Jos sinulta kysyttäisiin, mitä on kaupallinen kalastus Suomessa, niin osaisitko vastata kysymykseen? Jos et, niin kerron tässä hyvin lyhyen oppimäärän asiasta. Kaupallinen kalastus eli maalaistermein puhuttuna ammattikalastus on pieni elinkeinon ala Suomessa. Kaupallista kalastusta tehdään Suomessa merellä, sekä sisävesillä ja ala jakaantuukin näiden, toimintaympäristöönsä liittyvien rajauksien mukaan. Merellä harjoitetaan avomerikalastusta eli silakan ja kilohailin troolausta sekä rannikkokalastusta, jota tehdään pienimuotoisemmilla pyydyksillä. Sisävesillä kalastetaan järvillä ja joilla ja pyydykset vertautuvat rannikkokalastuksen pyydyksiin sekä esimerkiksi muikun troolaukseen.
Mutta miten ihmeessä tietojärjestelmät tai ICT – tyyppiset sanat liittyvät luonnon keskellä tehtävään kaupalliseen kalastukseen? Miksi tämä kirjoitus on osana Sytyke Ry:n julkaisua, joissa liikutaan systeemityön ytimissä? Olen tehnyt ”ensimmäisen työurani” ICT-alalla, jolloin työskentelin lähes 15 vuotta lähinnä ERP-järjestelmien (SAP) kanssa. Vuosien mittaan työt ja tehtaat siirtyivät ulkomaille ja päätin vaihtaa alaa, ja samalla toteuttaa niin sanotun kiikkustuoli haaveen. Päätin tehdä harrastuksesta ammatin, perustin yrityksen ja rupesin ammattikalastajaksi sisävesille. Toimin muutaman vuoden päätoimisena ammattikalastajana, kunnes palasin takaisin palkkatöihin. Tämän jälkeen olen työskennellyt Suomalaisen elinkeinokalatalouden parissa eri työnantajilla erilaisissa tehtävissä ja ICT-taustani takia joko sattuman kautta tai tarkoituksella, myös kalataloudessa työpöydälleni on aina tupannut osua tietojärjestelmiin liittyviä tehtäviä. Vuonna 2023 aloitin työn ohessa YAMK-opinnot (Kestävän liiketoiminnan kehittäjä YAMK Tradenomi, Kaakkois-Suomen AMK) ja näiden opintojen osalta sain vuonna 2025 valmiiksi opinnäytetyön, jonka aihe on: Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset: Digiratkaisujen käytön lisääminen. Edellä mainittiin, miten kaupallinen kalastus jakaantuu Suomessa toimintaympäristöjensä mukaan ja opinnäytetyöni keskittyi sisävesikalastuksen kiemuroihin.
Mitä ovat saalisilmoitukset?
Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitus on lakisääteinen velvollisuus, jolla kalastaja ilmoittaa vuosittaiset kalastus saaliinsa viranomaisille. Kalastajilla on saalisilmoituksien tekoon 2 digitaalista kanavaa (web-käyttöliittymä Sisaalis-järjestelmään ja järvikala-mobiilisovellus Android – laitteille) sekä paperilomake. Kaupalliset sisävesikalastajat tekevät vuosittaiset saalisilmoituksensa edelleen suuressa määrin paperilomakkeen kautta, jonka he täyttävät itse käsin ja lähettävät täytetyn lomakkeen postin kautta viranomaisille.
Toimeksiantajana julkishallinto
Opinnäytetyö toteutettiin julkishallintoon ja sen toimeksiantajana oli silloinen työnantajani Ruokavirasto. Lisäksi opinnäytetyön osalta tehtiin yhteistyötä Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja VarEly:n kanssa (Nykyinen Lounais-Suomen Elinvoimakeskus). Opinnäytetyön tavoitteet voi jakaa kahteen osaan. Sisävesikalastuksen parissa työskentelevien viranomaisten osalta pyrittiin selvittämään, miten paljon paperilomakkeen kautta saapuvat saalisilmoitukset työllistävät heitä, miten viranomaiset ovat järjestäneet digitukea nykyisessä toimintaympäristössä ja miten sitä kannattaisi järjestää tulevaisuudessa sekä muita kokonaisuuden kipukohtia. Opinnäytetyön kaupallisille sisävesikalastajille suunnatun osuuden tarkoitus oli tutkia sitä, miten kaupalliset sisävesikalastajat saataisiin lakisääteisten saalisilmoitusten osalta siirtymään paperilomakkeen käytöstä digitaalisten ratkaisujen pariin, millaista digitukea he kaipaavat tai esimerkiksi millaisia koulutustarpeita heillä on kokonaisuuden osalta.
