Yhä kompleksisemmassa maailmassamme hallinnoitavaa ja hyödynnettävää tietoa on yhä enemmän. Kognitiivisena aikakautena olemassa olevan tutkimuksellisen ja muun aineiston läpikäynti ja analysointi helpottuu ja nopeutuu oleellisesti. Esimerkiksi miljoonien julkaisujen läpikäynti ja analysointi vie vain minuutteja. Tieto- ja tietämysjohtajat (CIO, Chief Informaton Officer; CKO, Chief Knowledge Officer) ovat saamassa rinnalleen kognitiivisuusjohtajat (CCO, Chief Cognitive Officer), joiden erityistehtävänä on uuden liiketoiminnan ja kasvun (exploration) mahdollistaminen erityisesti kognitiivisen laskennan avulla.
Kognitiivinen laskenta (cognitive computing) jäljittelee ihmisen ajatteluprosessia tai ihmisen ja laitteiden vuorovaikutusprosessia (kuten ohjelmisto- ja teollisuusrobotit). Kognitiivisella aikakaudella laskennallinen älykkyys tehostaa massiivisten tietoaineistojen läpikäyntiä ja analysointia sekä objektiivisten näkemysten muodostamista. Teollisuusrobottien rinnalle tullut ohjelmistorobotiikka vaikuttaa työkuvien muuttumiseen ja arvontuotannon uusajatteluun.
Sekä yksilöiden että yhteisöjen keskeinen haaste on objektiivisuus – kognitiiviset vinoumat, kuten argumentointivirheet, ovat arkipäivää. Joihinkin kognitiivisiin vinoumiin liittyy uskomuksia, jotka muodostuvat yhden tai useamman kokemuksen myötävaikutuksesta – näihinkin päästään käsiksi hyödyntämällä kognitiivisia ratkaisuja kielellisten tuotosten arvioinnissa. Kognitiivisia vinoumia voidaan siis tunnistaa ja jopa ennaltaehkäistä kognitiivisten ratkaisujen avulla tuotetuilla objektiivisilla näkemyksillä. Ihmisiin liittyviä objektiivisia näkemyksiä tarvitaan, kun halutaan tunnistaa ihmisten haluja ja tarpeita, joita ihmiset eivät välttämättä ole itsekkään vielä tiedostaneet, mutta heidän kokemuksensa ovat jättäneet jälkensä heidän kielellisiin ilmaisuihin.
Kielellisiin tuotoksiin perustuvissa kognitiivisissa ratkaisuissa asenteiden ja tunteiden tunnistaminen täydentyy persoonallisuuspiirteiden arvioinnilla. Esimerkiksi IBM Watson Personality Insights -palvelu tuottaa 120-6000 sanan perusteella 47 persoonallisuuspiirrettä. Persoonallisuuspiirrenäkemyksiä jokainen voi käyttää itsearviointiin, mutta liiketoiminnallinen hyöty persoonallisuusnäkemyksistä saadaan, kun arvioidaan eri sidosryhmien edustajia ja mietitään, kuinka heidän kanssaan toimitaan. Avoimille ihmisille ei kannata tarjota asiantuntijuuteen pohjautuvia seminaarisarjoja, sillä he arvostavat epäintentionaalisia kokemuksia kuten konsertteja. Vastaavasti tunnolliselle ihmiselle ei kannata tarjota ”sirkushuveja”, sillä he arvostavat intentionaalisia kokemuksia. Lisäksi asiakkaat, kuten potilaat, ovat vastaanottavaisia sellaisten ihmisten sanomisille, jotka ovat persoonallisuuspiirteiltään mahdollisimman lähellä heidän omia piirteitään.
Kun tarkastellaan oppimishaasteita, joita kognitiivisuuden hyödyntämiseen liittyy, niin tulokulmaksi voidaan ottaa curriculumeissa esiintyvät osaamisvaatimukset F (Familiarity), A (Assessment) ja U (Usage). Familiarity tarkoittaa esimerkiksi asioiden listaamista (list), määrittelyä (define), kuvailua (describe) tai selittämistä (explain). Arviointi (Assessment) tarkoittaa esimerkiksi asioiden analysointia (analyse), havainnollistamista (demostrate), todistamista (prove) tai vertaamista (compare). Käyttö (Usage) tarkoittaa esimerkiksi asioiden soveltamista (apply), toteuttamista (implement), ja suorittamista (perform). Kognitiivinen kyvykkyys edellyttää A-tason osaamista liiketoiminnan entiteetteihin tai toiminnan rakenteisiin (TOGAF puhuu entiteeteistä ja JHS 179 toiminnan rakenteista) ja liiketoiminta-analytiikkaan kuuluvissa asioissa. U-tasolla kognitiivinen kyvykkyys ilmenee ensisijaisesti kognitiivisen analytiikan työkalujen, kuten IBM Watson Analytics, hyödyntämisenä.
