Yritysarkkitehtuuri on menetelmä, jonka tarkastelee liiketoimintaa ja IT-funktiota harmonisoituna kokonaisuutena. Yritysarkkitehtuurin tavoitteena on muodostaa toimiva kokonaisuus, jonka muodostavat yhdessä liiketoiminnan korkealaatuiset operatiiviset tietojärjestelmät ja teknisesti korkealaatuiset ja turvalliset infraratkaisut. Siten yritys varmistaa joka hetkisen liiketoiminnan kilpailukykynsä ja toiminnallisen reagointikykynsä. Näistä syistä yrityksen johtoryhmä ei yksinkertaisesi saa delegoida yritysarkkitehtuurin rakentamisen yksin IT-toiminnon hoidettavaksi Kuten kuva 1A..
Avainsana: strategia
Kokonaisarkkitehtuurista sanotaan, että se on liian vaikeaa ja monimutkaista eikä ainakaan sovi johtajien käsiteltäväksi. Mutta eikös johtamisessa hallita ja kehitetä organisaation toimintaa ja rakenteita? Kokonaisarkkitehtuurin määritelmässä sanotaan: ”Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Se on kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi.” Unohdetaanpas..
OKR-niminen tavoitejohtamismalli on alkanut levitä myös Suomessa. Kuulen viikoittain uusista käyttöönotoista. Luultavasti vauhti vielä kiihtyy LinkedIn kirjoitusten perusteella. Selitän artikkelissa lyhyesti, miten OKR-mali toimii, ja miksi yritykset ovat siitä kiinnostuneita. Kuvaan myös Ambientialla käyttöönoton yhteydessä tehtyjä valintoja. Johdon tehtävänä on varmistaa, että organisaatio toimittaa halutut tulokset. Tulosten saavuttamiseen tarvitaan johtamista – eli tulosjohtamista. Ambientialla on..
Loppuvuodesta 2016 julkisuudessa keskusteltiin tiiviisti tekoälystä ja siitä, miten se muokkaa finanssisektorin palveluita ja ansaintaa. Keskustelussa nousi esiin kolme ennestään hyvin tuttua aluetta: 1. automaatioasteen kohottamisen kautta muodostuva parempi tehokkuus, 2. asiakaskokemuksen parannus sekä 3. uudet innovaatiot ja liiketoimintamahdollisuudet. Osuuspankilla tilanne tulkittiin niin, että tekoälyosaamisesta muodostuu toimintamme kannalta yhtä merkittävä asia kuin mobiiliosaamisesta vuonna 2011 ja designosaamisesta 2014. Asiaa lähettiin edistämään ripeästi mutta mielessä kaihersi miten epäkypsää ja liiketoimintaan mahdollisesti laaja-alaisesti..
Kahdella silmällä katsominen on tunnetusti useimmiten tehokkaampaa kuin yhdellä silmällä. Miksi siis suhtaudumme tietotekniikkaan ja sen ympärillä kehitettyihin standardeihin ja viitekehyksiin yksisilmäisesti, emmekä tarjoa käytettäväksi muuhun toimintaan? Käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen merkittävin ajuri on kiistatta tietotekniikka. Soveltamalla tietotekniikkaa yhä uusille alueille ja yhä tehokkaammin parannamme tuottavuutta ja sitä kautta kansakuntamme kilpailukykyä ja onnellisuutta yhä enemmän..
Vuosi sitten TIVIA:n liittokokouksessa meille oli puhumassa Juha Heikkala. Hän kertoi yhdistystoiminnan murroksesta ja siitä, että ilman suurta tarkoitusta ei yhdistys pysty houkuttelemaan nuoria jäseniä. Keskustelussa hän sanoi, että meillä tietotekniikan ihmisillä on mitä parhain mahdollisuus löytää yhdistyksellemme maailman tasolla merkittävä tarkoitus. Tätä meidän on välillä itse hankala nähdä. Tästä inspiroiduin pohtimaan sitä, millainen suuren..
Monen IT-ihmisen ja systeemisuunnittelijan märkä uni on totta: yhteiskuntamme on siirtynyt vaiheeseen, jossa merkittävimmin sitä muuttava teknologia on tietotekniikkaa. On ollut jo jonkin aikaa, mutta yhteiskunnalta menee aina aikaa tosiasioiden tunnustamiseen. Mutta enää juuri kukaan ei väitä muuta. Professori Matti Pohjola muistutti jo vuonna 2008, että siihen saakka tietotekniikka oli vaikuttanut työn tuottavuuteen kahta kautta:..
Tämän kirjoituksen otsikko saattaa tuntua ensi lukemalla hieman oudolta, onhan vuosien varrella totuttu siihen, että kaikenlaiset sääntelyt, varsinkin EU- tasoiset lähinnä aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja hankaluuksia yrityksien liiketoiminnalle. Onhan toki aiemminkin usein mainittu, että lähestymällä sääntelyn tuomia muutostarpeita oikein voidaan muutoksesta saada paljonkin hyötyä. Jostain syystä kuitenkin lopputulos usein on kallistunut yrityksen kannalta negatiiviseksi tai korkeintaan..
Onko digimurroksella yhteys tietojohtamiseen? Nyökyttelemme – on varmasti. Tulevatko mieleesi ensimmäisenä uudet laitteet, älypuhelimet, tabletit, sensorit, diginatiivit ihmiset, markkinointiautomaatio ja sosiaalinen media? Ehkä mieleesi tulevat Uber ja Airbnb, onhan näitä käytetty esimerkkinä murroksesta jo pitkään. Meidän on yksinkertaisempi ymmärtää murrosta yleisellä tasolla ja muiden tuottamina. Opimme rakentamaan lomamatkamme netissä ja käyttämään pankkipalvelujamme mobiilisti. Näemme itsemme..
Tiedolla johtaminen on yhä useamman yritysjohdon agendalla. Valitettavan usein termillä viitataan historiatietoja raportoiviin Business Intelligence –järjestelmiin ja erilaisiin seurantadokumentteihin. Tämän päivän kilpailuympäristössä peräpeiliin tuijottaminen ei kuitenkaan enää riitä. On ymmärrettävä trendejä ja ilmiöitä, halittava ennuste- ja optimointimalleja. Analytiikka on siten datavirtojen kasvun myötä tullut välttämättömäksi osaksi liiketoiminnan arkea. Tänään dynaamisen strategian aikakaudella kaiken keskiössä on..