IT-hankintojen logiikka on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Siinä missä aiemmin korostuivat kustannustehokkuus ja markkinaehtoinen kilpailutus, on rinnalle noussut yhä vahvempi valtiollinen ohjaus. Muutoksen taustalla vaikuttavat ennen kaikkea datan kasvava strateginen merkitys sekä pyrkimys teknologiseen suvereniteettiin.
Datan arvon kasvaessa kasvaa tarve ohjata sen hallintaa
Digitalisaation edetessä data ei ole enää pelkkä sivutuote, vaan keskeinen tuotannontekijä. Organisaatioiden toiminta, päätöksenteko ja kilpailukyky rakentuvat yhä enemmän datan varaan. Tämä on lisännyt huolta siitä, missä data sijaitsee, kuka sitä hallitsee ja millaisin ehdoin sitä voidaan käyttää. Erityisesti julkisella sektorilla kysymykset tietoturvasta, huoltovarmuudesta ja lainsäädännöllisestä kontrollista ovat nousseet keskiöön.
Markkinaehtoisessa IT-hankinnassa painopiste oli pitkään globaalien toimijoiden tarjoamissa ratkaisuissa, jotka usein olivat kustannustehokkaita ja nopeasti käyttöönotettavia. Samalla riippuvuus yksittäisistä toimittajista kasvoi. Nyt tätä riippuvuutta pyritään purkamaan ohjaamalla hankintoja kohti ratkaisuja, jotka tukevat kansallista tai alueellista kontrollia – esimerkiksi eurooppalaisia pilvipalveluja tai avoimiin standardeihin perustuvia järjestelmiä.
Valtiollinen ohjaus globaalissa ja kansallisessa kehityksessä
Valtiollinen ohjaus näkyy muun muassa hankintakriteerien tiukentumisena, tiedon säilytyksen sijaintivaatimuksina sekä strategisina linjauksina, jotka suosivat tiettyjä teknologioita tai toimittajamalleja. Taustalla on ajatus siitä, että kriittinen digitaalinen infrastruktuuri on osa kansallista turvallisuutta, eikä sitä voida jättää yksin markkinoiden varaan.
Muutos ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Toisaalta valtiollinen ohjaus voi lisätä resilienssiä ja vähentää riippuvuuksia, mutta toisaalta se saattaa rajoittaa kilpailua ja hidastaa innovaatioiden käyttöönottoa. Tasapainon löytäminen markkinoiden dynamiikan ja strategisen ohjauksen välillä muodostuukin keskeiseksi haasteeksi tulevina vuosina.
Konkreettinen esimerkki datan ja infrastruktuurin merkityksestä nähtiin Ukrainassa ennen Venäjän hyökkäystä. Maa siirsi keskeisiä tietovarantojaan ja julkisen hallinnon järjestelmiä pilvipalveluihin, mikä mahdollisti niiden säilymisen toimintakykyisinä fyysisen infrastruktuurin tuhoutumisesta huolimatta. Ratkaisu lisäsi kykyä jatkaa hallinnon toimintaa sodan keskellä ja osoitti, kuinka kriittistä digitaalinen resilienssi on nykyaikaisessa kriisitilanteessa.
Toisessa ääripäässä kehitystä havainnollistaa Kiina, jossa valtio ohjaa digitalisaatiota systemaattisesti osana laajempaa teollisuus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Julkinen valta määrittää strategiset teknologiat, tukee kansallisia toimijoita ja asettaa tiukkoja vaatimuksia datan käytölle ja sijainnille. Malli korostaa omavaraisuutta ja kontrollia, mutta samalla se kaventaa markkinaehtoisen kilpailun roolia ja keskittää valtaa harvemmille toimijoille.
IT-hankinnat eivät siis ole enää vain teknisiä tai taloudellisia päätöksiä, vaan yhä selvemmin myös geopoliittisia valintoja. Datan aikakaudella kysymys ei ole pelkästään siitä, mitä ostetaan – vaan siitä, kenen ehdoilla digitaalinen tulevaisuus rakennetaan.
Minna Oksanen on goforelainen data-ammattilainen ja DAMA Finlandin puheenjohtaja, joka on siirtymässä tekoälyn aikakauteen katsellen sitä tietoarkkitehdin silmälaseilla.
