Etenemme EU:n tekoälysäädöksen sääntelyn kanssa, joten ensi vaiheessa organisaatioilta vaaditaan tekoälyn vastuullisen käytön prioriteetteja. Tekoälyn käytön onnistunut skaalaus on myös perinteisen datastrategian prioriteetti, ja organisaatioiden data ja tekoälystrategiat liittyvät läheisesti toisiinsa. Organisaatioiden on skaalattava kyvykkyyttään ja kehitettävä oppimistaan tekoälylle, kun siirrymme kohti tekoälyn kestävää ja vastuullista käyttöä. EU:n tekoälysäädös (AI Act) on Euroopan unionin säädös,..
Kategoria: Johtaminen
Tekoälyn vaikutukset yhdenvertaisuuteen työelämässä ovat monimutkaisia. Tekoälystä puhutaan työelämän mullistajana, mutta kenen ehdoilla muutos tapahtuu? Haaga-Helia ammattikorkeakoulun AIE-tutkimuksen (2024) mukaan tietotyöläiset kokevat tekoälyn sekä edistävän että estävän yhdenvertaisuutta työpaikoilla. Vaikka periaatteessa kaikilla on samat mahdollisuudet hyödyntää tekoälyä, käytännössä osaaminen ja resurssit jakautuvat epätasaisesti. Tämä herättää huolta siitä, miten kaikki saadaan mukaan kehitykseen ja..
Ilmastonmuutoksen, kasvavan eriarvoisuuden ja taloudellisen epävarmuuden keskellä kestävyysmuutos on entistäkin painavampi keskustelunaihe yritysmaailmassa. Longitude Research Ltd:n selvityksen mukaan muutokseen suhtaudutaan ristiriitaisesti ja näkymät tulevaisuudesta ovat synkentyneet. Yhteistyötä niin organisaatioiden välillä kuin sisäisestikin tulisi lisätä riittävien toimenpiteiden takaamiseksi. Tutkimusyhtiö Longitude Research Ltd. selvitti 600:n yhtiön ja organisaation ylimmän johdon edustajien näkemyksiä yhteensä 15 maassa ja 11..
Green ICT:llä tarkoitetaan tieto- ja kommunikaatioteknologian käyttämistä kestävästi ja ympäristövaikutukset tiedostaen. Aihe on tärkeä sekä moraalisesti että kasvavissa määrin myös EU-regulaation tuomien paineiden takia. Aihealue on siitä hankala, että IT-järjestelmien ympäristövaikutuksia on vaikea mitata. Green ICT on viisasta resurssien käyttöä. Resurssien viisas käyttö, onneksi, pienentää kustannuksia. Kyse on loppujen lopuksi tehokkuudesta, joka liittyy suoraan laitteistoihin,..
Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on direktiivi, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kestävyysraportointia, nostaa rimaa ja tuoda aiempaa enemmän kestävyystietoa yrityksistä sidosryhmien saataville. Direktiivi kattaa laajan valikoiman aiheita, joiden raportointi määräytyy kahdensuuntaisen olennaisuusanalyysin perusteella. Yritysten on arvioitava omaa vaikutustaan ympäristöön ja ihmisiin (ulospäin suuntautunut tarkastelu) sekä liiketoimintaansa vaikuttavia taloudellisia vaikutuksia liittyen ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintoon..
Yritysarkkitehtuuri on menetelmä, jonka tarkastelee liiketoimintaa ja IT-funktiota harmonisoituna kokonaisuutena. Yritysarkkitehtuurin tavoitteena on muodostaa toimiva kokonaisuus, jonka muodostavat yhdessä liiketoiminnan korkealaatuiset operatiiviset tietojärjestelmät ja teknisesti korkealaatuiset ja turvalliset infraratkaisut. Siten yritys varmistaa joka hetkisen liiketoiminnan kilpailukykynsä ja toiminnallisen reagointikykynsä. Näistä syistä yrityksen johtoryhmä ei yksinkertaisesi saa delegoida yritysarkkitehtuurin rakentamisen yksin IT-toiminnon hoidettavaksi Kuten kuva 1A..
Tiedonkulku organisaatiossa on osa sen kulttuuria ja parhaiten siihen voi vaikuttaa organisaation johdon vankka ohjaus. Myös käytetyt viestinnän menetelmät vaikuttavat ilmapiiriin ja tiedonkulun avoimuuteen. Olen poiminut tähän muutaman hyvän esimerkin siitä, miten organisaation sisäistä tiedonkulkua voidaan tehostaa. Johdon viestien tulee olla vahvoja Sääntö 1: Jos esimies sanoo alaiselleen, että hänen on pyydettävä lupa voidakseen mennä..
Testaus – yksi eniten väärin ymmärretty osa-alue tuotekehityksessä? Emme tiedä, onko yllä oleva väite totta. Se voi olla liioittelua, mutta kokemuksemme perusteella siinä piilee totuuden siemen. Eikä se ole mikään ihme, sillä testaus on helppo ymmärtää väärin. Moni testaa tai johtaa testausta oman työnsä ohella ilman, että on opiskellut testausta. Kannattaa siis lisätä ymmärrystä siitä,..
Tiedolla johtamisen lisäarvon parantaminen edellyttää tulevaisuudessa painopisteen siirtämistä tiedon tuottamisesta ja hallinnasta aitoon tiedon hyödyntämiseen organisaatioiden johtamisen ja liiketoiminnan tukena. Tieto ja tiedolla johtaminen valuu tulevina vuosina tietohallinnon ja IT:n pöydältä entistä voimakkaammin liiketoiminnoille ja organisaation kaikille ihmisille. Jotta kokonaisuus saadaan toimimaan, tarvitaan tiedon, teknologian, ihmisten ja strategisen johtamisen parempaa yhteispeliä. Toisaalta kokonaisuuden sisällä on..
Liiketoimintaympäristön muuttuminen kiihtyy kiihtymistään. Eri kyselyt osoittavat, että kestävän kehityksen rinnalla luovuuden ja innovaatiotoiminnan johtaminen on keskeisin keskipitkän tähtäimen johtamisalue. Digitalisaatio on tässä tärkeä ajuri. Tarjolla on yhä enemmän kohtuuhintaisia ja omaan toimintaan soveltuvia ohjelmisto-, robotiikka- ja AI-ratkaisuja. Lisäksi kestävän kehityksen alueella kiristyvä lainsäädäntö, muuttuva kuluttajakäyttäytyminen ja alati kiristyvä kilpailu pakottavat yrityksiä panostamaan innovaatiotoimintansa kilpailukykyyn..