Tekoälyä käytetään jo monissa suomalaisissa järjestöissä ja suhtautuminen luovan tekoälyn mahdollisuuksiin on varovaisen kiinnostunutta, selviää vuoden 2024 Järjestödigi-kartoituksesta. Kysely toteutettiin syksyllä ja siihen vastasi 400 henkilöä erilaisista järjestöistä Suomessa, aina pienistä paikallistoimijoista suuriin liittoihin saakka.
Tekoäly koetaan järjestöissä mahdollisuutena, mutta sen käyttöä myös harkitaan tarkkaan. Vastauksista käy ilmi, että järjestöissä työskentelevät ja toimivat henkilöt kantavat huolta tietoturvasta, vastuullisuudesta ja tekoälysovellusten eettisyydestä sekä jotkut myös ympäristövaikutuksista ennen suurempia valintoja.
“Järjestöillä on selkeästi innostunut, mutta harkitseva ote tekoälyn käyttöön. Vastauksista käy ilmi, että mahdollisuuksia tunnistetaan paljon, mutta samaan aikaan työkaluvalintoihin, tekoälyn tuotosten luotettavuuteen ja tietoturvaan kiinnitetään huomiota”, sanoo digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen TIEKE ry:stä.
Eroja valtakunnallisten ja paikallisten välillä
Järjestödigi-kartoitus tarjoaa monipuolisesti tietoa järjestöjen teknologian hyödyntämisestä, digiosaamisesta, viestinnästä ja sosiaalisen median käytöstä. Syksyllä 2024 kuudetta kertaa tehty kartoitus toteutetaan joka toinen vuosi. Luovaa tekoälyä ja sen käyttöä koskevat kysymykset olivat mukana nyt ensimmäistä kertaa.
Kysyimme, miten tekoälyn käytön tilanne näkyy järjestöjen arjessa tällä hetkellä. Vastausvaihtoehto “Emme käytä tekoälyä järjestössämme” osoittaa tilannetta parhaiten. Vastaukset jakautuvat seuraavasti:
- Paikalliset yhdistykset 53 %
- Alueelliset järjestöt 21 %
- Valtakunnalliset liitot 19 %
Tekoälyä testataan jo monessa järjestössä, mutta vakiintuneeseen ja suunnitelmalliseen käyttöön on vielä matkaa. Vain 5,5 % vastaajista kertoi, että tekoälyn käyttö on päivittäistä. Suhtautuminen on ylipäätään sallivaa, mutta käyttö monilla kokeilujen tasolla.
Tekoälyä käytetään ideointiin ja tekstien muokkaamiseen
Luovaa tekoälyä hyödynnetään järjestöissä paljolti arjen perustehtävien parissa. Yli puolet tekoälyä käyttäneistä (54 %) kertoi käyttävänsä tekoälyä ideoinnin tukena ja 47 % tiedonhakuun tai -seulontaan.
Teksteihin liittyvät tekoälyn käyttötavat olivat monella jo käytössä. 46 % vastanneista kertoi käyttävänsä tekoälyä seuraaviin asioihin:
- tekstien muokkaaminen ja parantelu
- sisältöjen tuottaminen
- tiivistelmien ja koosteiden tekeminen
- yhteenvetojen rakentaminen laajemmista aiheista.
Kolmasosa tekoälyä käyttäneistä järjestötoimijoista käyttää tekoälyä myös käännösten tekemiseen tai tarkistamiseen. Saman verran tekoälyä hyödynnetään kuvien tekemisen apuna, mutta videoita järjestöväki ei vielä tekoälyllä ollut juurikaan tehnyt.
Käyttötavoissa näkyvät myös järjestötyöhön liittyvät ominaispiirteet, kuten hankehakemusten ideointi tai -raporttien tekeminen. Osa oli käyttänyt tekoälyä myös järjestötoiminnan strategiseen suunnitteluun. Käyttötavat ovat monipuolisia ja niissä näkyy koko järjestötoiminnan kirjo aina järjestötoiminnan kehittämisestä palautteiden analysointiin ja toiminnan markkinointiin tekoälyn tuella.
Sovelluksista suosituin on ChatGPT
ChatGPT on vastaajien keskuudessa selkeästi suosituin työkalu ja sitä käytti järjestötyönsä yhteydessä 57 % vastaajista. ChatGPT:n Team-lisenssi oli käytössä vain muutamilla vastaajista (2 %), mikä kertoo siitä, että sovellusta käytetään paljolti henkilökohtaisten tilien kautta. Vastausvaihtoehdoissa ei eritelty, oliko vastaajilla käytössään maksullinen vai maksuton ChatGPT.