Tietokoneistumista käsittelevät julkaisut on uutisoitu kognitiiviseen laskentaan kuuluvan robotiikan maihinnousuna tyyliin robotit vievät työpaikat – uutisoinnissa kyseessä on tyypillinen kognitiivinen vinouma, joten tarkastellaan hieman tarkemmin uutisoinnin tausta-aineistoa. Vuonna 2013 julkaistun Freyn ja Osbornen artikkelin THE FUTURE OF EMPLOYMENT: HOW SUSCEPTIBLE ARE JOBS TO COMPUTERISATION? mukaan noin puoleen yli 700 ammattinimikkeestä kuuluu tietokoneistumisen riskiryhmään (työtehtävät ovat osittain tai lähes kokonaan tietokoneistettuna) USA:ssa seuraavan 10-20 vuoden kuluttua. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan raportin Computerization Threatens One Third of Finnish Employment mukaan tietokoneistaminen vaikuttaa Suomessa noin kolmannekseen työvoimasta (”one third of current Finnish employment has a high probability to be replaced by computer-controlled equipment”). Minkä ammattikunnan edustajia tuohon kolmannekseen oikein kuuluu? Kun otetaan Tilastokeskuksen työllisten tilastot vuosilta 2011 ja 2013 ammattinimikkeittäin, niin saadaan työllisten määrät nimikeluokittain.
| Nimikeluokka | 2011 | 2013 | Muutos | Osuus vuonna 2013 | |
| Yhteensä: | 2 354 422 | 2 301 751 | 52 671 | ||
| 0 | Sotilaat | 9 753 | 8 750 | 1 003 | 0,37 % |
| 1 | Johtajat | 84 678 | 92 236 | 7 558 | 4,01 % |
| 2 | Erityisasiantuntijat | 473 658 | 481 647 | 7 989 | 20,93 % |
| 3 | Asiantuntijat | 419 615 | 413 778 | 5 837 | 17,97 % |
| 4 | Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät | 165 800 | 151 337 | 14 463 | 6,57 % |
| 5 | Palvelu- ja myyntityöntekijät | 449 346 | 453 230 | 3 884 | 19,69 % |
| 6 | Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. | 52 045 | 47 431 | 4 614 | 2,06 % |
| 7 | Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät | 252 829 | 236 056 | 16 773 | 10,26 % |
| 8 | Prosessi- ja kuljetustyöntekijät | 210 777 | 200 502 | 10 275 | 8,71 % |
| 9 | Muut työntekijät | 162 507 | 158 633 | 3 874 | 6,89 % |
| X | Tuntematon | 78 125 | 65 640 | 12 485 | 2,85 % |
Suomessa lähes joka toinen työntekijä on johtaja tai (erityis)asiantuntija – tietokoneistuminen tullee koskettamaan kaikkien nimikeluokkien edustajia eli myös johtajia ja (erityis)asiantuntijoita. Esimerkiksi psykologien, HR-asiantuntijoiden ja terapeuttien työssä tarvittaviin persoonallisuusarviointeihin voidaan hyödyntää IBM Watson Personality Insights -palvelua. Kun kansallisella tasolla kehitetään kognitiivisia kyvykkyyksiä niin jokaiselle ”duunarille” (nimikeluokat 6-9) voisi nimetä yhden asiantuntijan (nimikeluokat 2-3) kognitiiviseksi kummiksi, jotta asiantuntijoiden A-tason osaamisesta saadaan synergiaetua ”duunarien” U-tason osaamista vahvistamalla.
Jotta tämä onnistuisi tarvitaan välittäjiä ja välineitä, jotka saavat asiantuntijat ja “duunarit” toimimaan yhdessä. Fasilitointi helpottaa ryhmäprosesseja ja luo puitteet rakentavalle yhteistyölle. Fasilitoija auttaa ihmisiä keksimään omat ratkaisunsa. Ohjatessaan vuorovaikutusta fasilitoija voi käyttää apuna erilaisia välineitä kuten kuvia, piirtämistä ja pelejä. Graafinen fasilitointi tekee näkyväksi ja ymmärrettäväksi systeemisiä monitahoisia asioita oivalluttamalla tilanteessa reaaliaikaisesti syntyvän kuvan kautta. Graafinen fasilitointi tuo esille kokonaiskuvan ja erilaiset näkökulmat. Se luo yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista sekä saattaa ihmiset samalle kartalle.
Kun tulevaisuudessa rutiinit hoituvat esimerkiksi robottien avulla ja tietokoneet muodostavat objektiivisia näkemyksiä uudenlaisen toiminnan mahdollistamiseksi, ihmisen voimavaroja vapautuu muihin tehtäviin. Tilannesidonnainen dialogisuus ja empatia sekä luovuutta vaativien ratkaisuehdotusten tekeminen ovat esimerkkejä kognitiivisia toiminnoista, joissa ihmiskyvykkyyksiä tarvitaan – tajunnallisuus on yksilöllistä ja pohjautuu yksilöllisiin kokemuksiin, joita kognitiivisen laskennan sovellukset eivät voi vielä jäljitellä.
Virpi Hotti, FT, https://www.linkedin.com/in/virpihotti
Liina Hongell, KM, graafinen fasilitoija, www.sibia.fi
Kirjoittajat liikkuvat systeemisten ilmiöiden ympärillä digitalisoituvassa maailmassa graafisen fasilitoijan, konsultin ja kouluttajan rooleissa.