Mitkä ovat tänä syksynä tekoälykehityksen tuoreimmat kuulumiset? Vastauksia saimme AI TIVIA Stadi -tapahtumassa, joka jo neljännen kerran pyörähti käyntiin Kultturitehdas Korjaamon Vintillä Töölössä torstaina 23.10.2025. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat TIVIA-yhteisön yhdistykset TIVIA Uusimaa ry, Systeemityöyhdistys Sytyke ry sekä DAMA Finland ry. Tilaisuuteen osallistui nelisenkymmentä aktiivista tivialaista seuralaisineen.
Tekoälyasetus ja vastuullinen tekoäly
Kehittämispäällikkö Riitta Piela Tilastokeskuksesta kertoi meille tekoälyasetuksesta ja vastuullisesta tekoälystä. Tekoäly lisää tuottavuutta, parantaa laatua, nopeuttaa kehitystyötä ja lisää läpinäkyvyyttä – tosin generatiivisessa tekoälyssä on vielä haasteita läpinäkyvyyden kanssa. Kun suomalaisissa organisaatioissa kysytään ihmisiltä tekoälystä, törmätään helposti koko mielipidekirjoon puolesta ja vastaan.
Organisaatioissa pitäisi päättää, millaisissa tehtävissä tekoälyä hyödynnetään. Useinhan tekoäly tulee organisaatioihin huomaamatta, työkaluihin upotettuna. Maailmalla luottamus tekoälyyn on laskussa. Organisaatiot suhtautuvat siihen varovaisesti ja joskus jopa skeptisesti. Tätä selittänee osin se, että tekoäly välillä hallusinoi.
Tekoälyasetus sisältää minimitason siitä, mitä organisaatiossa pitää tehdä, kun tekoälyä käytetään. Mukana ovat mm. ”tilivelvollisuusketju” ja ”sääntelyketju” sekä niihin liittyvät tekoälyasetusroolit.
Tekoäly voi toimia tukiälynä, yhteistoiminnallisena, autonomisena tai vastuullisena tekoälynä. Sen pitäisi käsitellä kansalaisten tietoja läpinäkyvästi, oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja selittävästi. Tekoälyn käytössä pitää tunnistaa tekniset, organisatoriset, eettiset ja lainsäädännölliset riskit; ne pitää ennakoida ja niihin varautua. Luottamus syntyy teoista; siksi jatkuva seuranta on tärkeää.
Ihmisen ja tekoälyn uusi työnjako
Johdon konsultti Tuomas Koskiniemi ja Chief AI Officer Jani Henriksson Netumilta olivat muotoilleet esityksensä aiheen seuraavasti: Ctrl+S (Tallenna) vai Ctrl+Alt+Del (Uudelleenkäynnistä)? Ihmisen ja tekoälyn uusi työnjako.
Tuomas Koskiniemi painotti, että tekoäly on megatrendi, eikä mikään hype-ilmiö, jota voisi tarkastella Gartnerin hypekäyrällä. Tekoälyn tuottamien prototyyppien myötä jokainen voi halutessaan olla koodari. Mutta siirtyykö vastuu ihmiseltä tekoälylle? Kuinka kauan tekoäly voi toimia ilman ihmistä?
Tekoälyn käyttöönotossa tarvitaan muutosjohtajuutta; kulttuurinmuutos vie aikaa. Elefanttimalli (Miten elefantti syödään? Pala palalta) havainnollistaa tilannetta: prosessit pitää pilkkoa. Ohjelmistotuotannon prosessimallissa esimerkiksi vaatimustenhallinnan vaatimukset pilkotaan projektinhallinnan työkalulle.
Tekoälyllä on paljon potentiaalia; se nopeuttaa ja automatisoi ohjelmistokehitystä. Mutta mitkä ovat voittavia hevosia? Miten tekoälyn ja ihmisen yhteistyö sujuu?
TEA-mallia (Technology, Economy, Applicability) voidaan käyttää käyttötapausten arviointiin. Kaikista aloitetuista projekteista vain kahdeskymmenesosa pääsee tuotantoon. Osuus voi vaikuttaa pieneltä. Toisaalta lopetettavat projektit voivat olla kevyitä kokeiluja, jotka nopeasti päätetään. Tekoälykehityksessä ei ole olemassa hopealuotia. Fokus pitää pitää laadussa ja automatisoinnin automatisoinnissa.
Jani Henriksson kysyi, korvaako tekoäly radiologin. Tekoäly on koulutettu tietyssä ympäristössä, kun taas radiologin tosielämän tilanteet usein ovat jotain ihan muuta. Tekniikka on vain pieni osa radiologin työstä.
Tekoälyä voidaan käyttää tiettyihin tehtäviin ja ammatteihin, mutta sille on vaikea ulkoistaa esimerkiksi kriittistä ajattelua. Parhaimmillaan toimii koneen ja ihmisen yhteistyö niin, että kone suosittelee ja ihminen päättää.
Tekoäly voi toimia valmentajana, kollegana tai työkaluna. Se voi tehdä jotain, jolla voi jo kokeilla. Voittava tekoälykonsepti löytyy liiketoiminnan, datan ja muotoilun leikkauksesta.
Sääntely ei ole jarru vaan design-vaatimus ja kilpailuedun mahdollisuus.
Standardeja ja vastuullisuutta
Meri Valtiala SFS Suomen Standardit ry:stä kertoi, miten tekoälyn standardit hyödyntävät suomalaista näkökulmaa. Vuonna 2018 perustettu asiantuntijaryhmä kehittää eurooppalaisia harmonisoituja standardeja. Luotettavuus koskee kaikkia. Riskien hallintaan pitää panostaa ja termit määritellä. Tekoälyn standardeissa sitoudutaan kestävään kehitykseen.
Järjestöasiantuntija Joel Vähä-Salo TIVIA ry:stä kertoi vastuullisesta tekoälyosaamisesta ja osaamisen ja vastuun tasapainosta. Hän esitteli TIVIAn Vastuullinen AI -koulutuskokonaisuuksia, joissa paneudutaan tekoälyn eettiseen ja vastuulliseen käyttöön arjessa. Koulutuksessa selvitetään tekoälyn sääntelyn periaatteet ja vaikutukset käytännön esimerkkien valossa. Kyse on neljän tunnin verkkokoulutuksesta, jonka suorittanut voi halutessaan saada myös sertifikaatin.
Esitysten jälkeen nautimme Kulttuuritehdas Korjaamon Baari & Keittiön maukkaan tapasbuffetin, joka sisälsi vihersalaattia, aurinkokuivattua tomaattia ja artisokansydämiä, manchegojuustoa viikunahillolla, tonnikala-aiolia, karitsapyöryköitä, espanjalaisia tapasperunoita sekä täysjyväpatonkia ja tuorejuustolevitettä. Vilkas puheensorina täytti Korjaamon Vintin, kun verkostoiduimme nauttiessamme buffetin annista ja iloisesta musiikista, josta tuttuun tapaan vastasi laulajamuusikko Petsku Lemström ja hänen Lucky Trionsa.
Tietokirjailija ja it-kouluttaja Eija Kalliala on toiminut Sytyke ry:n hallituksessa 1990-luvulla ja 2010-luvulla sekä Sytyke-lehden päätoimittajana 2012–2015. Nykyisin hän toimii IT-kouluttajat ry:n hallituksessa. TIVIA-yhteisöön hän liittyi 1980-luvun alussa.
