Digitalisaatio megatrendinä vauhdittaa jo entuudestaan nopeaa tietoteknistä kehitystahtia sekä laajentaa osaamisen ja osaajien kysyntää yli toimialarajojen. Kehityksen mukanaan tuomat muutokset muovaavat osaamistarpeita jatkuvasti syventäen pulaa osaavasta IT-työvoimasta. IT-alan osaajapula kiehtoi ilmiönä sen verran, että halusin syventää ymmärrystä siitä suomalaisessa kontekstissa. Tarkastelin gradussani IT-alan korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden rajapintaa selvittämällä, miten korkeakoulujen tuottama osaamisen tarjonta vastaa työmarkkinoiden..
Kategoria: Tulevaisuus
Teknologiafriikin hemmotteluvuodet Hankin 2000-luvun alkupuoliskolla taulun, johon on kiinnitetty Intel 4004-prosessori. Koska olen teknologiafriikki, seuraan suurella mielenkiinnolla, miten ICT-laitteiden suorituskyky, kapasiteetti ja sitä kautta syntyvät uudet tuotteet ja palvelut ovat kehittyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Me suomalaiset olemme teknologiakansa, joka on tarttunut muita yhteiskuntia nopeammin toiminnan digitalisaatioon, vaikka yleensä teknologia edellä ei ole paras kulma..
Ohjelmistokehitysalaa riivaa sairaalloinen uutuudenviehätys. Pelko jälkeen jäämisestä ja häpeä vanhojen työvälineiden käytöstä ajaa ihmiset etsimään jatkuvasti uutta tekniikkaa. Vanhoja asioita ja jopa kokemusta halveksitaan. Se on selvää, että uusi teknologia on joskus hyvin tehokasta ja mahdollistaa ennennäkemättömiä asioita, mutta valitettavasti merkittävä osa uudesta teknologiasta ohjelmistokehityksessä ei ole tällaista. Seikkailujen tuloksina on usein heikkoja, välillä suorastaan..
Työtehtävien puitteissa olen seurannut tietotekniikan hyödyntämisen vaiheita kolmen vuosikymmenen ajan ja tutustunut sen hyödyntämisen historiaan vielä pidemmältä ajalta. Ilmailuhistorian harrastajana puolestaan lentämisen kehityksen vaiheet ovat tulleet tutuiksi. Näiden kahden parissa puuhatessa déjà-vu on tullut useinkin ja nuo välähdyksenomaiset tuntemukset johtivat kahden teknologian välisten analogioiden tunnistamiseen ja lopulta pienimuotoiseen tutkimukseen julkaistuksi kirjaksi saakka. Oma oivallukseni oli,..
Ensimmäiseksi teknologistit veivät jalat, sitten veivät kädet, ja lopuksi näyttävät vievän päämme. Automaation uhkakuvilla on peloteltu ainakin teollisesta vallankumouksesta asti, eikä täysin syyttä: automaatio vei tietyiltä sektoreilta työpaikkoja ja muutti yhteiskuntarakenteita, mutta kekseliäinä ihmiset onnistuivat aina pakenemaan vääjäämätöntä: työ siirtyi pois fyysisestä kohti asiantuntevaa, erikoistuneempaa ja ylipäänsä älyllisempää. Osoituksena tästä on voimakas kasvu korkeakoulujen opiskelijamäärissä…
Web on ottanut maailman haltuunsa hämmentävällä voimalla, mutta tarkemmin ajateltuna sen kehitysnopeus ei ole ollut erityisen vauhdikasta. Webin ikä on nimittäin huomattava, kohta 30 vuotta [SHO]. Sen teknologia on hyvinkin kypsää, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uusi mullistus voisi horjuttaa sen asemaa, oikeastaan päinvastoin. Myös asennettavat sovellukset ovat tulleet takaisin varteenotettavaksi kilpailijaksi. Muutokset..
Terveelliset elämäntavat kyllä tiedetään, mutta niiden noudattaminen on hankalampaa. Oman kehon mittaaminen ja kehittynyt hyvinvointiteknologia toimivat monelle motivaattorina muutokseen Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on periaatteessa helppoa ja jokainen tietää ainakin perusteet: syö monipuolisesti, nuku riittävästi, liiku säännöllisesti, vältä päihteitä… siinä yksinkertaistettuna terveellisen elämän ohjeet, joita on opetettu kouluissa jo 70-luvulta lähtien. Sittemmin kasaantunut tutkimustieto on vain..
Kahdella silmällä katsominen on tunnetusti useimmiten tehokkaampaa kuin yhdellä silmällä. Miksi siis suhtaudumme tietotekniikkaan ja sen ympärillä kehitettyihin standardeihin ja viitekehyksiin yksisilmäisesti, emmekä tarjoa käytettäväksi muuhun toimintaan? Käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen merkittävin ajuri on kiistatta tietotekniikka. Soveltamalla tietotekniikkaa yhä uusille alueille ja yhä tehokkaammin parannamme tuottavuutta ja sitä kautta kansakuntamme kilpailukykyä ja onnellisuutta yhä enemmän..
Ensin oli maila, kiekko ja Jussi. Vuonna 2019 jääkiekkoareenat varustetaan älykiekkojärjestelmällä. Miksi pelistä saatava reaaliaikainen data on arvokasta? Tietääkö tekoälyä hyödyntävä järjestelmä kuka ottelun voittaa jo ennen kuin kiekko on pudonnut jäähän? Jääkiekkoanalytiikan todelliset hyödyt Reaaliaikaista urheiluanalytiikkaa hyödynnetään laajasti ammattilaisurheilussa. Esimerkiksi Englannin Valioliigan joukkueissa työskentelee data-analyytikkoja, joiden ainoana tehtävänä on analysoida pelejä ja pelaajia, sekä..
Vuoden 2018 ehdoton hypesana on ollut AI – tekoäly, johon myös käsitteillä keinoäly, koneoppiminen tai deep learning (syväoppiminen) viitataan. Monenlaista hypetystä on vuosien varrella tullut nähtyä, mutta jotain tekoälyssä on, joka saa siitä kiinnostumaan. Päätin siis tutustua siihen, millaista olisi yhteiselämä tekoälyn kanssa Aloitin tutkimusmatkani osallistumalla Sytykkeen huippuseminaariin – Tekoäly työyhteisössä, jonka esitysten pohjalta sain..