukauden kokeilu paljasti, että tekoäly ei ole vain teknologiaa, vaan uusi tapa jäsentää työtä, ajattelua ja jopa omaa ammatti-identiteettiä. Kuukauden aikana on tapahtunut melkoinen muutos. Tekoäly on muuttunut satunnaisesta matkakumppanista varteenotettavaksi työkaveriksi.
Konsultin arki: paljon työtä, vähän aikaa
Oma asenne on pitkään ollut se, että haluan käyttää työssäni omia aivojani. Konsulttityössä kuitenkin on paljon tuottamatonta työtä. On tarjousten tekoa, referenssien keruuta, CV:n päivittämistä ja erilaisten raporttien vaatimia muotoiluja. Työtä, joka vie tunteja mutta ei tuota suoraan lisäarvoa asiakkaalle. Voisiko tekoäly hoitaa tästä osan?
Tarjousprosessi on hyvä esimerkki: sen tekemiseen voi mennä päiviä, joita useat kilpailevat konsulttiyritykset käyttävät ja lopulta vain yksi toimittaja voittaa kilpailutuksen. On vaikea olla ajattelematta, että tekoäly voisi nopeuttaa juuri tätä kaikkea rutiininomaista tiedon keräämistä erityisesti referenssien ja osallistujien osaamisen osalta. Itselläni on kymmensivuinen CV, joka pitäisi siirtää organisaation järjestelmään käsin tai siitä pitäisi tehdä aina sopiva tiivistelmä. Tekoälyn avustuksella tekstin muotoilu sujuisi jo nyt, ja tulevaisuudessa agentit voisivat tehdä ehkä myös varsinaisen syöttötyön.
Tekoäly sparraajana – konsultin digitaalinen kollega
Moni konsultti työskentelee asiakkaan luona yksin. Tekoäly voi siis osoittautua tässä yllättävän toimivaksi keskustelukumppaniksi – eräänlaiseksi “juniorikonsultiksi”, jolle voi jakaa tehtäviä ja jonka kanssa voi pallotella ideoita.
Tekoälyltä voi pyytää tiivistelmiä, vaihtoehtoisia näkökulmia tai vaikka luonnoksia kuvitusta varten. Sen kanssa voi myös suunnitella, tarkistaa ja täydentää omia ajatuksia. Tekoäly ei ole vain väline – siitä voi tulla peili, jonka kautta ajattelu kirkastuu.
Ongelmanratkaisua ääneen – tai tekoälylle
Ongelmanratkaisussa ja erityisesti silloin kuin tekee koodausta, moni ongelma ratkeaa, kun sen sanoo ääneen ja selittää toiselle. Tekoäly toimii yllättävän hyvin tässä ns. peiliroolissa. Sille voi kertoa asioita ja pyytää näkemyksiä. Kuten juniorikonsultille niin tekoälylle on osattava kertoa asiat oikein jäsennellysti ja mielellään samaa yhteistä kieltä käyttäen koko työstämisen ajan.
Suuri haaste on tekoälyn tuottamien vastausten laadun luotettavuus. Olen nyt ottanut tavaksi varmistaa myös lähteitä, joita tekoäly käyttää ja yhdessä työtehtävässä huomasin ilokseni lähteistä tuttuja organisaatioita, joissa itsekin on ollut aikoinaan tekemässä sisältöä.
Lähdin myös kokeilemaan, miten tekoäly voisi tuoda valmiin viitekehyksen tietoja käyttööni. Koska työni liittyy datan hallintaan, niin toki piti varmistaa tekoälyn ymmärrys DAMA DMBok 2.1 :sta. DMBoK 2.1 -viitekehyksestä pyydetty tiivistelmä onnistui lähes ymmärrettäväksi tosin “hoono soomi”- tyyliseksi, mikä ei yllättänyt. Lehtijutun yhteydessä puhekirjoituksen Dama muuttui ensin damageksi ja siitä tekoälyllä Dalleksi. Ainakin sain tästä kokeilusta hilpeitä hetkiä.
Ja kaikkihan me taidamme jo käyttää tekoälyä verkkokokousten litteroinnissa ja muistioiden muodostuksessa. Siitäkin saa joskus mukavaa piristettä kokoukseen, kun erityisesti suomen kieli ei aina taivu tekoälyllä ihan suunnitellusti.
Tekoäly apuna yhdistystoiminnassa
Tekoälystä on apua erityisesti yhdistystoiminnassa. Yhdistystoiminta on vapaaehtoistyötä ja usein arkirutiinien kiire syö aikaa tältä. Tekoälyn voi siis valjastaa tekemään asioita, jotka vievät aikaa. Sieltä kielimallien ja data-avaruuden syövereistä löytyy myös hyviä valmiita aihioita. Esim. tekoälyllä tein edellisvuoden toimintasuunnitelman perusteella rakenteen tulevan vuoden suunnittelutilaisuudelle.
Tivia AI Stadi- illan innoittamana piti myös kokeilla “Wipe- koodausta” Muutamalla promptilla sai luotua ehdotuksen työnohjausjärjestelmäksi. Tämän tasoinen sovellus voisi hyvin riittää yhdistyksen toiminnan seurantaan ja ohjaukseen.