Kohtalon tangoa digikuilun reunalla?
Suomessa kaupallisten kalastajien keski-ikä on korkea. Tämä oli tiedossa jo opinnäytetyötä tehdessä ja tämä ohjasi osaltaan hakemaan opinnäytetyön teoriaa digiosaamisen kehittämisen kautta. Korkea ikä voi olla vaikuttamassa henkilön digitaitoihin tai motivaatioon käyttää digitaalisia järjestelmiä, joten teoriaa syvennettiin tutustumalla digitaaliseen syrjäytymiseen ja jopa digikuiluun. Lisäksi teoriassa tutustuttiin maaseudun palveluiden digitalisoimiseen sekä kestävän kehityksen näkökulmiin. Kuten aiemmin mainittiin, elinkeinokalatalous on pieni elinkeinon ala Suomessa, mutta mielestäni tämän osalta opinnäytetyön otantaa kalastajien haasteiden osalta voi peilata myös laajemmin yhteiskuntaamme ja on siltä osin erittäin ajankohtainen aihe. Yhteiskuntamme on mennyt enenevissä määrin palveluiden osalta digitaaliseen suuntaan. Jo terveyskeskuksen palveluiden saaminen saattaa edellyttää ensisijaista kontaktointia digiklinikan kautta ja tämä on pelottava tulevaisuus digikuilun reunalla tasapainoileville. Näin etenkin iäkkäimmille kansalaisille, joilla digitaidot voivat olla vahvasti puutteellisia. Miten tehokkuuden vaatimusten puristuksessa yhteiskuntana varmistamme, etteivät nämä kansalaiset putoa digikuilun syövereihin?
Tiedonhankintaa Webropol – kyselyjen kautta
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja sen menetelminä oli kaksi webropol-kyselyä. Viranomaisille tehtiin oma kyselynsä, kaupallisille kalastajille omansa ja näin kyselyjen kysymykset ja lähestymiskulmat olivat erilaisia. Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuussa 2025. Viranomaiskysely lähetettiin 52 henkilölle (Ruokavirasto, MMM, ELY-keskus & LUKE) ja siihen vastasi 23 henkilöä (44%). Kaupallisten sisävesikalastajien kysely lähetettiin 1132 henkilölle ja vastaus saatiin 397 henkilöltä (35%). Kysely vahvisti kaupallisten sisävesikalastajien korkeaan keski-ikään liittyvää tietoa, sillä yli puolet vastaajista olivat yli 60-vuotiaita.
Seuraavissa kappaleissa on esitelty tärkeimmät johtopäätökset kyselyjen osalta. Tärkeimmät johtopäätökset viranomaiskyselyn osalta olivat, että paperilomakkeiden kautta saapuvat saalisilmoitukset työllistävät edelleen paljon niitä käsitteleviä tahoja. Näissä ilmoituksissa on myös puutteellisia tai virheellisiä tietoja esimerkiksi kirjoitusvirheitä. Edellä mainittujen syidenkin takia kaupallisia sisävesikalastajia pitäisi saada ohjattua tekemään saalisilmoitukset digiratkaisujen kautta, mikä vähentäisi viranomaisten työmäärää ja parantaisi datan laatua. Kyselyn tulosten perusteella viranomaiset ovat tunnistaneet sen, että tämä muutos ei tapahdu itsestään ja kaupallisille sisävesikalastajille pitäisi järjestää esimerkiksi käyttäjäkoulutuksia sekä erilaisia digituen muotoja saalisilmoitusten digitaalisten kanavien osalta. Käyttäjäkoulutukset tai digituki ei itsessään kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä kyselyn osalta nousi esiin myös viranomaisten huomio kaupallisten sisävesikalastajien vanhoista tavoista ja tottumuksista. Näiden asenteiden muuttamiseen motivaatio lähtee kalastajasta itsestään!
