Oppimisen arvioinnin tärkein tehtävä on määritellä oikeanlaiset tukikeinot niitä tarvitseville. Digitaalisuus tuo mainioita mahdollisuuksia arvioinnin toteuttamiseen ja parhaimmillaan digitaalisuus mahdollistaa painopisteen siirtämisen arvioinnista tukemiseen. Niilo Mäki Instituutissa tutkimusperustaisesti kehitetty DigiLukiseula tuo uusia mahdollisuuksia lukemisvaikeuksien tunnistamisen tueksi toisen asteen oppilaitoksissa.  

Digitaalisuus mahdollistaa arviointitehtävien monipuolisuuden ja selkeyden

Luotettava arviointi auttaa tuen kohdentamista

Oppimisen arviointi on erottamaton osa opintoja koulupolun aikana ja sen eri vaiheissa. Oppiainepohjaisessa arvioinnissa arvioidaan oppijan oppimistulosta tai oppimisprosessia kytkettynä opetussuunnitelman sisältöihin. Oppimisen vaikeuksien arvioinnilla taas pyritään selvittämään sitä, onko oppijalla sellaisia erityisiä vaikeuksia oppimisen perustaidoissaan, jotka estävät häntä saavuttamasta opetussuunnitelmaan sisällytettyjä asioita tai taitoja ikätasoaan vastaavalla tavalla.

Kehityksellisiä oppimisen vaikeuksia arvioidaan olevan noin 5-15 prosentilla väestöstä. Erityisillä oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeuksia. Vaikeudet voivat lukemisen ja kirjoittamisen osalta ilmetä esimerkiksi virheellisenä tai hitaana lukemisena, virheellisenä oikeinkirjoituksena tai vaikeutena ymmärtää lukemaansa. Vaikeuksia eivät selitä älyllinen kehitysvamma, kuulon tai näön ongelmat, psyykkiset tai neurologiset häiriöt, psykososiaalinen huono-osaisuus, opetuskielen hallinnan vaikeus tai saadun opetuksen heikko laatu.

Oppimisvaikeuksilla voi olla monia kielteisiä seurannaisvaikutuksia oppijan elämänkulkuun. Oppimisvaikeudet lisäävät riskiä syrjäytyä jatko-opinnoista ja työelämästä. Vaikeudet voivat myös heikentää hyvinvointia ja opintomenestystä. Esimerkiksi lukemisen pulmien jatkuminen aikuisikään saakka näyttää heijastuvan kielteisesti psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tämä ilmenee muun muassa masennuksen oireina, matalampana itsetuntona ja vähentyneenä sosiaalisena toimintana. Oppimisvaikeuksien kielteisten seurannaisvaikutusten ennaltaehkäisyssä tärkeää on vaikeuden mahdollisimman varhainen tunnistaminen. Usein jo vaikeuden tunnistaminen toimii korjaavana kokemuksena, kun tieto ja ymmärrys vaikeuden luonteesta ja sen syistä lisääntyy.

Arvioinnin tärkein tehtävä onkin ennaltaehkäistä kielteisiä seurannaisvaikutuksia, sillä arvioinnista saatujen tietojen pohjalta voidaan suunnitella kohdennettua tukea oppimiseen ja opinnoista suoriutumiseen. Kun oppimista tuetaan, myös tuen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti. Luotettavan, oppimisvaikeuksia tunnistavan arvioinnin taustalla on useasta tietolähteestä kerätty monipuolinen, syvällinen tieto oppijan vaikeuksista ja vahvuuksista. Käytettävien arviointivälineiden tulee olla tutkimustietoon pohjautuvia, ja niiden tehtävien taustalla olevan aineiston riittävän iso, jotta oppijan suoriutumista tehtävissä voidaan verrata muiden samanikäisten suoriutumiseen.

Digitaalisuuden edut arvioinnissa

Digitaalisuus tuo arviointimenetelmien käyttöön monia etuja. Arviointimenetelmän täyttäminen nopeutuu ja tulosten pisteyttäminen on automaattista. Opettajan työtä voidaan suunnata arvioinnista enemmän oppimisen tukemiseen ja oppijat pääsevät myös tuen piiriin nopeammin. Digitaalisuus voi lisätä arvioinnin luotettavuutta myös tehtävien suorituksen yhteydessä, mahdollistamalla esimerkiksi äänien käyttämisen ohjeistuksissa ja mahdollisissa kyselyissä. Tämä on tärkeää erityisesti niiden kohdalla, joilla lukemisen hitaus ja ymmärtämisen vaikeus hankaloittavat ohjeistuksen omaksumista ja kyselyyn vastaamista.

