Henkilötiedon merkitys palvelujen raaka-aineena kasvaa vauhdilla, mutta organisaatioiden välillä tieto liikkuu kuitenkin huonosti. Silloin kun se liikkuu, se tapahtuu usein tiedon kohteena olevan henkilön siitä tietämättä sekä ilman hänen tietoista lupaansa. Tiedätkö sinä, missä kaikkialla tietojasi on? Luotatko siihen, että sitä käsitellään aina eettisesti ja sinun parastasi ajatellen?
Mitä jos voisimme itse päättää, mihin kaikkea meistä kerättyä dataa hyödynnetään? Voisimme esimerkiksi ohjata kanta-asiakaskorteilta ostostiedot henkilökohtaiseen uudenlaiseen taloushallinnan ohjelmaan tai tuoda rokotustiedot terveydenhuollosta automaattiseen muistutusohjelmaan. Tällaisille palveluille olisi kysyntää, mutta nykyinen epäluottamuksen ilmapiiri on suuri este niiden kaikkia hyödyttävälle kehittämiselle.
Kirjoitimme MyDatasta Sytyke-lehden numeroon 1/2014 näin: “MyData on alun perin Britanniasta lähtöisin oleva termi. Sillä viitataan käytäntöihin, joilla ihmisille annetaan oikeus ja pääsy heistä kerättyyn dataan kuten ostotietoihin, liikennetietoihin, teletietoihin, energiatietoihin ja muuhun eri verkkopalveluihin kertyvään dataan. Keskeistä MyData -ajattelussa on, että data on teknisesti helposti käytettävissä ja yksilö voi hallita, kuinka sitä hyödynnetään ja jaetaan edelleen.”
Ajatus ihmiskeskeisestä henkilötiedon hallinnasta on neljässä vuodessa ottanut Suomessa ja maailmalla suuria askeleita eteenpäin, mutta matka ihmiskeskeiseen datatalouteen on edelleen pitkä.
Nyt henkilötietojen hallintaan liittyvät aiheet ovat monien ICT-asiantuntijoiden huulilla, kun EU:n uuden tietosuoja-asetuksen (GDPR) siirtymäaika päättyy toukokuussa. Samaan aikaan seuraava, monin paikoin vielä merkittävämpi, sähköisen viestinnän tietosuojaa koskeva ePrivacy-asetus on valmistelussa. Lisäksi kohu Facebookin ja Cambridge Analytican kyseenalaisesta toiminnasta nosti henkilötietojen käyttöön liittyviä epäeettisiä piirteitä julkiseen keskusteluun ympäri maailmaa. Ensimmäistä kertaa myös Yhdysvalloissa on alettu vaatimaan tiukempaa sääntelyä.
Pakottava lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin riitä, mikäli yrityksillä ei ole motiivia, keinoja tai mahdollisuuksia muuttaa toimintatapojaan. Verkon villistä lännestä pitää päästä tilanteeseen, jossa eettinen ja oikeudenmukainen henkilötiedon käyttö on myös yrityksille aina kannattavin toimintatapa. Mahdollisuudet tähän ovat jo olemassa ja kysyntä palveluille, jotka toimivat läpinäkyvästi sekä käsittelevät henkilötietoja asiallisesti on nousussa. Eettinen ja tehokas henkilötiedon hyödyntäminen voikin olla valtava kilpailuetu sekä Suomelle että EU:lle.
Tiedon hyödyntäminen ja tietosuoja
Perinteinen vahvan yksityisyyden suojaamisen lähtökohta on, että mitä vähemmän henkilötietoa kerätään ja jaetaan, sen parempi. Tämä lähtökohta jättää kuitenkin huomiotta henkilötiedosta ihmisille itselleen kertyvän arvon ja on vastakkainen tiedon määrän ja käytön lisääntymisen megatrendille.
MyData-ajattelu yhdistää innovatiivisen henkilötiedon hyödyntämisen ja vahvan yksityisyydensuojan niin, että sekä ihmiset että yritykset hyötyvät. Keskeinen keino hyötyjen maksimointiin ja haittojen minimointiin on vahvistaa yksilöiden oikeuksia ja käytännön mahdollisuuksia heitä koskevien tietojen hallintaan. Pohjimmiltaan tietosuojassa on kysymys ihmisten tiedollisesta itsemääräämisoikeudesta, joka kattaa haitalliselta tiedon käytöltä suojaamisen lisäksi myös sen, että ihmisillä olisi mahdollisuus käyttää itseään koskevia tietoja omaksi edukseen.
MyData-kehitys Suomessa
Vuonna 2014 Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi MyData-selvi-tyksen. Sen jälkeen Suomessa on käynnistynyt merkittävässä määrin sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden toimintaa, joka tähtää ihmiskeskeisen henkilötiedon hallinnan ratkaisuihin. Suomalainen MyData-kehitys on saanut paljon positiivista huomiota maailmalla ja esimerkiksi Euroopan komissio on nostanut sen esille osana datataloustiedonannon valmistelutyötä. Kansainvälistä tunnettuutta Suomen MyData-toiminnalle on saatu myös Helsingissä ja Tallinnassa järjestettyjen vuotuisten suurten MyData 2016 ja MyData 2017 -konferenssien myötä.
