Mitä tekoälystä pitäisi ajatella? Onko se vain työkalu vai kaiken arvokkaan varastaja? Artikkelissa pohditaan muutamia erilaisia tekoälyn, tässä yhteydessä laajojen kielimallien hyötykäytön mahdollisuuksia ja vaaroja erityisesti ohjelmisto- ja testausalan näkökulmasta. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät tekoälyä. Heillä oli oraakkeleita, jotka ylemmiltä voimilta kysymällä antoivat vastauksia kyselijöiden kysymyksiin “mahtava valtio tuhoutuu, kun ylität tämän joen”. Näin jäikin..
Avainsana: tekoäly
Tekoälyn hyödyntäminen rekrytoinnissa ja työtehtävien jaossa on noussut viimevuosina merkittäväksi puheenaiheeksi. Maailman johtavien yritysten näyttävät epäonnistumiset ja eettisesti kyseenalaiset toimintamallit ovat pakottaneet viranomaiset ja kehittäjäyritykset reagoimaan tilanteeseen. Tuleva lainsäädäntö tulee asettamaan merkittäviä vaatimuksia tekoälyratkaisuille. Luotettava tekoäly on kuitenkin muutakin kuin vain lainmukaista ja auditoitavaa – se on myös hyödyllistä ja hyveellistä. Tekoäly arvioi työntekijöitä Amazonin..
Ensimmäiseksi teknologistit veivät jalat, sitten veivät kädet, ja lopuksi näyttävät vievän päämme. Automaation uhkakuvilla on peloteltu ainakin teollisesta vallankumouksesta asti, eikä täysin syyttä: automaatio vei tietyiltä sektoreilta työpaikkoja ja muutti yhteiskuntarakenteita, mutta kekseliäinä ihmiset onnistuivat aina pakenemaan vääjäämätöntä: työ siirtyi pois fyysisestä kohti asiantuntevaa, erikoistuneempaa ja ylipäänsä älyllisempää. Osoituksena tästä on voimakas kasvu korkeakoulujen opiskelijamäärissä…
Moni johtaja hukkuu rutiininomaiseen asioiden johtamiseen. Jo nykyään organisaatioissa voi työskennellä virtuaalisia bottimanagereita suorittamassa väsymättä hallinnollisia tehtäviä vapauttaen ihmisjohtajat ihmisten johtamiseen. Lähitulevaisuudessa bottimanagerit saatavat jopa alkaa ohjata liiketoiminnallisia päätöksiä edistyneen analytiikan avulla. Tiesitkö, että suurin osa työtekijöistä luottaisi enemmän tekoälyyn ja robotteihin kuin pomojensa sanaan? (Tivi 2019) Erityisesti Intiassa ja Kiinassa tietoa kysyttäisiin mieluummin robotilta..
Otsikon teemaa onnahdellen kommentoiden voi todeta, että kyllä karismaattinen johtaja ainakin omaa kyvyt sähköistää joukkonsa. Mutta entäpä tuo pikku-e liittyneenä asiayhteyteen? Milloin on kyseessä e-johtajuus vai onko sellaista edes olemassa? Pidempään tai hieman lyhyemmänkin aikaa työelämässä toimijalle ovat hallinnossakin tulleet tutuksi toinen toistaan villiminkin ruokahalun lailla seuraavat johtamisen ismit. Tehokkuusjohtaminen, tulosjohtaminen, laatujohtaminen, syväjohtaminen – onko..
Terveelliset elämäntavat kyllä tiedetään, mutta niiden noudattaminen on hankalampaa. Oman kehon mittaaminen ja kehittynyt hyvinvointiteknologia toimivat monelle motivaattorina muutokseen Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on periaatteessa helppoa ja jokainen tietää ainakin perusteet: syö monipuolisesti, nuku riittävästi, liiku säännöllisesti, vältä päihteitä… siinä yksinkertaistettuna terveellisen elämän ohjeet, joita on opetettu kouluissa jo 70-luvulta lähtien. Sittemmin kasaantunut tutkimustieto on vain..
Hyperspektrikuvantaminen mahdollistaa pintojen epäpuhtauksien havaitsemisen optisesti. Tämä monen eri aallonpituuden käyttäminen tuottaa valtavasti moniulotteista dataa, jonka tulkitsemiseen tarvitaan tekoälyä. Aalto-yliopiston AutoDet projektissa tavoitteena on tuottaa menetelmä epäpuhtauksien automaattiseen havaitsemiseen. Aivan ensimmäisillä tekoälykursseilla mausteita luokiteltiin ryhmiin niiden sisältämien vitamiinien, hivenaineiden, ostopaikan ja hinnan perusteella. AutoDet-menetelmällä (automatic biological contamination detection) pystytään vastaavalla tavalla, reaaliaikaisen optisen menetelmän avulla,..
Tekoäly mullistaa terveydenhuoltoa lähitulevaisuudessa on melkoisen usein kuultu mantra. Joitakin työkaluja onkin jo käytössä esimerkiksi kuva-analytiikassa ainakin ulkomailla, mutta Suomessa siirtymävaiheeseen ollaan mielestäni vasta kunnolla astumassa ja erilaisiin mahdollisuuksiin heräämässä potilastyöhön liittyen. Hidastavana tekijänä on (syystäkin!) alan tarkka regulaatio, kovat vaatimukset käytettäviltä työkaluilta ja saatavissa olevan datan määrä. Lisäksi valmiinkaan työkalun integroiminen erilaisiin sairaaloiden tai..
Loppuvuodesta 2016 julkisuudessa keskusteltiin tiiviisti tekoälystä ja siitä, miten se muokkaa finanssisektorin palveluita ja ansaintaa. Keskustelussa nousi esiin kolme ennestään hyvin tuttua aluetta: 1. automaatioasteen kohottamisen kautta muodostuva parempi tehokkuus, 2. asiakaskokemuksen parannus sekä 3. uudet innovaatiot ja liiketoimintamahdollisuudet. Osuuspankilla tilanne tulkittiin niin, että tekoälyosaamisesta muodostuu toimintamme kannalta yhtä merkittävä asia kuin mobiiliosaamisesta vuonna 2011 ja designosaamisesta 2014. Asiaa lähettiin edistämään ripeästi mutta mielessä kaihersi miten epäkypsää ja liiketoimintaan mahdollisesti laaja-alaisesti..
Meistä jokainen haluaisi varmasti tehdä enemmän ympäristöystävällisiä tekoja, mutta niitä tukevien rutiinien kehittäminen vaatii usein liikaa. Voisivatko tietojärjestelmät auttaa meitä edistämään kestävää kehitystä tukevaa toimintaa? Oman elämän muuttaminen voi tuntua turhalta, sillä esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaiseen makrotason ilmiöön vaikuttaminen vaatisi laajamittaista sitoutumista paitsi muilta ihmisiltä, mutta myös instituutioilta ja yrityksiltä. Vaikka me kaduntallaajat saatamme olla pääsääntöisesti..