Maailma muuttuu nopeasti ja innovaatiot ovat yksi tapa sopeutua muutokseen. Niiden avulla voidaan toisaalta tuottaa kilpailukykyisempiä tuotteita tai palveluita, mutta ne voivat olla merkittävässä roolissa oman toiminnan kehittämisessä ketterämmäksi ja enemmän resilienssiksi. Siksi onkin hyvä, että kaikenlaisissa organisaatioissa (yritykset, mutta myös julkisen puolen toimijat) innovaatioiden luontia mietitään systemaattisena menetelmänä, ja yrityksiin luodaan innovaatioprosesseja. Innovaatioprosessia ei..
Avainsana: kehittäminen
Innovaatiot eivät synny yhden organisaation toimesta. Laajojen systeemisten haasteiden, kuten ilmaston muutoksen pysäyttämisen ja terveydenhuollon monitahoisen haastekentän ratkaisemisessa tarvitaan useiden erilaisten toimijoiden yhteistä ongelmanratkaisua. Ekosysteemit ovat innovaatiotoiminnan mahdollistajia, ja yhteisellä tekemisellä on monia erilaisia muotoja. Teollisella aikakaudella kehitetyt liiketoiminnan johtamisen ajattelutavat, menetelmät ja välineet eivät enää riitä nykyisessä dataan ja tietoon perustuvassa toimintaympäristössä. Nykyisten arvojärjestelmien..
Välillä tuntuu, että uusia ja nopeasti suuren suosion saavia palveluja syntyy kuin sieniä sateella. Kuka ei tuntisi esimerkiksi Netflixiä, AirBnB:tä tai sähköpotkulautoja vuokraavia palveluita? Uusia menestyviä palveluita lanseerataan myös b2b-maailmaan vaikka ne eivät yhtä suurta julkisuutta nautikaan kuin suurelle yleisölle tuotetut palvelut. Eikä palvelun menestymisen mittana toimi myöskään kytkös reaalimaailmaan, vaan yhtäläiset menestymismahdollisuudet ovat myös..
Kokosin yhteen havaitsemiani syitä, jotka estävät uuden teknologian käyttöönottoa terveysalalla – yksi pelko nousee ylitse muiden. Uusia terveysteknologioita esitellään nopeaa tahtia ja tiedon omaksuminen pitäisi tehdä normaalin työn päälle. Sekavuus, hallitsemattomuus ja mahdolliset virheet pelottavat. Olen toiminut jo vuosia työssä, jossa kohtaan päivittäin uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja toisaalta käyn läpi haasteita niiden tuomisessa sosiaali- ja..
Ensimmäiseksi teknologistit veivät jalat, sitten veivät kädet, ja lopuksi näyttävät vievän päämme. Automaation uhkakuvilla on peloteltu ainakin teollisesta vallankumouksesta asti, eikä täysin syyttä: automaatio vei tietyiltä sektoreilta työpaikkoja ja muutti yhteiskuntarakenteita, mutta kekseliäinä ihmiset onnistuivat aina pakenemaan vääjäämätöntä: työ siirtyi pois fyysisestä kohti asiantuntevaa, erikoistuneempaa ja ylipäänsä älyllisempää. Osoituksena tästä on voimakas kasvu korkeakoulujen opiskelijamäärissä…
Tiedonhallinta tarkoittaa kaikkea toimintaa, jolla ohjataan, toteutetaan, valvotaan ja kehitetään tietovarantojen tuottamista, tallentamista, suojaamista ja jakamista. Tiedonhallinta varmistaa, että tiedon elinkaarta hallitaan sekä organisatorisesti että teknisesti järjestelmällisesti sen syntymisestä poistamiseen asti. Organisaatioiden lähtökohdat tiedonhallinnan kehittämiselle vaihtelevat. Kuvailen tässä kirjoituksessani erään kehittämisvaiheen lähtökohtia ja kehittämisen viitekehystä, joita olen konsulttina edistämässä. Lähtötilanne Käytän ilmaisua lähtötilanne. Toiminnan ja..
Vuoden 2019-20 Vaikuttavimman opinnäytetyökilpailun on tehnyt Minja Vitikka pro gradu -tutkielmallaan Digitaalinen transformaatio haastaa organisaatiot ketteryyteen ja jatkuvaan oppimiseen, jonka hän on tehnyt Jyväskylän yliopistoon. Tutkielman on ohjannut Ville Seppänen. Tutkielmassa luodataan digitaalisen transformaation ympärillä olevia ilmiöitä asiantuntijapuheenvuorojen laadullisella analyysillä. Muutokset lisääntyvät ja nopeutuvat lähes kaikilla kuviteltavissa olevilla aloilla ja tietojärjestelmät ovat yhä enemmän mukana..
Tervetuloa KAOS-yhteisön Teams-iltaseminaariin ke 20.1. klo 17.00 – 20.00 Fokus on tällä kertaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja teemana ’Kuulumisia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kehä III:n ulkopuolelta’! Puhujina Jaakko Ståhlberg (Turun kaupunki), Merja Tavajärvi-Mikkonen (LapIT) ja Ari Lehtiö (Jyväskylän yliopisto). Seminaarin isäntänä toimii Anu Ylä-Pietilä. Ohjelma Kokonaisarkkitehtuurin rooli Turun kaupungin toiminnan kehittämisessä – mistä lähdettiin ja missä mennään nyt. Jaakko Ståhlberg..
Vaikka teknologian ajatellaan usein olevan arvoneutraalia, se ei sitä tyypillisesti ole. Eri alueilla järjestelmäkehityksessäkin tulee vastaan erilaisia eettisiä kysymyksiä, meidän tulisi olla tästä tietoisia ja pyrkiä kehittämään eettisesti kestäviä järjestelmiä. Etiikan ohjeet voivat herättää meitä pohtimaan mitä ongelmia omissa projekteissamme on, ja miten niitä voisi ratkaista. Teknologia ei ole arvoneutraalia. Usein ajatellaan, että teknologia itsessään..
Monimutkaisia järjestelmiä rakennettaessa ja etenkin muutettaessa monet perinteisen johtajuuden opit eivät usein ole tarkoituksenmukaisia. Ohjelmointi ei ole yksinkertaista toimintaa vaan järjestelmät ovat monimutkaisia ja sisältävät paljon riippuvuuksia ja oletuksia. Kooditasolla tehdään päivittäin päätöksiä, jotka vaikuttavat ohjelmistoon ja sen kehitykseen vielä vuosienkin päästä, ja monesti ohjelmistoja ylläpidetään useita vuosia ja joskus jopa kymmeniä vuosia. Lisäksi näitä..