Jos joitakin termejä pitäisi nyt nostaa hypehallusinoinnin kärkeen, niin sustainability olisi yksi niistä. Tässä artikkelissa ei ehkä käsitellä niitä muita, jottei jokaisella lukijalla lentäisi herneet näppäimistölle. Pysytellään tulevan syksyn kunniaksi tässä. Tuttavallisesti sustishan tarkoittaa sitä, että pyritään parantamaan maailmaa huonontamatta sitä. ’Kestävä kehitys’ on yksi suomalaissynonyymi. Esimerkiksi naapurimaamme tavoite parantaa maailmaa tuhoamalla yksi toisista naapurimaistaan..
Kategoria: Kuutamolla
Armas lukijakuntani. Teillä on edessänne vaikeat ajat. Ei ole varmaankaan vaikea arvata, mistä puhuttaisiin näinä aikoina kolumnissa, jossa käsitellään innovaatioita. Mutta otetaanpas muutama askel taaksepäin ja yritetään tällaisella naurettavan pöhköllä dramaturgisella metodilla pitää lukijat kiinnostuneina. Lukaisin nimittäin jostain vähän aikaa – vuosi tai pari – sitten, että olikohan se nyt amerikanmaalla oli joku yritteliäs koodari..
Tämä taitaa olla kuudeskymmenes kolmas (63.) Kuutamolla-kolumni. Kaikkihan luonnollisesti ymmärtävät, että, jotta kolumnissa pystytään tarjoamaan kerta kerralla tuoreita näkemyksiä tietotekniikan alueen päivänpolttavista nuolenkärkiasioista, on kirjoittajia ja neuvonantajia oltava ylenmäärin ja tällaisen parviälyn älykkyyden täytyy ylittää pienemmän liikevaihdon omaavien pörssiyritysten älypääoma. Ja homma toimii kuten Mustanaamiolla, noin henkilöresurssimielessä. Kuutamolla-kirjoittajalla on tuhat korvaa ja tuhat silmää. Kun..
Näissä ATK-hommissa välillä tuntuu, että tietyt asiat palaavat kulkutautien lailla. Kulkutaudit on kyllä saatu jo muutamaa lukuunottamatta aika hyvin hallintaan, mutta näitä ATK-villityksiä ei. Tai siis kyllä kukin villitys jää jossain vaiheessa jonkun toisen alle, mutta silti niitä vaan tulee lisää. Tämä on ymmärrettävää ja johtuu ihmisluonteesta. Aina pitää keksiä jotain vaihtelua. Jos ei muuta,..
’e’-alkuisten teemojen käsittely tässä rakkaassa lehdessämme on nyt saavuttamassa huippunsa. Aloittelimme eVapaa-ajalla ja nyt olemme tässä. Tietyllä tavalla tämä on risteyskohta, koska tasaisen logiikan tyylillä menemme pahasti pusikkoon. Kuten kaikki tietävät, tiikka on uittokeksin veto-tai työntöpiikki ja sen yhteyttä tämän lehden traditionaaliseen aihepiiriin on vaikeahko löytää. Joten puhumme ihan kunnon sanasta, etiikka, ilman mitään etuliitteitä…
Johtamisesta on maailman sivu kirjoitettu valtava määrä kirjoja. Aihe sinänsä on yksinkertainen. Johtamisessahan on kyse saada ihmiset toimimaan tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Yksinkertaista asiassa on se, että pitää vain saada ihmiset ymmärtämään ja jakamaan tuo tavoite. Se, miten se sitten tehdään, onkin se vaikeampi asia ja hetikohta siinä sitten ollaankin erilaisten persoonallisuustyyppien ja johtamisstrategioiden äärellä. Tietysti..
Viime kolumnissani, jossa käsittelin planetaarisia asioista, oli suhteellisen runsaalla kädellä erilaisia faktoja. Me ihmiset olemme kummallisia, meihin vetoaa kovasti erilaiset faktat. Katsokaapa ja kuunnelkaapa vaikkapa poliitikkoja tai yritysjohtajia. He luettelevat tilastoja, lukuja, tutkimustuloksia ja muita asioita tuosta vaan. Ja me kuuntelemme ihastuksesta pyöreinä, että onpas tuossa viisas ihminen. Viisas, kun on pyytänyt toimittajalta kysymykset etukäteen..
Ollessani parivuotias suuri idolini Philip K. Dick julkaisi novellin, josta sittemmin on tehty pari elokuvaakin. Ensimmäisessä versiossa pääosaa esitti riipaisevista luonnerooleistaan tunnettu, pikkutarkkaan elekieleen ja hienosäätöiseen metodinäyttelyyn erikoistunut monilahjakkuus Arnold Schwarzenegger. Novellissa ihmisillä oli mahdollisuus hoitaa nykyisin niin vaivalloinen ja hermoraastava matkustelu ja lomailu hyvin näppärästi, nimittäin siinä yksinkertaisesti turistikandidaatin päähän istutettiin valmiit muistot matkasta…
Meitä viisastelijoita on aina riittänyt. Aikojen sivu. Voi kuvitella, että kun mustan monoliitin varjossa on alkuihminen yrittänyt hakata kivenpalasella dinosauruksen vuodasta rasvakerrosta irti, niin siinä vieressä on joku vähän aikaa katsellut ja örähtänyt paikallisella murteella jotain neuvoa-antavaa ja rakentavasti ohjaavaa. Oletettavasti tämä prosessinkehitykseen pyrkinyt murahtelu on loppunut siihen, että se työkaluna käytetty kivenpalanen on neuvojan..
Kun pohdiskelin tämän lehden teeman kirkastamista kolumnin muotoon, niin otin avuksi taka-himalajalaisen omnomnom-tekniikan. Mutustelin siis sanoja palvelumuotoilu ja iot suussani, kunnes ne jauhautuivat nirvanalliseksi mössöksi, josta feeniks-lintumaisesti alkoi kohota esiin yksi nimi: Montesquieu. Montesquieu?! Kyllä, piti katsoa oikein tietokoneelta oikea kirjoitusasu. Täytyy myöntää, että ihmettelin vähän itsekin, että mikä ihmeen Montesquieu tähän nyt tupsahti. Ja..