Laadunvarmistuksen syntysijoilla
Ollaan tultu matkan päähän niistä ajoista, kun Taylor, Ford ja Deming aikalaisineen ihmettelivät laadunhallinnan saloja. Niistä ajoista, kun meille kaikille tuttu laadunvarmistuskin (engl. quality assurance) syntyi. Noihin aikoihin laadunhallinta oli sitä, että tapailtiin teollisen ajan ja massatuotannon ensiaskeleita, optimoitiin työn tehokkuutta ja pilkottiin sitä pienempiin ja hallittavampiin osiin, standardointiin työkaluja ja työnteon metodeja ja poistettiin prosessijätettä. Tämä toiminta jalostui edelleen työn jatkuvaksi parantamiseksi ja se laajennettiin koskemaan koko organisaatiota sen sijaan, että fokus olisi ollut pelkästään tuotantokoneistossa.
Laadunvarmistuksella pidettiin huolta siitä, että valmistettavat tuotteet ja näiden osat vastasivat määritettyjä vaatimuksia, että standardeja ja prosesseja noudatettiin ja että virheet löydettiin ja korjattiin asianmukaisesti. Edelleen jalostettuna se myös keskittyi ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia. Se oli kuitenkin usein hyvin raskasta, aikaa vievää ja kallista.
Laatu digitaalisessa murroksessa
Kun teollinen aika vaihtui palvelu- ja tietopohjaiseen aikakauteen, laadunhallinnan ja -varmistuksen tuli muuttua. Valmistavan teollisuuden rinnalle nousi nopeasti liikkuvaa tietoteknologiaa ja kiihtyvällä tahdilla digitalisoituva ja kansainvälistyvä palvelusektori, joka käsitti laajan kirjon palveluita terveydenhuollosta rahoituspalveluihin. Tuotteita voitiin rakentaa ja päivittää yhä nopeammin maailman joka kolkkaan, innovointi oli tehokkaampaa ja automaatio tuli oleelliseksi osaksi myös laadunhallintaa. Sillä välin kun olet lukenut tätä artikkelia, sen alla oleva digitaalinen alusta on päivittynyt jo useaan kertaan. Tällaisessa maailmassa raskaat, aikaa vievät ja kalliit laadunvarmistusrupeamat eivät vain pistä rumasti silmään vaan ovat kehityksen ja menestyksekkään liiketoiminnan tiellä.
Liiketoiminnan oltua jo kyllästynyt siihen kuinka ”se huppariporukka aina hilloaa sitä niiden aateekoota ja tuhlaa kaikki meidän rahat” laadunvarmistus koki evoluution,
josta englanninkieliset ystävämme käyttävät nimitystä ”quality engineering”. Digitaalisessa maailmassa se on tuonut laatutekemisen erottamattomaksi osaksi kehitystekemistä ja siinä korostuukin mm. se, että ohjelmistokehitystiimit ottavat kokonaisvaltaista vastuuta ohjelmiston laadusta niin implementaatiossa kuin tuotannossakin. Laatu rakennetaan tuotteeseen sisään. Lopputulemina mm. tiiviimpi julkaisutiheys, lyhyemmät muutosten läpimenoajat, pienempi todennäköisyys muutosten epäonnistumiselle ja parempi kyky palautua ongelmista.
Tällä on ollut merkittävä vaikutus teknologia- ja laatutekemisen arvostukseen yrityksissä. Asenteet muuttuivat kyllästymisestä siihen kuinka ”se aateekoo” ja tätä tukeva laatutekeminen eivät ole enää kustannus vaan arvokas osa liiketoiminnallista arvontuottoa. Monia yrityksiä kutsutaan jo teknologiayrityksiksi, joilla on lisenssi tehdä esim. pankkitoimintaa tai vähittäiskauppaa. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman edellä mainittua evoluutiota.
Koodista kokonaisvaltaiseen laatuun
Aivan ongelmitta ei kuitenkaan selvitty. Voimakas heilahdus raskaasta laadunvarmistustoiminnasta ketterään ”quality engineeringiin” tuotti kyllä paljon hyvää, mutta fokus alkoi laajalti kääntymään pelkkään taktiseen tekemiseen ja koodiin. Ajoittain tekeminen taantui hosumiseksi. Pesuveden mukana meni paljon siitä kaikesta, jota viimeisen yli sadan vuoden ajan on opittu laadusta ja sen hallinnasta. Katseen pysyessä tiukasti vain koodissa yritykset alkoivat menettämään kykyään nähdä laatu kokonaisvaltaisesti ja edistää sitä muuten kuin vain pistemäisinä sankaritekoina. Tämä on pahimmillaan johtanut jopa yritysten kannattavuutta horjuttaviin laatuvaihteluihin.
