Joskus yksinkertainen oivallus tai asiakkaan toive voi olla merkittävä edistysaskel palvelun käyttäjäkokemuksen ja käytettävyyden parantamisessa, koko palvelun käyttöönoton helpottamisessa ja myynnin parantamisessa. Tämä tarina on tosi, ja tapahtui viime vuonna 2020. Olimme pari vuotta aikaisemmin päättäneet lähteä tekemään ohjelmistorobotiikan ratkaisuja palveluna, kohderyhmänä tilitoimistot ja niiden asiakkaat. Kun itse olemme myös tilitoimisto, käyttökohteista ja ideoista ei..
Kategoria: Käytettävyys
Palveluiden ja tuotteiden tarjoajat ja käyttäjät yhteen tuovat ekosysteemit ovat nykypäivää. Moni hyödyntää ekosysteemejä jopa huomaamattaan. Esimerkiksi IT-alalla työskenteleville tutut Suomi.fi ja Oppia.fi ovat ekosysteemejä. Myös Amazonia saatetaan pitää pelkkänä verkkokauppana, vaikka se todellisuudessa on valtava ekosysteemi. Periaatteessa kuka vain voi myydä tavaraa Amazonin kautta tai pyörittää IT-palveluitaan sen alustalla. Teknologiajätin palvelussa onnistuu myös kirjan..
Olen käynyt berliiniläisessä yökerhossa, joka ei mainostanut itseään missään ja jonka ulkopuolella ei ollut yhtään kylttiä. Piti vain tietää, että kyseisen oven takana oli yökerho. Oven takana jonottaessa odotukset nousivat pilviin. Ajattelin, että sisällä paikan täytyi olla todella erikoinen kun voivat näin olla mainostamatta itseään. Todellisuudessa sisälle päästyäni totesin paikan olevan varsin samanlainen kuin muutkin..
Hyvän käytettävyyden perusta on ohjelmiston oikea arkkitehtuurinen rakenne. Jos rakenne ei vastaa asiakkaan reaalimaailmaa, hyvä käytettävyys ei ole mahdollista. Kohdemaailma-analyysi on menetelmä, jolla käytettävyysasiantuntijat voivat auttaa yksityiskohtiakin myöten reaalimaailmaa tukevan rakenteen suunnittelussa. Hyvän käytettävyyden edellytys on järjestelmän oikea rakenne (arkkitehtuuri). Jos rakenne on lähtökohtaisesti pielessä, niin mikään määrä käyttäjäkeskeistä suunnittelua ei pelasta järjestelmän käytettävyyttä. Pari..
Kun on aina pyrkinyt välttämään puhelinta ja virka-aikaa, on joutunut ryhtymään eräänlaiseksi sähköisen asioinnin pioneeriksi. Niinpä matkan varrella on kertynyt monenlaista kokemusta ja myös monenlaisia kommelluksia on sattunut. Ja sattuu yhä. Tunnustan, että puhelin ei ole ystäväni. Yleisesti ottaen tykkään asykronisesta viestinnästä, jossa lähettäjä päättää milloin lähettää viestin ja vastaanottaja päättää, milloin sen lukee ja..
Seniori tietotekniikan ja internetin käyttäjänä on mystinen olento. Palveluita pitäisi rakentaa senioreille ja samalla kerrotaan, etteivät he niitä kuitenkaan käytä. Tarvitseeko seniorit huomioida erikseen, jos he eivät digipalveluita halua? Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Tuohon joukkoon mahtuu runsaasti sekä niitä senioreita, jotka ovat suorastaan guruja it-asioissa, että niitä senioreita, jotka eivät ole ikinä..
Käyttäjäkokemus on aikamme muotisanoja tuotteiden ja järjestelmien suunnittelussa. Kovin usein ei kuitenkaan mietitä mistä siinä on kysymys, miten se liittyy muihin asioihin. ja miten siihen pitäisi suhtautua. Siksipä tässä on nippu ajatuksia aiheesta. Aika tiiviisti. Niiden tavoitteena on herättää lukijan omia ajatuksia. Mahdollisimman laajasti. Elämme kokemuksellisuuden aikaa 1. Joitakin vuosia sitten me saavuimme kokemuksellisuuden aikaan…
Avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitys Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (Open Source Software, OSS) lähdekoodi on vapaasti saatavilla, jaettavissa sekä muokattavissa. Lähdekoodin vapaa muokattavuus mahdollistaa ohjelmiston käyttäjien tekemät korjaukset ja lisäykset ohjelmistoon. Kehitys on lisäksi hajautettua, eli kehittäjät voivat sijaita fyysisesti kaukana toisistaan ympäri maapalloa, jolloin kommunikointi tapahtuu pääasiallisesti internetin välityksellä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat laadukkaita ja menestyneitä perinteiseen..
Tarkoittaako hyvä esteettömyys näkövammaiselle myös hyvää käytettävyyttä? Ei oikeastaan. Käytettävyydeltään hyvää eli tuloksellista, tehokasta ja miellyttävää järjestelmää ei toteuteta seuraamalla pelkästään esteettömyysohjeistuksia kuten Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0. Käytännössä visuaalista verkkosivua ei muunneta miellyttäväksi auditiiviseksi käyttäjäkokemukseksi vain esteitä poistamalla, vaan verkkosivun ”auditiivista käytettävyyttä” on mietittävä uusin korvin. Usein ajatellaan, että ruudunlukuohjelmat lukevat käyttäjälle ääneen..
Missä laajuudessa käyttäjiä pitäisi ottaa mukaan suunnitteluun – riittääkö kahvittelu vai pitääkö tehdä kenttätutkimus ja testata käytettävyyttä käyttäjien kanssa joka muutoksen jälkeen? Tässä artikkelissa pohditaan kehittäjien omakohtaisen kokemuksen ja käyttäjien osallistamisen epävirallisten tapojen asemaa palvelusuunnittelussa. Laajan väitöstutkimuksen perusteella kirjoittaja hahmotteli uutta ohjenuoraa palvelusuunnitteluun: kehittäjien ja käyttäjien välistä sosiaalista etäisyyttä. Debatti: kehittäjien kokemus ja epäviralliset osallistamistavat..