Posted on by Sytyke
Teknologiafriikin hemmotteluvuodet Hankin 2000-luvun alkupuoliskolla taulun, johon on kiinnitetty Intel 4004-prosessori. Koska olen teknologiafriikki, seuraan suurella mielenkiinnolla, miten ICT-laitteiden suorituskyky, kapasiteetti ja sitä kautta syntyvät uudet tuotteet ja palvelut ovat kehittyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Me suomalaiset olemme teknologiakansa, joka on tarttunut muita yhteiskuntia nopeammin toiminnan digitalisaatioon, vaikka yleensä teknologia edellä ei ole paras kulma..
Posted on by Sytyke
Ohjelmistokehitysalaa riivaa sairaalloinen uutuudenviehätys. Pelko jälkeen jäämisestä ja häpeä vanhojen työvälineiden käytöstä ajaa ihmiset etsimään jatkuvasti uutta tekniikkaa. Vanhoja asioita ja jopa kokemusta halveksitaan. Se on selvää, että uusi teknologia on joskus hyvin tehokasta ja mahdollistaa ennennäkemättömiä asioita, mutta valitettavasti merkittävä osa uudesta teknologiasta ohjelmistokehityksessä ei ole tällaista. Seikkailujen tuloksina on usein heikkoja, välillä suorastaan..
Posted on by Sytyke
Seniori tietotekniikan ja internetin käyttäjänä on mystinen olento. Palveluita pitäisi rakentaa senioreille ja samalla kerrotaan, etteivät he niitä kuitenkaan käytä. Tarvitseeko seniorit huomioida erikseen, jos he eivät digipalveluita halua? Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Tuohon joukkoon mahtuu runsaasti sekä niitä senioreita, jotka ovat suorastaan guruja it-asioissa, että niitä senioreita, jotka eivät ole ikinä..
Posted on by Sytyke
Näissä ATK-hommissa välillä tuntuu, että tietyt asiat palaavat kulkutautien lailla. Kulkutaudit on kyllä saatu jo muutamaa lukuunottamatta aika hyvin hallintaan, mutta näitä ATK-villityksiä ei. Tai siis kyllä kukin villitys jää jossain vaiheessa jonkun toisen alle, mutta silti niitä vaan tulee lisää. Tämä on ymmärrettävää ja johtuu ihmisluonteesta. Aina pitää keksiä jotain vaihtelua. Jos ei muuta,..
Posted on by Sytyke
Digitaalinen transformaatio on teollinen vallankumous pienoiskoossa. Se mullistaa kohderyhmänsä toimintatavat ja parhaimmillaan suoraviivaistaa kokonaisia toimialoja. Minulla on ollut mahdollisuus seurata useampaakin vallankumousta reunalta tai keskipisteestä käytännössä koko kaupallisen internetin historian ajan. Onnistumisen reseptinä ovat olleet ajoitus, viestintä ja prosessien huomiointi. Teknologiallakin on ollut roolinsa, mutta se on toiminut enemmän mahdollistajana kuin varsinaisena toteuttamisen välineenä. Uhkia..
Posted on by Sytyke
Ensimmäiseksi teknologistit veivät jalat, sitten veivät kädet, ja lopuksi näyttävät vievän päämme. Automaation uhkakuvilla on peloteltu ainakin teollisesta vallankumouksesta asti, eikä täysin syyttä: automaatio vei tietyiltä sektoreilta työpaikkoja ja muutti yhteiskuntarakenteita, mutta kekseliäinä ihmiset onnistuivat aina pakenemaan vääjäämätöntä: työ siirtyi pois fyysisestä kohti asiantuntevaa, erikoistuneempaa ja ylipäänsä älyllisempää. Osoituksena tästä on voimakas kasvu korkeakoulujen opiskelijamäärissä…
Posted on by Sytyke
Ihmissukupolvi mielletään yleensä noin 30 vuodeksi. Likimain vastaavan pituisia sukupolvia on nähtävissä myös tietotekniikan kehityksessä. Vallitsevaan sukupolveen saadaan koulutus, työelämässä ehkä siirrytään seuraavaan, mutta ei enää sitä seuraavaan. Tietotekniikan sukupolvet Assembleristit (Assembler Enablers) Assembleristit edustavat tietotekniikan pioneeriaikojen sankareita. Alkaen laskukoneista ja oivaltamalla, että kaiken (laskemisen, tekstinkäsittelyn, kuin toimintaohjeet ym.) voi esittää binaarisesti. 1930 luvulla kehitetty..
Posted on by Sytyke - Updated
Selvää on, että hyvillä työkaluilla varustettu asiantuntija saa paljon enemmän aikaan kuin huonoilla työkaluilla varustettu. Esimerkiksi metsuri moottorisahan kanssa on tehokkaampi kuin metsuri pokasahan kanssa. Tietotyössä voidaan sanoa, että työkalut ovat osa meidän älykkyyttämme. Taskulaskininsinööri oli laskutikkuinsinööriä tehokkaampi, FEM (finite element method) -ohjelmistolla varustettu insinööri päihittää tehokkuudessa taskulaskininsinöörin mennen tullen. Hyvistä työkaluista tulee jopa meidän..
Digitaalisista transformaatioista onnistuu alle 30 %. Kymmenestä onnistumistekijästä seitsemän liittyy ihmisten toimintaan. Ihmissysteemien monimuotoinen dynamiikka haastaa systeemityön viitekehykset. Transformaation onnistumiseksi tarvitaan uudenlaista systeemistä ymmärrystä. Se voi parhaimmillaan tuoda helppoja ratkaisuja kompleksisiinkin ongelmiin transformaatiossa. McKinseyn globaalin kyselytutkimuksen [1] perusteella organisaatioiden onnistuminen digitaalisessa transformaatiossa on laskenut 2010-luvulla. Vastaajien organisaatioista 16 % oli kyennyt parantamaan suorituskykyään tai ylläpitämään..
Posted on by Sytyke
Web on ottanut maailman haltuunsa hämmentävällä voimalla, mutta tarkemmin ajateltuna sen kehitysnopeus ei ole ollut erityisen vauhdikasta. Webin ikä on nimittäin huomattava, kohta 30 vuotta [SHO]. Sen teknologia on hyvinkin kypsää, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uusi mullistus voisi horjuttaa sen asemaa, oikeastaan päinvastoin. Myös asennettavat sovellukset ovat tulleet takaisin varteenotettavaksi kilpailijaksi. Muutokset..
