Avainsana: tutkimus

Tekoäly työelämässä – tasa-arvon edistäjä vai eriarvoisuuden vahvistaja?

    Tekoälyn vaikutukset yhdenvertaisuuteen työelämässä ovat monimutkaisia. Tekoälystä puhutaan työelämän mullistajana, mutta kenen ehdoilla muutos tapahtuu? Haaga-Helia ammattikorkeakoulun AIE-tutkimuksen (2024) mukaan tietotyöläiset kokevat tekoälyn sekä edistävän että estävän yhdenvertaisuutta työpaikoilla. Vaikka periaatteessa kaikilla on samat mahdollisuudet hyödyntää tekoälyä, käytännössä osaaminen ja resurssit jakautuvat epätasaisesti. Tämä herättää huolta siitä, miten kaikki saadaan mukaan kehitykseen ja..

Read more

Tekoälyn maaraportti – Pohjoismainen näkökulma

Pohjoismaat ovat tunnettuja korkeasta digitalisaatiotasostaan, ja ne ovat jatkuvasti Euroopan kärjessä kotitalouksien digitaalisten palvelujen käytössä, internetin käyttöönotossa ja digitaalisessa hallinnossa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten eri Pohjoismaat lähestyvät tekoälyä lainsäädännön näkökulmasta, ja tuodaan esille paitsi maiden yhteiset piirteet myös niiden erot tekoälyn käyttöönotossa. Pohjoismainen yhteistyö tekoälyn parissa Pohjoismaisten tietosuojavaltuutettujen vuosikokouksessa toukokuussa 2024 Tanskan, Färsaarten, Suomen, Islannin,..

Read more

Ajatuksia laadusta ja yhteistyöstä

Tämä esitys jakaantuu kahteen osaan: Ensiksikin pohdintaan laadusta ja sen useammasta eri määritelmästä sekä toiseksi analyysiin yhteistyöstä. Tarve yhteistyöhön johtuu siitä, että tietosysteemi (IS) on yleensä laaja, ja IS-systeemin rakentaminen ja käyttö vaativat monen eri henkilön työpanosta. Kun osalla IS-systeemin rakentajia, käyttäjiä ja ohjaajia on eri käsitykset laadusta, yhteistyön vaatimus on vieläkin perustellumpi. Ainakin neljä..

Read more

IT-alan osaajapula

Digitalisaatio megatrendinä vauhdittaa jo entuudestaan nopeaa tietoteknistä kehitystahtia sekä laajentaa osaamisen ja osaajien kysyntää yli toimialarajojen. Kehityksen mukanaan tuomat muutokset muovaavat osaamistarpeita jatkuvasti syventäen pulaa osaavasta IT-työvoimasta. IT-alan osaajapula kiehtoi ilmiönä sen verran, että halusin syventää ymmärrystä siitä suomalaisessa kontekstissa. Tarkastelin gradussani IT-alan korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden rajapintaa selvittämällä, miten korkeakoulujen tuottama osaamisen tarjonta vastaa työmarkkinoiden..

Read more

Jani Mäntysaaren gradu IT-alan osaajapula vaikuttavimmaksi opinnäytetyöksi

Sytyke palkitsee Jani Mäntysaaren pro gradu IT-alan osaajapula – Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma tietojenkäsittelyn tradenomien ja tietojärjestelmätieteen KTM-tutkinnon suorittaneiden kannalta, jonka hän on tehnyt Vaasan yliopistolle vuoden 2021-22 vaikuttavimmaksi opinnäytetyöksi. Gradussa tutkitaan miten yliopistojen tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmien sekä ammattikorkeakoulujen tietojenkäsittelyn koulutusohjelmien tuottama osaamisen tarjonta vastaa kysyntään eli työmarkkinoiden osaamistarpeisiin.  Jokaisella on mielipide IT-alan koulutukseen ja valmistuneiden osaamistasoon. Aihe on hyvinkin ajankohtainen ja..

Read more

Kahdeksan syytä, jotka estävät uuden teknologian käyttöönottoa terveysalalla – yksi pelko nousee ylitse muiden

Kokosin yhteen havaitsemiani syitä, jotka estävät uuden teknologian käyttöönottoa terveysalalla – yksi pelko nousee ylitse muiden. Uusia terveysteknologioita esitellään nopeaa tahtia ja tiedon omaksuminen pitäisi tehdä normaalin työn päälle. Sekavuus, hallitsemattomuus ja mahdolliset virheet pelottavat. Olen toiminut jo vuosia työssä, jossa kohtaan päivittäin uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja toisaalta käyn läpi haasteita niiden tuomisessa sosiaali- ja..

Read more

Digitalisaation sukupolvet

Ihmissukupolvi mielletään yleensä noin 30 vuodeksi. Likimain vastaavan pituisia sukupolvia on nähtävissä myös tietotekniikan kehityksessä. Vallitsevaan sukupolveen saadaan koulutus, työelämässä ehkä siirrytään seuraavaan, mutta ei enää sitä seuraavaan. Tietotekniikan sukupolvet Assembleristit (Assembler Enablers) Assembleristit edustavat tietotekniikan pioneeriaikojen sankareita. Alkaen laskukoneista ja oivaltamalla, että kaiken (laskemisen, tekstinkäsittelyn, kuin toimintaohjeet ym.) voi esittää binaarisesti. 1930 luvulla kehitetty..

Read more

Kysely – Ketterien ohjelmistoprojektien onnistumistekijät

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat ketterien ohjelmistoprojektien onnistumisiin. Kyselyä varten eri tekijöitä on selvitetty aiheeseen liittyvästä tieteellisestä aineistosta. Kyselyssä ketterän ohjelmistoprojektin onnistumisella tarkoitetaan seuraavaa: projekti on valmistunut aikataulussa, pysynyt budjetissa ja täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Kyselyn alussa on kaksi taustatietokysymystä ja 12 kysymysväittämää, jotka esitellään kyselyssä olevassa taulukossa. Lopuksi kysytään koronaepidemian vaikutuksista..

Read more

DigiLukiseula oppimisen arvioinnin tukena toisella asteella

Oppimisen arvioinnin tärkein tehtävä on määritellä oikeanlaiset tukikeinot niitä tarvitseville. Digitaalisuus tuo mainioita mahdollisuuksia arvioinnin toteuttamiseen ja parhaimmillaan digitaalisuus mahdollistaa painopisteen siirtämisen arvioinnista tukemiseen. Niilo Mäki Instituutissa tutkimusperustaisesti kehitetty DigiLukiseula tuo uusia mahdollisuuksia lukemisvaikeuksien tunnistamisen tueksi toisen asteen oppilaitoksissa.   Luotettava arviointi auttaa tuen kohdentamista Oppimisen arviointi on erottamaton osa opintoja koulupolun aikana ja sen eri..

Read more

Kuuntele sydäntäsi – Mittaamalla hyvinvointia

Terveelliset elämäntavat kyllä tiedetään, mutta niiden noudattaminen on hankalampaa. Oman kehon mittaaminen ja kehittynyt hyvinvointiteknologia toimivat monelle motivaattorina muutokseen Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on periaatteessa helppoa ja jokainen tietää ainakin perusteet: syö monipuolisesti, nuku riittävästi, liiku säännöllisesti, vältä päihteitä… siinä yksinkertaistettuna terveellisen elämän ohjeet, joita on opetettu kouluissa jo 70-luvulta lähtien. Sittemmin kasaantunut tutkimustieto on vain..

Read more