On aika seuraavalle askeleelle evoluutiossa. Hilloamisen ja hosumisen välille muodostunutta tyhjiötä on alkanut täyttämään moderni laatujohtajuus (engl. quality leadership) ja siihen erikoistuneet yritykset kuten Futuricen yrityshautomoon syntynyt Qlarify. Siinä pidetään edelleen kiinni viimeisimmistä kehitysaskeleista, toiminnan sujuvuudesta ja siitä, että laatua leivotaan tuotosten sisään kaikkien toimesta. Mutta pelkkään koodiin keskittymisen lisäksi huomiota kiinnitetään myös mm. ideointiin ja designiin sekä myös toisessa suunnassa tuotannon hallintaan mm. parantuneina julkaisuputkina, tukitoimintoina ja analytiikkana. Se antaa paremmat eväät laatutietoisuuden lisäämiselle (testaus) ja sen ylläpitämiselle (automaatio ja prosessit), ja tämäkin tapahtuu organisaatiotasoisesti. Tiimejä läpileikkaavasti toteutetaan valmennustoimintaa, joka ratkoo puutteita mm. tiimikulttuurissa,
ihmisten osaamisessa, kommunikaatiossa, työkaluissa ja työskentelytavoissa. Organisaatiotasolla touhutaan kuntoon mm. johtajuutta ja miten se tukee toimivia rakenteita, arvoja ja periaatteita, osaajien saamista ja organisoitumista, yhteisötoimintaa niin yrityksen sisällä kuin sen ulkopuolella ja laatutavoitteiden kytkeytymistä yrityksen strategiaan ja liiketoiminnallisiin tavoitteisiin.
Pohjimmiltaan moderni laatujohtajuus siltaa yrityksen kaikki toiminnot liikkeenjohdosta teknologian syövereihin ja auttaa nämä puhumaan samaa kieltä sekä toimimaan saumattomasti yhdessä paremman laadun eteen. Tämän kauniin maiseman ja sen ulottuvuudet on ehkä parhaiten kuvannut kansainvälisesti tunnettu laatuvaikuttaja Dan Ashby:
Uuden ajan kynnyksellä
Kun lähdin kirjoittamaan tätä artikkelia, päämääränäni oli tuoda näkemystä siihen miksi markkinaan on syntynyt uusia laatuun ja ohjelmistotestaukseen fokusoituneita yrityksiä ja miksi itsekin lähdin tuolle polulle. Pyörin aikani ympyrää, kunnes tajusin keskittyä evoluutionäkökulmaan. Sen viitoittamana ollaan hyvin johdonmukaisesti päädytty aikaan, jossa virheistä viisastuneena laatua ollaan alettu kunnioittamaan enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Haastavassa taloustilanteessa laadusta on tullut yhteinen nimittäjä monille menestyneille yrityksille. Laadukkailla tuotteilla ja palveluilla on voitu taistella jopa pessimistisimpiä tulevaisuudennäkymiä vastaan.
Työtä on aivan valtavasti tehtävänä. Olet sitten toimitusjohtaja, ohjelmistokehittäjä, testaaja tai ylhäinen laatujumala, joka organisoi monikansallisten megakorporaatioiden laadunhallintaa, lautasella piisaa tekemistä. Osittain yritysten vanhoja syntejä ajalta, jolloin laatu ei ollut prioriteetti. Suurelta osin kuitenkin sitä, että yritykset haluavat toimia tehokkaammin, turvallisemmin ja kestävämmin, saada sijoitetulle pääomalle parempaa katetta, ehostaa myymiänsä palveluita ja tuotteita ja pitää asiakkaansa tyytyväisinä. Ja nyt vielä kirsikaksi kuvio, jossa kaikkialla otetaan käyttöön approksimaatioiden varassa toimivia ”mustia laatikoita” eli keinoälyä. Se yksinään tuo yrityksille ja meille digiajan sankareille laadullisia haasteita ja tekemistä vuosikausiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Elämme jännittäviä aikoja.
Sami Söderblom on Suomen johtavia asiantuntijoita tutkivassa testauksessa ja Vuoden Testaaja 2022. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus testauksen ja laadunhallinnan toteuttamisesta ja johtamisesta yli 20 eri liiketoiminta-alueella. Parhaillaan hän auttaa yrityksiä parantamaan testaus- ja laatupeliään Futurice Familyyn perustetun konsultointiyrityksen Qlarifyn riveistä.