Elokeskeisyys täydentää ihmiskeskeistä suunnittelua lisäämällä kuvaan sosiaalisen vastuullisuuden ja ekologisen kestävyyden. Artikkeli käsittelee elokeskeistä menetelmää ja sen merkitystä digitaalisten palveluiden suunnittelussa sekä esittelee kuusi periaatetta, jotka auttavat suunnittelijoita ja muita digitaalisuuden parissa työskenteleviä luomaan tulevaisuuskestäviä ratkaisuja. Ajattele kolmea digitaalista palvelua, joita käytät päivittäin ja joihin olet hieman koukussa. Ne todennäköisesti saavat sinulta tykkäyksiä ja tähtiä..
Avainsana: digitaalinen transformaatio
Laadunvarmistuksen syntysijoilla Ollaan tultu matkan päähän niistä ajoista, kun Taylor, Ford ja Deming aikalaisineen ihmettelivät laadunhallinnan saloja. Niistä ajoista, kun meille kaikille tuttu laadunvarmistuskin (engl. quality assurance) syntyi. Noihin aikoihin laadunhallinta oli sitä, että tapailtiin teollisen ajan ja massatuotannon ensiaskeleita, optimoitiin työn tehokkuutta ja pilkottiin sitä pienempiin ja hallittavampiin osiin, standardointiin työkaluja ja työnteon metodeja..
Yritysarkkitehtuuri on menetelmä, jonka tarkastelee liiketoimintaa ja IT-funktiota harmonisoituna kokonaisuutena. Yritysarkkitehtuurin tavoitteena on muodostaa toimiva kokonaisuus, jonka muodostavat yhdessä liiketoiminnan korkealaatuiset operatiiviset tietojärjestelmät ja teknisesti korkealaatuiset ja turvalliset infraratkaisut. Siten yritys varmistaa joka hetkisen liiketoiminnan kilpailukykynsä ja toiminnallisen reagointikykynsä. Näistä syistä yrityksen johtoryhmä ei yksinkertaisesi saa delegoida yritysarkkitehtuurin rakentamisen yksin IT-toiminnon hoidettavaksi Kuten kuva 1A..
Teknologiafriikin hemmotteluvuodet Hankin 2000-luvun alkupuoliskolla taulun, johon on kiinnitetty Intel 4004-prosessori. Koska olen teknologiafriikki, seuraan suurella mielenkiinnolla, miten ICT-laitteiden suorituskyky, kapasiteetti ja sitä kautta syntyvät uudet tuotteet ja palvelut ovat kehittyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Me suomalaiset olemme teknologiakansa, joka on tarttunut muita yhteiskuntia nopeammin toiminnan digitalisaatioon, vaikka yleensä teknologia edellä ei ole paras kulma..
Työtehtävien puitteissa olen seurannut tietotekniikan hyödyntämisen vaiheita kolmen vuosikymmenen ajan ja tutustunut sen hyödyntämisen historiaan vielä pidemmältä ajalta. Ilmailuhistorian harrastajana puolestaan lentämisen kehityksen vaiheet ovat tulleet tutuiksi. Näiden kahden parissa puuhatessa déjà-vu on tullut useinkin ja nuo välähdyksenomaiset tuntemukset johtivat kahden teknologian välisten analogioiden tunnistamiseen ja lopulta pienimuotoiseen tutkimukseen julkaistuksi kirjaksi saakka. Oma oivallukseni oli,..
Digitaalinen transformaatio on teollinen vallankumous pienoiskoossa. Se mullistaa kohderyhmänsä toimintatavat ja parhaimmillaan suoraviivaistaa kokonaisia toimialoja. Minulla on ollut mahdollisuus seurata useampaakin vallankumousta reunalta tai keskipisteestä käytännössä koko kaupallisen internetin historian ajan. Onnistumisen reseptinä ovat olleet ajoitus, viestintä ja prosessien huomiointi. Teknologiallakin on ollut roolinsa, mutta se on toiminut enemmän mahdollistajana kuin varsinaisena toteuttamisen välineenä. Uhkia..
Ensimmäiseksi teknologistit veivät jalat, sitten veivät kädet, ja lopuksi näyttävät vievän päämme. Automaation uhkakuvilla on peloteltu ainakin teollisesta vallankumouksesta asti, eikä täysin syyttä: automaatio vei tietyiltä sektoreilta työpaikkoja ja muutti yhteiskuntarakenteita, mutta kekseliäinä ihmiset onnistuivat aina pakenemaan vääjäämätöntä: työ siirtyi pois fyysisestä kohti asiantuntevaa, erikoistuneempaa ja ylipäänsä älyllisempää. Osoituksena tästä on voimakas kasvu korkeakoulujen opiskelijamäärissä…
Selvää on, että hyvillä työkaluilla varustettu asiantuntija saa paljon enemmän aikaan kuin huonoilla työkaluilla varustettu. Esimerkiksi metsuri moottorisahan kanssa on tehokkaampi kuin metsuri pokasahan kanssa. Tietotyössä voidaan sanoa, että työkalut ovat osa meidän älykkyyttämme. Taskulaskininsinööri oli laskutikkuinsinööriä tehokkaampi, FEM (finite element method) -ohjelmistolla varustettu insinööri päihittää tehokkuudessa taskulaskininsinöörin mennen tullen. Hyvistä työkaluista tulee jopa meidän..
Digitaalisista transformaatioista onnistuu alle 30 %. Kymmenestä onnistumistekijästä seitsemän liittyy ihmisten toimintaan. Ihmissysteemien monimuotoinen dynamiikka haastaa systeemityön viitekehykset. Transformaation onnistumiseksi tarvitaan uudenlaista systeemistä ymmärrystä. Se voi parhaimmillaan tuoda helppoja ratkaisuja kompleksisiinkin ongelmiin transformaatiossa. McKinseyn globaalin kyselytutkimuksen [1] perusteella organisaatioiden onnistuminen digitaalisessa transformaatiossa on laskenut 2010-luvulla. Vastaajien organisaatioista 16 % oli kyennyt parantamaan suorituskykyään tai ylläpitämään..
Web on ottanut maailman haltuunsa hämmentävällä voimalla, mutta tarkemmin ajateltuna sen kehitysnopeus ei ole ollut erityisen vauhdikasta. Webin ikä on nimittäin huomattava, kohta 30 vuotta [SHO]. Sen teknologia on hyvinkin kypsää, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uusi mullistus voisi horjuttaa sen asemaa, oikeastaan päinvastoin. Myös asennettavat sovellukset ovat tulleet takaisin varteenotettavaksi kilpailijaksi. Muutokset..