Kategoria: Lait ja asetukset

Tekoälyn maaraportti – Pohjoismainen näkökulma

Pohjoismaat ovat tunnettuja korkeasta digitalisaatiotasostaan, ja ne ovat jatkuvasti Euroopan kärjessä kotitalouksien digitaalisten palvelujen käytössä, internetin käyttöönotossa ja digitaalisessa hallinnossa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten eri Pohjoismaat lähestyvät tekoälyä lainsäädännön näkökulmasta, ja tuodaan esille paitsi maiden yhteiset piirteet myös niiden erot tekoälyn käyttöönotossa. Pohjoismainen yhteistyö tekoälyn parissa Pohjoismaisten tietosuojavaltuutettujen vuosikokouksessa toukokuussa 2024 Tanskan, Färsaarten, Suomen, Islannin,..

Read more

Tekoälyn sääntely on täällä – oletko valmis?

EU:n tekoälysäädös (EU AI Act) astui voimaan elokuussa 2024. Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, mutta ensimmäisiä sääntöjä on alettu soveltamaan helmikuusta 2025. Jo sovellettavia kohtia ovat mm. tekoälyjärjestelmän määritelmä, tekoälylukutaito sekä tekoälysäädöksessä esitettyjen kiellettyjen tekoälyjen käyttö. Tekoälysäädös heijastaa EU:n tavoitetta luoda kattava oikeudellinen kehys, jolla taataan tekoälyjärjestelmien luotettavuus, vastuullisuus ja perusoikeuksien kunnioitus. Tekoälyasetuksen..

Read more

Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaikutukset ICT-alan yhtiöihin

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on direktiivi, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kestävyysraportointia, nostaa rimaa ja tuoda aiempaa enemmän kestävyystietoa yrityksistä sidosryhmien saataville. Direktiivi kattaa laajan valikoiman aiheita, joiden raportointi määräytyy kahdensuuntaisen olennaisuusanalyysin perusteella. Yritysten on arvioitava omaa vaikutustaan ympäristöön ja ihmisiin (ulospäin suuntautunut tarkastelu) sekä liiketoimintaansa vaikuttavia taloudellisia vaikutuksia liittyen ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintoon..

Read more

Uusi teknologia on vanhan teknologian surma

Teknologiafriikin hemmotteluvuodet Hankin 2000-luvun alkupuoliskolla taulun, johon on kiinnitetty Intel 4004-prosessori. Koska olen teknologiafriikki, seuraan suurella mielenkiinnolla, miten ICT-laitteiden suorituskyky, kapasiteetti ja sitä kautta syntyvät uudet tuotteet ja palvelut ovat kehittyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Me suomalaiset olemme teknologiakansa, joka on tarttunut muita yhteiskuntia nopeammin toiminnan digitalisaatioon, vaikka yleensä teknologia edellä ei ole paras kulma..

Read more

Miten tietosuojalla voidaan edistää etiikkaa?

Tekniikan kehittyessä on tärkeää huolehtia siitä, ettei kukaan jää sen hyötyjen ja niiden hyödyntämisen tuomista mahdollisuuksista pahasti taka-alalle. Uusi teknologia ja modernimmat tavat toimia luovat kuitenkin vääjäämättä myös uudenlaisia positiivisia sekä negatiivisia riskejä. Näitä riskejä voidaan hallita mm. pohtimalla yhteisesti eettisiä pelisääntöjä henkilötietojen oikeaoppiseen käsittelyyn liittyen. Esimerkiksi tekoälyyn liittyvissä keskusteluissa keskeinen kysymys jota pohditaan, on..

Read more

Tekoäly ja julkishallinto – kehitystä vai silkkaa säästöä?

Julkishallinto seuraa kiinteänä osana yhteiskuntaa jossain määrin tietoteknologian muutostrendejä ja ismejä. Yleensä tämä tapahtuu muutaman vuoden viipeellä, mutta viime aikoina tahti on tiivistynyt ja megatrendeihin on tartuttu tarmokkaasti. Turhan usein syy aktiivisuuteen on ollut kovin raadollinen eli toiminnallisten säästöjen etsintä. Parempia tuloksia on kuitenkin havaittu saavutettavan, mikäli euron metsästyksen ohella on panostettu myös asiakaslähtöisiin toiminto-..

Read more

Älä sekoa älyttömiin ja keinotekoisiin koodauspulakäsitteisiin

Osaamisen puutteellinen ymmärrys tulee kalliiksi esim. tekoäly-, data scientist- ja koodaripulakeskustelussa. Näiden sekoittaminen tulee kalliiksi ilman syvällistä perehtymistä, mistä todella ja oikeasti on kysymys, kun puhumme ohjelmistosuunnittelu-, tietojenkäsittely-, palvelumuotoilu- ja tietojärjestelmätieteen oppialojen synnyttämästä osaamisesta yhteiskunnassa – vaikka niillä onkin paljon yhteistä. Sekoittaminen tulee kalliiksi rekrytoinneissa, kehittämisessä ja teollisessa muutoksessa. Se johtaa virheellisiin hankintoihin; päädytään johtamaan..

Read more

Ihminen – Sinä – mahdollistaja ja uhka

Teknologiasta käytetään usein slogania ja kysymystä, että onko jokin mahdollisuus vai uhka. Ylipäätään voi miettiä, mikä on sellainen tilanne, jossa toista näistä ei löydy? Käytännössä 100% riskitöntä tilannetta ei ole helppoa kuvitella, muuten kuin kaikkinainen toiminta lopettamalla. Entä miten tämä sama koskee meitä ihmisiä?

Testaus säädellyillä aloilla

On paljon teollisuuden aloja, joita säätelee liiketoiminnan sääntöjen lisäksi jokin viranomaisen säädös tai alan oma standardi. Näillä aloilla täytyy tehdä kaiken muun testauksen lisäksi yleensä pakollisia testejä. Parhaimmillaan testaaja pystyy yhdistelemään itselleen optimaalisen testaustavan ja tuottamaan samalla säädösten sanelemat testaustulosdokumentit. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan joskus täytyy tehdä testejä periaatteessa moninkertaisesti. Tälläkin on kuitenkin..

Read more

Regulaatiohankkeet työllistävät finanssilaitoksia

Regulaatiot eli sääntelyt työllistävät suurta joukkoa asiantuntijoita niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Ne ovat olleet jo pitkään merkittävä osa erilaisten finanssilaitosten sovelluskehityksen työnkuvaa ja ovat sitä jatkossakin, koska sääntelyiden määrä ei ole vähenemässä.’ Regulaatiohankkeita riittää Euroopan unionin regulaatiohankkeet hallitsevat vahvasti finanssialaa, ja ne koskevat tavalla tai toisella jokaista olemassa olevaa finanssialan laitosta, niin pankkeja, vakuutusyhtiöitä..

Read more