Sipilän hallitus nosti aiheen hallitusohjelmaan vuonna 2015 linjaten seuraavasti: “Vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä”. Samana vuonna liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti yhdessä Aalto-yliopis-ton kanssa MyData-palvelupilotteja kehittävien yritysten foorumina toimivan MyData-allianssin. Allianssissa on mukana noin 40 suomalaista organisaatiota: suuria toimijoita, kuten kauppaketjuja, pankkeja ja teleoperaattoreita, MyDataan liittyviä startupeja sekä tutkimuslaitoksia ja julkishallintoa.
Allianssista on saanut alkunsa yritysten ja Business Finlandin rahoittama TrustNet-hanke, jossa kehitetään hajautetun digitaalisen identiteetin verkostoa ja yhteentoimivuuden mallia henkilötiedon hallintaan Suomessa. Hankkeessa on hahmoteltu mm. kokonaan digitaalista prosessia uuden yrityksen perustamiseen, katseluhistoriatietojen välittämistä eri mediapalvelujen välillä sekä digitaalisen ajokorttitiedon käyttämistä osana työntekijän osaajaprofiilia.
Vuonna 2016 Teknologiateollisuus yhdessä jäsenyritystensä sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa järjesti Maankoodauskurssin, jonka aiheena oli MyData-operaatto-ritoiminnan kiihdyttäminen. Väestörekisterikeskus on puolestaan käynnistänyt vuonna 2017 julkishallinnon MyData-kokeilujen suunnittelun ja MyData-kokonaisarkkitehtuurin valmistelun. Yhtenä kokeilukohteena on opintotietojen saaminen ihmisen omalla suostumuksella julkisesta Koski-rekisteristä omadatana muiden palvelujen, kuten esimerkiksi CV-pankkien, käytettäväksi. Eduskunta hyväksyi Koski-rekisteriä koskevan lakimuutoksen joulukuussa 2017.
Toteutusvaiheeseen edenneiden hankkeiden lisäksi MyData on huomioitu vahvasti strategisella tasolla valtionhallinnossa ja suurissa kaupungeissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelman julkaisussa esitetään omadatan vapauttamista kansalaisten käyttöön sekä dataoperaattoripilotointia keinoina suomalaisten datavarantojen joustavampaa hyödyntämiseen. Myös Valtioneuvoston kanslia on julkaissut MyData muutosvoimana -vaikutusarvioinnin ja Helsingin kaupunki on sitoutunut noudattamaan MyData-periaatteita palveluidensa uudistamisessa.
Katse tulevaisuuteen: Eettisestä henkilötiedon käsittelystä Suomen kilpailuvaltti
Nyt on syytä myös katsoa maailmalle ja pyrkiä houkuttelemaan esimerkiksi henkilötiedon välittämiseen keskittyneitä kansainvälisiä toimijoita Suomeen, jotta voimme kiihdyttää omaa oppimistamme. Edellä mainittu TrustNet-hanke on esimerkki siitä, miten kansainvälinen, uutta hajautetun identiteetin teknologiaa kehittävä Sovrin-säätiö (sovrin.org) on tuotu yhteistyöhön suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.
Edellytykset suomalaiselle innovaatiolle henkilödatan alalla ovat erinomaiset. Eduskunnalle valmistellaan loppusyksyksi selontekoa työotsikolla “Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella”. Selvityksen teemat koskettavat läheisesti henkilötietoa: tarkoituksena on määritellä tietopolitiikkaa, suunnitella tekoälyn laajaa hyödyntämistä, sekä kaavoittaa eettisesti kestävää alusta- ja tietotaloutta.
Lisäksi Sitra julkisti huhtikuussa uuden avainalueen “IHAN — Ihmislähtöinen datatalous”. Sen tarkoitus on nostaa Suomi henkilötiedon eettisen käytön kansainväliseksi suurmaaksi. Tavoitteena on luoda reilun tiedonvaihdannan ekosysteemille yhteiset pelisäännöt, jotka voidaan ottaa käyttöön Suomessa, EU:ssa ja aikanaan maailmanlaajuisesti. Näiden pelisääntöjen myötä eri organisaatioiden keräämä henkilötieto saadaan uusiokäyttöön ja ihmisten itsensä hallintaan.
Maailmalla on jo Piilaakso — tehdään Suomesta henkilötiedon Muumilaakso!
Antti ”Jogi” Poikola, Tutkija Aalto-yliopisto, avoimen datan ja henkilötiedon hallinnan asiantuntija, valmistelee väitöskirjaa MyDatasta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman MyData-selvityksen pääkirjoittaja sekä Open Knowledge Finland ry:n ja kansainvälisen MyData Global verkoston perustajajäsen.
Viivi Lähteenoja, Open Knowledge Finland.
Helsingissä 29.-31. elokuuta järjestettävän kansainvälisen MyData 2018 -konferenssin projektipäällikkö