Tätä Sytyke-lehden artikkeliakin varten testasin uutta tapaa artikkelin muodostukseen. Sanelin ensimmäisen version puhekirjoituksella ja annoin sen jälkeen tekstin tekoälyn työstettäväksi. Kaikki välimerkit ja puhekirjoituksen jäljiltä olevat väärinymmärrykset tekoäly osasi suurimmaksi osin korjata oikein. Tekoäly muokkasi tekstistä ymmärrettävän ja jopa lisäili joitain kehuja itselleen. Sen jälkeen vielä käsittelin tekstin itse. Lopputulos vahvisti käsitystä: tekoäly on erinomainen apuri, kunhan ihminen ohjaa kokonaisuutta. Vanha sanonta sopii tähänkin: “Tekoäly on hyvä renki, mutta ihmisen pitää olla isäntä.”
Kaksi uutta työelämätaitoa: tekoälylukutaito ja promptaaminen
Kuukauden kokeilu kiteytti yhden keskeisen oivalluksen: työelämä tarvitsee kahta uutta perustaitoa.
- Tekoälylukutaito – kyky arvioida, mikä tekoälyn tuottamasta tiedosta on luotettavaa.
- Promptaamisen taito – kyky kertoa selkeästi, mitä halutaan ja miten. Pitää huomioida tavoite, konteksti, rajaus ja antaa mahdollisia esimerkkejä. Promptaaminen on myös iteratiivista toimintaa ja sopivilla tarkennuksilla pääseekin aina parempaan lopputulokseen.
Tämän lisäksi datan laadun ja rakenteen ymmärtäminen auttaa kehittämään parempia tekoälyratkaisuja.
Pyysin vielä omasta kiinnostuksesta tekoälyä vertaamaan sodankäynnin ja promptaamisen taitoja, koska näen että strategisella suunnittelulla on merkitystä tekoälykeskustelun onnistumisessa. – ja sain hämmästyttävän hyviä vastauksia. (tulokset artikkelin yhteydessä taulukkona). Ehkä se kertoo siitä, että alan oppia itsekin ajattelemaan uudella tavalla hyödyntäen promptausta. Jokainen saa silti hieman erilaisen tuloksen, koska tekoäly oppii myös käyttäjästä. Siksi jokainen työpari on ainutlaatuinen.
Tekoälyn käyttöön voi myös kouluttautua Tivian uudessa vastuullinen tekoäly – koulutuksessa, jonka ensi askelia olin itsekin suunnittelemassa,
Matka tekoälyn kanssa on vasta alussa
Tekoäly on tullut työkaveriksi pysyvästi – mutta sen rooli on vielä hahmottumassa. Itse suhtaudun tulevaan uteliaan varovaisesti:
“Jonain päivänä tekoäly voi olla oikea työkaveri – tai jopa esimies. Ajatus on vielä hieman hirvittävä, mutta myös kiehtova.”
Sodankäynnin taito ja promptauksen taito – ikiaikainen strategia tekoälyn aikakaudella
Sun Tzun Sodankäynnin taito on yli 2000 vuotta vanha teos strategiasta, johtamisesta ja viisaasta toiminnasta. Yllättävää kyllä, sen periaatteet pätevät täydellisesti myös tekoälyn aikakauteen. Siinä missä Sun Tzu opetti hallitsemaan taistelukenttää, tämän päivän asiantuntija hallitsee digitaalista kenttää – sanojen ja tekoälyn välistä vuoropuhelua, eli promptauksen taitoa.
1. Tunne tekoäly ja tunne tavoitteesi
Sun Tzu kirjoitti: “Jos tunnet vihollisesi ja tunnet itsesi, et joudu vaaraan sadassakaan taistelussa.”
Promptauksessa tämä tarkoittaa tekoälyn toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja oman tavoitteen kirkastamista. Kun tiedät, mitä haluat ja miten tekoäly ajattelee, voit ohjata sen tuottamaan juuri oikean lopputuloksen – ilman turhaa yritystä ja erehdystä.
2. Voita ilman taistelua
Sun Tzu piti parhaana voittona sitä, joka saavutetaan ennen taistelua. Samoin hyvä prompti on kuin täydellinen strateginen suunnitelma: se tuottaa halutun tuloksen jo ensimmäisellä yrityksellä. Selkeä, kontekstiltaan rikas ja älykkäästi rajattu ohjeistus on modernin “taisteluttoman voiton” salaisuus.
3. Sopeudu tilanteeseen
Olosuhteet muuttuvat – sekä sodassa että tekoälykeskustelussa. Jos tulos ei vastaa toivottua, hyvä promptaaja ei syytä työkalua, vaan muokkaa lähestymistapaa. Joustavuus, kokeilu ja jatkuva oppiminen ovat promptauksen vastineita Sun Tzun neuvomalle maaston ja tilanteen hallinnalle.
Yhteenveto
Sun Tzun opit osoittavat, että todellinen mestaruus ei ole taistelussa, vaan ajattelussa. Promptauksen taito on 2000-luvun versio Sodankäynnin taidosta: strategista, luovaa ja harkittua sanojen hallintaa, jossa voittaja on se, joka ymmärtää sekä tekoälyn että itsensä.
Minna Oksanen on Dama Finlandin puheenjohtaja ja toimii Gofore Leadissä asiantuntijana konsultoiden ja kouluttaen asiakkaita eri tiedonhallinnan osa-alueiden osalta.