Copilotin käyttö oli myös monille tuttua ja sitä käytti 28 % vastaajista. Maksullinen Copilot for Microsoft 365-lisenssi oli käytössä 52 vastaajalla eli 16 %:lla. Tähän rinnastettuna vakiintuneeksi tekoälyn käytön järjestössään koki 400 vastaajasta 22 henkilöä. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että osassa järjestöjä on jo valittu käyttöön organisaatiolisenssi, mutta sen käyttö ei vielä ole vakiintunut osaksi arkea.
Muita järjestöissä jonkin verran käytettyjä tekoälysovelluksia olivat Gemini, DALL-E, Adobe Firefly ja käännöstyökalu DeepL. Claude, NotebookLM ja Perplexity olivat käytössä alle 2 %:lla vastaajista. 21 % kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ole käyttänyt vielä mitään tekoälysovellusta.
Järjestöissä tunnistetaan tekoälyn mahdollisuudet – ja haasteet
Järjestöt näkevät tekoälyn arkikäytön lisäksi siinä monia oman järjestön toimintaa helpottavia mahdollisuuksia. Eräs vastaaja pohti esimerkiksi tekoälypohjaisen kuvanhakuohjelman käyttöä suurille määrille järjestön digitoituja kuvia. Toinen mietti oman tietovarannon turvallista digitointia tekoälyn käytettäväksi ja kolmas vapaaehtoisten kuorman helpottamista tekoälyn avulla.
Kartoituksen tuloksista käy ilmi, että järjestöjen teknologian hyödyntämiseen, viestintään ja tekoälyyn käytettävissä olevat resurssit ovat vähäiset. Maksullisiin työkaluihin ei ole kaikilla mahdollisuutta heikon taloustilanteen vuoksi ja aikaa uuden opetteluun ei ole liikaa. Silti tekoälyn käytössä tunnistetaan mahdollisuus myös ajan säästöön, kun oikeat käyttötavat löydetään.
Paikallisella tasolla toimivan järjestön edustaja kertoo vastauksessaan näin: “Tekoälysovelluksista on suurta hyötyä, kun pitää muodostaa tiivistettyä viestintää jäsenistölle. Tuloksissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että viestin tyyli sopii itselle/järjestölle. Kiinnostava olisi sovellus, jonka avulla pystyisi helpottamaan vapaaehtoisten arkea. Tehtävien järjesteleminen ja automatisointi pienentäisivät vapaaehtoistoimijoiden kuormaa huomattavasti.”
Haasteiden osalta järjestöjä pohdituttavat paljon tietoturva ja tekoälyn vastuullinen käyttö. Monia arvelutti se, lisääkö tekoälyn käyttö tulevaisuudessa epätasa-arvoa tai väärän tiedon määrää. Tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuus ja oma vastuu tiedon tarkistajana korostuivat monissa vastauksissa. Kuvien kohdalla esiin nousivat niiden tekemisen vaikeus ja mahdolliset stereotypioita vahvistavat vääristymät.
Haasteet tunnistetaan, tekoälyn käyttö kiinnostaa ja sen mahdollisuuksia ideoidaan järjestökentällä jo paljon. Tekoälyn käytön linjaukset ovat kuitenkin tehtyinä vasta 2,5 %:lla vastaajien järjestöistä. 9 % järjestöistä on kouluttanut henkilöstöään tekoälyn käyttöön, 8 % on tehnyt eettistä arviointia tekoälyn suhteen ja 8 % tutustunut tekoälyä koskeviin säädöksiin.
Tulevaisuudessa monilla järjestöillä tekoäly tulee olemaan tavalla tai toisella käytössä. Matka kohti vakiintunutta käyttöä kuitenkin kestää. Samalla kun mahdollisuuksia luovan tekoälyn suhteen opitaan ja oivalletaan lisää, huolettavat järjestöissä myös tekoälyn käytön ympäristövaikutukset ja se, mikä käytössä on aidosti hyödyllistä.
Järjestödigi-kartoitusJärjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisen järjestökentän kehitystä teknologian hyödyntämiseen, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaaliseen mediaan liittyen. Kartoitus tuottaa ainutlaatuista tietoa, joka samalla tukee järjestöjen toiminnan, digiosaamisen ja viestinnän kehitystä Suomessa.
|
Piritta Seppälä on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja järjestöviestinnän asiantuntija. Hän toimii vuonna 2010 perustamansa Viestintä-Piritta Oy:n pääasiantuntijana ja johtajana. Piritta on ollut mukana kehittämässä Järjestödigi-kartoitusta sen alusta lähtien. Kartoitus sai alkunsa hänen vuodesta 2014 tekemästään Järjestösome-selvityksestä. Piritta asuu Isossakyrössä, mistä käsin hän kouluttaa ja sparraa monipuolista asiakaskuntaansa aina ministeriöistä kuntiin, kulttuuri- ja koulutusalan organisaatioihin sekä suomalaisiin järjestöihin.