Robotiikka tulee nopeasti
Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Teknologia tulee mukaan jokaiseen asiaan ja tulee muuttamaan kaiken. Digitalisaatio ja robotiikka yleistyvät nopeasti ja muuttavat toimintatapoja sekä liiketoimintamalleja radikaalisti. Rohkeimpien ennusteiden mukaan jopa 40 % nykyisistä työpaikoista korvataan robottien ja tekoälyn avulla seuraavan kahdenkymmenen vuoden sisällä.
Teollisuudessa robotteja on hyödynnetty jo pitkään, mutta nykyaikaiset uudet teknologiat, kuten IOT, sensoreiden kehittyminen, bioteknologia, tekoäly ja ohjelmistorobotiikka mahdollistavat robotiikan laajentumisen häkeistä ihmisten keskuuteen. Robotiikka tulee korvaamaan paljon erilaisia rutiinitehtäviä mm. asiakaspalvelussa, taloushallinnossa, lakitoimistoissa ja liikenteessä. Ihmisten tehtäviksi jää prosessien kehittäminen, ongelmien ratkaiseminen ja arvon luonti.
Nämä kaikki ovat ihmiskunnan kehittymisen kannalta suuria mahdollisuuksia. Tavoitteena on mahdollistaa arvokas elämä ja kestävä hyvinvointi. Mutta millaisia vaikutuksia näillä on luonnonvarojen käyttöön ja kestävään kehitykseen?
Robotiikka muuttaa kaupunkien rakennetta
Otetaan esimerkiksi autonomiset, itsestään ajavat robottiautot. Autotehtaat pelkästään Euroopassa käyttävät 50 miljardia euroa vuodessa robottiautojen kehittämiseen. Robotiikkaa paljon tutkivan Boston Consulting Groupin ennusteen mukaan jopa neljännes ajetuista kilometreistä koostuisi vuonna 2030 itsestään ajavien autojen kyytipalveluista. Tämä malli voisi olla kaupungin asukkaille jopa 60 % edullisempaa kuin omalla autolla liikkuminen.
Samaan aikaan ennustetaan, että 70 % ihmisistä asuu kaupungeissa vuonna 2050. Jos tämä ennuste toteutuu lähellekään, ei tarvitse olla selvännäkijä ymmärtääkseen, että kaikille asukkaille ei ole tilaa nykyisillä kaupunkirakenteilla, eikä varsinkaan kaikkien asukkaiden autoille ole tilaa kaupunkien ydinkeskustoissa.
Tämä kehityssuunta mahdollistaa monien kestävän kehityksen positiivisten vaikutusten toteutumisen. Kun yksityisautoilu poistuu tai kielletään kaupunkien ydinkeskustoissa, vapautuu sieltä huimasti tilaa asuinrakentamiselle, koska nykyiset parkkitalot voidaan rakentaa asuintaloiksi. Robottiautot eivät tarvitse niin paljon parkkitilaa, kun ne pysäköivät itsensä käytännössä kiinni toisiinsa. Ja ne lataavat itsensä uuteen iskuun uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä, ne voivat ajaa itsensä kaupungin ulkopuolella tai maan alla sijaitseviin latauskeskuksiin. Luonnollisesti, ne saavat tarvittavan energiansa ladattavasta sähköstä tai polttokennosähköstä, ei bensiinistä tai dieselistä. Parhaimmillaan auringoenergian lataaminen kehittyy siten, että robottiautojen kattona olevat paneelit riittävät tarvittavan sähköenergian tuottamiseen. Ja näin suurin osa näiden robottiautojen huolloista voidaan tehdä etänä.
Kun asuinrakentamista voidaan tehdä tehokkaammin olemassa olevien kaupunkialueiden sisällä, voidaan arvokkaita luonto- ja metsäalueita säästää ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen. Ilman, että lähimmälle ulkoilualeueelle on tunnin robottiautokyydin matka tai että matkan aikana tuhotaan pakokaasulla enemmän ilmaa kuin lenkkipolulla keuhkoihin tarvitaan hengittää.
Robottiautot yhdistettynä älykkääseen liikenteenohjaukseen parantavat myös liikkumisen turvallisuutta.
Robotit ja energiankäyttö
Robotisoituvassa yhteiskunnassa säästöjä aiheutuu mm. siitä, että robotit eivät tarvitse toimiakseen samanlaista toimintaympäristöä kuin ihmiset. Robotit eivät tarvitse välttämättä valoa, työtilojen lämpötila voi olla selkeästi alhaisempi ja tuotantoa voidaan tehdä 24/7. Tosin joissakin maissa työtilat saattavat tarvita jäähdytystä, mutta Suomessa tätä ongelmaa ei suuremmin ole.
Robottien aika ei mene työmatkoihin. Niiden työsuoritukset voidaan raportoida ja analysoida etänä, samoin niiden uudelleen ohjaus tai ohjelmistopäivitykset. Liikkuminen vähenee, ruuhkat helpottuvat ja päästökuormitus vähenee.
Yhteinen vastuu kestävästä kehityksestä
Samaan aikaan kun talouskasvu kiihtyy, väestökasvu keskittyy kaupunkeihin ja teollinen työ jakaantuu robotiikan kasvun myötä takaisin ja tasaisemmin lähemmäksi kuluttajia, on meidän yhteisesti kannettava vastuuta myös luonnonvarojen säilyvyydestä. Kun toisella puolella maailmaa rakennetaan tehtaita, joissa suurinta osaa tuotannosta hoitavat robotit, toisella puolella maailmaa mietitään, miten kaikille saisi juoksevaa vettä ja sähköä? Samalla kun tekoälyn hyödyntäminen ja robotiikka kehittyy nopeasti, myös maailman keskinäisriippuvuus tiivistyy yhä enemmän.
Samalla kun nopeasti kehittyvissä maissa jätehuolto alkaa olla suuri ongelma, toisista maista vielä puuttuvat toimivat vesijärjestelmät. Varallisuus ja hyvinvointi eivät ole jakaantuneet tasan ja nopean kehittymisen uhkana on, että tämä kahtiajako vain syvenee.
Robotit eivät ole työolojen vaatimusten suhteen niin vaativia kuin ihmiset. Ohjelmistorobotti on tietokone, joka tekee sen rutiinityön, minkä ihmiset tekivät ennen. Kun nopeasti robotisoituvissa maissa säästetään energiaa ja parannetaan tuottavuutta, tulisi siitä aiheutuvia hyötyjä pystyä jakamaan globaalisti ja sen avulla ratkaisemaan maailman haasteita.
Kiitettävän monien yritysten tavoitteena on valmistaa teknologian avulla uusiutuvista raaka-aineista kestäviä tuotteita ja vastuullisia tuloksia. Kehittyvä automaatio, robotiikka ja tekoäly parantavat merkittävästi tätä tuloksentekokykyä. Toivottavasti näitä tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin yhteisen hyvän elinympäristömme säilymisen puolesta.
Veli-Matti Heiskanen on ollut toteuttamassa digitalisoitumisen trendejä 90 -luvun alusta lähtien. Hän uskoo, että tekoäly ja robotiikka on lähivuosina maailmaa eniten muuttava ilmiö, ja nykyisin Veli-Matti käy luennoimassa robotiikan vaikutuksista ja auttaa organisaatioita löytämään oman roolinsa robotisoituvassa maailmassa.