Kalastajille suunnatun kyselyn tärkeimmät johtopäätökset olivat seuraavat. Kyselyn osalta 32 % vastaajista käytti ensisijaisena saalisilmoituskanavana paperilomaketta ja muut Sisaalis-järjestelmää tai Järvikala-sovellusta. Paperilomakkeen käytön osalta syinä nousi esiin helppous sekä käyttäjän puutteelliset digitaidot. Näiden käyttäjien osalta puutteelliset digitaidot johtavat myös siihen, etteivät he itsenäisesti välttämättä osaa etsiä digitukea järjestelmien osalta ja näin kynnys digitaalisten kanavien käyttöön voi olla käyttäjälle liian korkea itsestään ratkaistavaksi. Muutokseen tarvittaisiin koulutuksia sekä myös niiden vanhojen tapojen ja tottumusten murtamista. Samalla on huomioitava, että ne kaupalliset sisävesikalastajat, jotka jo käyttävät digitaalisia kanavia saalisilmoitusten tekoon, eivät juurikaan kaipaa digitukea tai koulutuksia. Tämä seikka auttaa kohdentamaan digitukea tai mahdollisia koulutuksia oikeille käyttäjäryhmille.
Eineksiä alan kehittämiseen
Opinnäytetyön tuloksina nousi esiin useita johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia, jotka on tarkemmin kuvattu julkaistussa opinnäytetyössä. Elinkeinokalatalouteen tarvitaan lisää eri tahojen yhteistyötä, viestintää sekä tiedottamista ja opinnäytetyö antaa paljon evästyksiä alan kehittämiseen. Nähtäväksi jää, miten monesti hyvin vuosibudjetti orientoitunut julkishallinto pystyy kokonaisuudesta ottamaan koppia omalta osaltaan, etenkin entistä kiristyvämmän julkishallinnon talouden ikeessä.
Matti Ryhänen. Valmiin opinnäytetyön pääset kokonaisuudessaan lukemaan alla olevan linkin kautta:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716674
Oheinen artikkeli on Systeemityöyhdistys Sytyke ry:n vuoden 2024–25 Vaikuttavin opinnäytetyö -kilpailun voittajan artikkeli työstään. Matti Ryhänen palkittiin kilpailun voittajana lopputyöstään Kaupallisen sisävesikalastuksen saalismoitutukset – Digiratkaisujen käytön lisääminen, jonka hän teki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle.
Opinnäytetyössä on tutkittu miten viranomaiset voivat toiminnallaan tukea kaupallisen sisävesikalastuksen digiratkaisujen käytön lisäämistä ja millä keinoilla kaupalliset sisävesikalastajat saadaan käyttämään digiratkaisuja saalisilmoituksien tekoon. Kilpailun raati oli erityisen vaikuttunut seuraavista seikoista:
- Yhteiskunnallinen merkittävyys: sisävesikalastus on osa suomalaista perinnettä ja identiteettiä, hyvä ja perinteikäs elinkeino sekä osa huoltovarmuutta varsinkin epävarmoina maailmanpolitiikan aikoina. Kotimaisen kalan saatavuustieto on myös havaittu ongelmaksi yhteiskunnallisessa keskustelussa. Digisyrjäytyminen on myös tärkeä huomioitava asia johon tässä on havaittu ratkaisuja.
- Yleistettävyys: vaikka opinnäytetyö on vain tietyltä liiketoiminta-alueelta, niin se osaltaan raivaa polkua tutkia kipukohtia muillakin sektoreilla, joissa on mahdollisuuksia digitalisoimiselle tai kohonnut digisyrjäytymisen riski.
- Laaja-alainen ja analyyttinen ote: tutkimus on perusteellisesti tehty ja tulosten sekä johtopäätösten esittely mainiota.
Opinnäytetyökilpailun palkintona on 500 €:n stipendi sekä vuoden jäsenyys Sytyke ry:ssä sisältäen TIVIA:n jäsenyyden.