Tehtävien näkymien tulee olla selkeitä ja harjoitukset ja esimerkit on hyvä jakaa pienempiin kokonaisuuksiin. Digitaalisessa välineessä tehtävien ohjeet tulevat kaikille samalla tavoin, eikä ohjeistuksen antamisessa ilmenevät mahdolliset vaihtelut pääse vaikuttamaan arvioinnin luotettavuuteen. Digitaalisuus mahdollistaa myös suoritusaikojen saamisen jokaisesta tehtävästä. Tätä tietoa opettajat ja tutkijat voivat hyödyntää, kun he haluavat selvittää, onko tehtävät tehty luotettavasti ja ohjeiden mukaisesti.

Digitaalista arviointimenetelmää voidaan täydentää tarvittaessa uusilla tehtävillä sekä normiaineistoa päivittää ajantasalle. Digitaalisesta arviointimenetelmästä kertyvää anonymisoitua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vuosittaisissa tilannekatsauksissa luku- ja kirjoitustaidon tasosta.

Nuorten ja aikuisten digitaalisen lukiseulan kehittäminen

Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointiin osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia opiskelijoita toisella asteella. Vuodesta 2004 arviointikäytössä on ollut Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille -testistö (Holopainen ym.). Kyseessä on seulontaväline, jonka avulla pyritään tunnistamaan ne opiskelijat, joiden taitoja on syytä arvioida tarkemmin. Menetelmä on pitkään ollut ainoa tälle ikäryhmälle suunnattu standardoitu arviointiväline. Menetelmän haasteena on ollut työläys: opiskelijan tehtävien tarkastamiseen, pisteyttämiseen ja tulosten kokoamiseen on mennyt vuosittain kymmeniä erityisopettajan työtunteja, ja tämä aika on ollut pois varsinaisesta työstä, eli opiskelijoiden tukemisesta.

Arvioinnin nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi Niilo Mäki Instituutissa käynnistettiin vuonna 2018 digitaalisen seulontamenetelmän kehitystyö. Samalla vastattiin opettajien pitkäaikaisiin toiveisiin välineen sähköistämisestä ja päivittämisestä. Tarve lukitaitojen digitaaliselle arvioinnille on lisääntynyt viime vuosina myös siitä syystä, että lukeminen on pitkältä siirtynyt verkkopohjaiseen ympäristöön (esimerkkeinä sähköiset oppikirjat ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset). Menetelmän pohjana toimii aiempi seulontamenetelmä, mutta tehtävien suunnittelua ohjasi alusta alkaen digitaalisen ympäristön huomioiminen. Lähtökohtana oli, että digitaalisesta muodosta huolimatta menetelmän tulee edelleen mitata luotettavasti luku- ja kirjoitustaidon eri osa-alueita, eikä jotain muuta digitaalisuuden tuottamaa väliin tulevaa tekijää. Tehtävien suunnittelua ohjasi alan uusin tutkimustieto.

Tehtäviä kehitettiin yhteistyössä opettajien ja oppilaitosten kanssa ja niiden luotettavuutta ja toimivuutta varmennettiin lukuisilla pilotoinneilla. Menetelmän luotettavuutta lisää myös tehtävien taustalla oleva satunnaisotantaan pohjautuva normiaineisto. Tehtävien rinnalla kehitettiin myös DigiLukiseulan alustana toimivaa Arvio-ympäristöä, joka sisältää tehtävien lisäksi opettajan käyttöliittymän tunnusten luomista ja tulosten tarkastelua varten. Kokeiluversio otettiin käyttöön syksyllä 2019, jolloin noin 10 000 toisen asteen opiskelijaa teki DigiLukiseulan tehtävät. Tehtävien tuloksista kertyneellä aineistolla varmennettiin edelleen tehtävien toimivuutta. DigiLukiseulan ohjelmiston kehitystyö on jatkunut kevään 2020 aikana opettajilta kerätyn palautteen pohjalta.

