Avainsana: tietojohtaminen

Systeemisyydestä tukea digitaaliseen transformaatioon

Digitaalisista transformaatioista onnistuu alle 30 %. Kymmenestä onnistumistekijästä seitsemän liittyy ihmisten toimintaan. Ihmissysteemien monimuotoinen dynamiikka haastaa systeemityön viitekehykset. Transformaation onnistumiseksi tarvitaan uudenlaista systeemistä ymmärrystä. Se voi parhaimmillaan tuoda helppoja ratkaisuja kompleksisiinkin ongelmiin transformaatiossa. McKinseyn globaalin kyselytutkimuksen [1] perusteella organisaatioiden onnistuminen digitaalisessa transformaatiossa on laskenut 2010-luvulla. Vastaajien organisaatioista 16 % oli kyennyt parantamaan suorituskykyään tai ylläpitämään..

Read more

DataOps – oleellinen osa organisaatioiden orkestrointeja

Nykyisin on olemassa useita erilaisia Ops-jälkiliitteellisiä termejä kuten BizOps, DataOps, DevOps ja RegOps. Matkalaukkusanat (suitcase words), kuten tekoäly (artificial intelligence, AI), ja erityisesti sulautumat/yhdistelmäsanat (portmanteaus), kuten Ops-jälkiliitteelliset, ovat laajasisältöisiä ja monimerkityksellisiä. Ops on lyhenne sanasta operations (suomentuu käyttö, operaatiot, tai toiminnat1)) ja Ops-jälkiliitteellisiä termejä käytetään kuvaamaan toimintatapojen ja työkalujen yhdistelmiä, joilla saadaan mahdollisimman laadukkaasti ja..

Read more

Tiedonhallinnan kehittäminen

Tiedonhallinta tarkoittaa kaikkea toimintaa, jolla ohjataan, toteutetaan, valvotaan ja kehitetään tietovarantojen tuottamista, tallentamista, suojaamista ja jakamista. Tiedonhallinta varmistaa, että tiedon elinkaarta hallitaan sekä organisatorisesti että teknisesti järjestelmällisesti sen syntymisestä poistamiseen asti.  Organisaatioiden lähtökohdat tiedonhallinnan kehittämiselle vaihtelevat. Kuvailen tässä kirjoituksessani erään kehittämisvaiheen lähtökohtia ja kehittämisen viitekehystä, joita olen konsulttina edistämässä. Lähtötilanne Käytän ilmaisua lähtötilanne. Toiminnan ja..

Read more

KAOS-iltaseminaari 20.1.2021

Tervetuloa KAOS-yhteisön Teams-iltaseminaariin ke 20.1. klo 17.00 – 20.00 Fokus on tällä kertaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja teemana ’Kuulumisia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kehä III:n ulkopuolelta’! Puhujina Jaakko Ståhlberg (Turun kaupunki), Merja Tavajärvi-Mikkonen (LapIT) ja Ari Lehtiö (Jyväskylän yliopisto). Seminaarin isäntänä toimii Anu Ylä-Pietilä. Ohjelma Kokonaisarkkitehtuurin rooli Turun kaupungin toiminnan kehittämisessä – mistä lähdettiin ja missä mennään nyt. Jaakko Ståhlberg..

Read more

Kuuntele sydäntäsi – Mittaamalla hyvinvointia

Terveelliset elämäntavat kyllä tiedetään, mutta niiden noudattaminen on hankalampaa. Oman kehon mittaaminen ja kehittynyt hyvinvointiteknologia toimivat monelle motivaattorina muutokseen Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on periaatteessa helppoa ja jokainen tietää ainakin perusteet: syö monipuolisesti, nuku riittävästi, liiku säännöllisesti, vältä päihteitä… siinä yksinkertaistettuna terveellisen elämän ohjeet, joita on opetettu kouluissa jo 70-luvulta lähtien. Sittemmin kasaantunut tutkimustieto on vain..

Read more

Datalähtöisellä tietojohtamisella vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä mittava uudistus, jolla pyritään kokonaisvaltaiseen palvelurakenteen uudistukseen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen. Tämä työ on ollut itse asiassa käynnissä jo yli vuosikymmenen, mutta hyvistä yrityksistä huolimatta aitoa toimintojen integraatiota ja tiedon läpinäkyvyyttä ei ole onnistuttu toteuttamaan. Tämä on johtanut palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden heikentymiseen entisestään.  Tilannetta ei helpota yhtään käsillä oleva..

Read more

OKR-hysteria leviää

OKR-niminen tavoitejohtamismalli on alkanut levitä myös Suomessa. Kuulen viikoittain uusista käyttöönotoista. Luultavasti vauhti vielä kiihtyy LinkedIn kirjoitusten perusteella. Selitän artikkelissa lyhyesti, miten OKR-mali toimii, ja miksi yritykset ovat siitä kiinnostuneita. Kuvaan myös Ambientialla käyttöönoton yhteydessä tehtyjä valintoja. Johdon tehtävänä on varmistaa, että organisaatio toimittaa halutut tulokset. Tulosten saavuttamiseen tarvitaan johtamista – eli tulosjohtamista. Ambientialla on..

Read more

Tieto- ja viestintätekniikka ja vastuullisuus

Yritysten ja muiden organisaatioiden yhteiskuntavastuu on nykyisin valtavirtaistunut ja vielä joskus harvoin kuuluvat väitteet siitä, että yritystoiminnan tarkoituksena on vain tuottaa voittoa osakkeenomistajille tuntuvat varsin kivikautisilta. Olemme alkaneet ymmärtää, että elämme verkottuneessa ja systeemisessä maailmassa, missä yhden toiminta vaikuttaa toiseen, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Emme voi enää elää siten, että yksi optimoi omaa toimintaansa muiden kustannuksella…

Read more

Tietotekniikka ei ole yksinäinen saari

Kahdella silmällä katsominen on tunnetusti useimmiten tehokkaampaa kuin yhdellä silmällä. Miksi siis suhtaudumme tietotekniikkaan ja sen ympärillä kehitettyihin standardeihin ja viitekehyksiin yksisilmäisesti, emmekä tarjoa käytettäväksi muuhun toimintaan? Käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen merkittävin ajuri on kiistatta tietotekniikka. Soveltamalla tietotekniikkaa yhä uusille alueille ja yhä tehokkaammin parannamme tuottavuutta ja sitä kautta kansakuntamme kilpailukykyä ja onnellisuutta yhä enemmän..

Read more

Tekoäly, tietoyhteiskunta ja TIVIA

Vuoteen 2154 sijoittuvassa elokuvassa Elysium on tapahtunut pelätty polarisaatio: Maa on ylikansoitettu, saastunut ja siellä asuu köyhä enemmistö. Rikas eliitti asuu puolestaan Maata kiertävällä avaruusasemalla. Elokuvan päähenkilö otetaan kiinni vähäisestä rikkeestä – poliisirobotin vastustamisesta – ja passitetaan ehdonalaisvalvojan luo. Sekin on robotti ja Max saa lisää ehdonalaista, tietty. Tarvitsemme kipeästi tekoälyä esimerkiksi tekemään rutiiniomaisia päätöksiä:..

Read more