Perunoiden istuttaminen oli taas keväällä ajankohtaista ja ehkä joillakin lukijoista on siemenperunat perunaämpärissä kasvamassa parvekkeella tai terassilla. Onhan se omien pottujen kasvun seuraaminen kivaa, jopa kasvattavaa. Ja sitten saa hetken nauttia omista uusista perunoista lautasella.
Marketista niitä tietty saa, perunoita meinaan. Ja aika halvalla. Jos laskee omalle työlleen arvon, ei omien pottujen kasvattaminen ole taloudellisesti kovin järkevää.
Tässä ollaankin markkinatalouden ytimessä: Lähtökohtaisesti laatu huomioiden kannattaa tuotteet ja palvelut hankkia sieltä, mistä ne saa edullisimmin.
Mihin jäi Linux?
Linux kehitettiin Suomessa. Ihmettelin itse kautta 90-luvun ja seuraavien vuosikymmenten, miksei Linuxia otettu hanakammin käyttöön julkisessa hallinnossa tai yrityksissä. Tietenkin syynä oli se, että Microsoftilta sai tarpeelliset palvelut edullisemmin kuin palkkaamalla koodarit ja sysadminit pyörittämään palvelua jollain Linuxilla.
Kun nykyisin tiedostamme paljon paremmin Kiinan valtion valtavat subventiot, joilla ne valtaavat markkinan toisensa jälkeen, voi jälkiviisaasti ajatella, että ehkäpä Microsoftkin myi palveluita alihintaan markkinat vallatakseen. Ja tietenkin Microsoft on vuosikymmenet tarjonnut ohjelmistojaan maksutta oppilaitoksille ja opiskelijoille, jotta näillä olisi sitten valmiit työelämätaidot nimenomaan tämän valmistajan tuotteiden osalta.
Microsoftin valtakauden loppu
Kuten yleensäkin, ylivoimainen markkina-asema sai myös Microsoftin otteen herpaantumaan. Työpöydissä Apple ajoi ohi paremmalla käyttökokemuksella, pilvipohjaisissa edullisissa työkaluissa taas Google. Seuraavaksi kirjakaupan ohessa kehitetyt tehokkaat pilvipalvelut Amazonilla jättivät Microsoftin tomuun.
Kun USAssa ja muualla vihdoin herättiin markkina-aseman väärinkäytöksen oikeustapauksia virittelemään, ei Microsoft enää ollut yksiselitteisesti monopoliasemassa.
Munat yhdessä korissa
Viime vuosikymmenet Suomessa ja Euroopassa palveluita onkin ostettu digipalveluita jokseenkin markkinaehtoisesti valitsemalla useista toimittajista. Julkinen sektori ostaa yleensä Microsoftia ja Amazonia, startupit Googlea ja Amazonia.
Loppu hyvin, kaikki hyvin? Ei kuitenkaan. Kaikki Microsoftin haastajat ja nykyiset digijätit tulivat yhdestä ja samasta paikasta, USA:sta. Kun nyt vuonna 2026 on havahduttu tilanteeseen, jossa USA ei enää olekaan itsestään selvä liittolainen, vaihtoehtoja USAlaisille tuotteille ja palveluille on aika vähän.
Entä ne perunat?
Meillä Suomessa viljellään ja tuotetaan perunoita yli oman tarpeen. Eurooppa tuottaa yli 90% käyttämistään maataloustuotteista itse.
Tämä 90% omavaraisuus ei ole markkinoiden luonnollinen tulos. Lienee itsestäänselvää, että maissa, joissa on pidemmät kasvukaudet, halvempi työvoima ja lupa käyttää tehokkaita hyönteismyrkkyjä, tavaraa voidaan tehdä edullisemmin.
Noin kolmannes EU:n budjetista on maataloustukia. Niiden päälle tulevat vielä jäsenmaiden omat tuet. Olemme poliittisesti päättäneet jo vuosikymmenten ajan, että haluamme maksaa veroja siitä, että meillä on maanviljelystä, maataloustöitä, kotimaisia elintarvikkeita ja myös jonkinlaista autonomiaa ruokahuollon osalta.
Emme kuitenkaan ole päättäneet samaa digipalveluidemme osalta. Perunoiden kotimaisuus ja laatu on ollut tärkeämpää kuin kännyköiden, somepalveluiden, käyttöjärjestelmien, oppimisalustojen, verkkokauppojen tai pilvipalveluiden kotimaisuus ja laatu.
Strategisen autonomian aikakauden alussa
Olemme Euroopassa rahoittaneet amerikkalaisten palveluiden tuotekehitystä tuhansien miljardien eurojen lisenssimaksuilla. Niillä rahoilla olisi ehkä voinut kehittää jotain eurooppalaistakin.
Olemme nyt tilanteessa, jossa ylivoimaisen mukavat palvelut saa vain USAsta. Eurooppalaiset vaihtoehdot ovat karheampia.
Nyt punnitaan uudelleen maksettavan hinnan suhde digitaaliseen omavaraisuuteen ja laatuun, kuten ihmisoikeuksien, liikesalaisuuksien tai tietosuojan kunnioittamiseen.
Ovatko digipalvelut, niiden turvallisuus, laatu ja saatavuus, tulevaisuudessa meille yhtä tärkeitä kuin se kotimainen uusi peruna, vai yhdentekeviä kuin temukrääsä – riittääkö, että juuri nyt tarvittava hilavitkutin löytyy edullisesti, ihan sama kuinka epäeettisesti ne on tuotettu?
Voit vaikuttaa äänestämällä lompakollasi, vaikuttamalla yrityksesi arvoihin ja äänestämällä fiksusti seuraavissa vaaleissa. Tulevaisuus tehdään yhdessä.
Tarmo Toikkanen työskentelee johtavana asiantuntijana Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa. Hän on toiminut mm. IT-kouluttajat ry:n, Sytykkeen, Open Knowledge Finland ry:n ja MyData Global ry:n luottamustehtävissä.