DigiLukiseula mahdollistaa yksilöllisen etenemistahdin arviointitilanteessa

Tutkimusperustaisuuden merkitys

Oppimisen arviointiin ja tukemiseen tarkoitettuja menetelmiä tulisi kehittää tutkimusperustaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että menetelmän kehittämisen  ja tehtävien ratkaisujen taustalla on uusin tutkimustieto ja lisäksi menetelmän toimivuus tulisi testata (validoida) tutkimuksen keinoin. Tutkimusperustaisuus varmistaa menetelmän toimivuuden ja sopivuuden sen käyttötarkoitukseen tai käyttäjille. Esimerkkinä lääketieteessä uusien lääkkeiden kehittäminen tapahtuu tutkimusperustaisesti ja tämän saman tulisi toteutua myös oppimisen arviointiin tai tueksi tarkoitettujen menetelmien kehittämisessä. Tutkimusperustaisuus lisää menetelmän luotettavuutta.

Tutkimusperustaisuus edellyttää kuitenkin kehittämisprosessilta paljon aikaa ja resursseja sekä saattaa viivästyttää uusien menetelmien julkaisua. On kuitenkin tärkeämpää, että menetelmä toimii siinä tarkoituksessa, mihin se on tarkoitettu sen sijaan, että uusi menetelmä saadaan nopeasti kehitettyä, mutta sen toimivuudessa ja sopivuudessa käyttötarkoitukseensa on ongelmia.

DigiLukiseulan ja muidenkin Niilo Mäki Instituutissa kehitettävien arviointi- ja tukimenetelmien taustalla on tutkimustieto oppimisvaikeuksista ja menetelmiä testataan tutkimuksen keinoin. Tavoitteemme on kehittää tehokkaita ja luotettavia menetelmiä, joista on apua oppimisvaikeuksia työssään kohtaaville ammattilaisille ja lapsille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. Tuen tarve tulisi tunnistaa ja tukitoimet pitäisi aloittaa ajoissa myöhempien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Myös riittävään otantaan perustuva normiaineisto tuottaa luotettavan vertailukohdan tuloksille.

DigiLukiseula on vastannut toisen asteen oppilaitosten suureen tarpeeseen arvioida nopeasti, vaivattomasti ja luotettavasti opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaitoja mahdollisten vaikeuksien tunnistamiseksi ja jatkoarviointitarpeen selvittämiseksi. Näin myös tukitoimet voidaan kohdentaa ja resursoida oikein. Seulan julkaisu on herättänyt myös yläkouluissa toiveita saada vastaava digitaalinen seula erityisesti ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa tapahtuvaan oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon arviointiin. Olemmekin toteuttamassa seuraavaksi DigiLukiseulan yläkoulun versiota, jolla tähän toiveeseen vastataan.

Lähteet

  • Aro, T., Eklund, K., Eloranta, A-K., Närhi, V., Korhonen, E. & Ahonen, T. (2018.) Associations Between Childhood Learning Disabilities and Adult-Age Mental Health Problems, Lack of Education, and Unemployment. Journal of learning disabilities 52, 71–83.
  • Aro, T., Ahonniska-Assa, A., Aro, M. & Ahonen, T. (2019). Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen ja arviointi. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M-K. Lerkkanen & T. Siiskonen (toim.) Oppimisen vaikeudet (s. 40-62) Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
  • Eloranta, A-K., Närhi, V.M, Eklund, K.M., Ahonen, T.P.S & Aro, T.I. (2018.) Resolving reading disability – Childhood predictors and adult-age outcomes. Dyslexia 25, 20–37.
  • Hakkarainen, A., Holopainen, L. & Savolainen, H. (2015.) A five-year follow-up on the role of educational support in preventing dropout from upper secondary education in Finland. Journal of Learning Disabilities 48, 408–421.
  • Holopainen, L. & Hakkarainen, A. (2019). Longitudinal effects of reading and/or mathematical difficulties: The role of special education in graduation from upper secondary education. Journal of Learning Disabilities, 52(6), 456-467
  • Holopainen, L., Kairaluoma, L., Nevala, J., Ahonen, T. & Aro, M. (2004.) Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
  • THL (2012). Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Maria Paananen toimii Niilo Mäki Instituutissa hankevastaavana DigiLukiseula-hankkeessa. Lisäksi Maria työskentelee osa-aikaisena erityisopettajana Jyväskylän aikuislukiossa. Koulutukseltaan Maria on erityisluokanopettaja.

Juha-Matti Latvala toimii toiminnanjohtajana Niilo Mäki Instituutissa. Juha-Matti on koulutukseltaan filosofian tohtori.

Niilo Mäki Instituutti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen oppimisvaikeuksia koskevan tutkimus- ja kehittämistyön keskus. Kehitämme oppimisvaikeuksien arviointia ja tukimenetelmiä sekä täydennyskoulutamme opettajia, erityisopettajia ja muita ammattilaisia, jotka kohtaavat oppimisvaikeuksia työssään.