ICT-alalle nousee tulokkaiden joukko, jolle vapaus on arvo: Vapaus valita työnsä, vapaus valita työaikansa ja -paikkansa, vapaus vaihtaa työtehtäviä ja työpaikkaa. Jo opiskeluaikana päästään valitsemaan ja painottamaan itselle mielenkiintoisia kokonaisuuksia. Työn merkityksellisyys kasvaa tavoiteltaessa laadukasta elämää. Silloin halu sijoittaa asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä niin työ- kuin vapaa-ajallakin, on voimakas, ja työ luodaan omien kiinnostuksen kohteiden ympärille.
Tehdas tai ruukki ja patruuna edustavat käsitystä työstä ja työn johtamisesta, joka on monessa työpaikassa taakse jäänyttä elämää. Tänään alallamme tehdään työtä aikavyöhykkeet ylittäen globaaleissa tiimeissä, etänä ja osa-aikaisena projekteissa. Työntekijällä saattaa olla samanaikaisesti useita työnantajia. Työn ja vapaa-ajan raja on entistä häilyvämpi. Olennaista on rakentaa itselle sopiva työ ja työrytmi. Mielekäs työpaikka ja kiinnostava projekti ovat monelle alalle tulevalle nuorelle tärkeämpiä kuin kuukausipalkka tai virastoaikaan sidottu työ. Työn tekemisen monipuolistuessa työtuntien seuraamisen merkitys muuttuu ja työn tuloksellisuus merkitsee enemmän. Pätkä- ja osa-aikatöissä työtunneista pidetään edelleen tarkkaa lukua, mutta maksavan asiakkaankin kannalta tulos määrittelee hinnan, eivät tehdyt tunnit.
Alalle tulevan vapaudenkaipuuta saatetaan kavahtaa työpaikoilla ja ymmärtää se sitoutumisen välttelynä. Sitoutumisen puutteesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan pikemminkin tulokas odottaa tehokasta ajankäyttöä. Tehokkuutta voinemme kaikki pitää vahvuutena. Henkilö, joka hakeutuu tehtäviinsä motivoituneena ja halukkaana kehittymään, on yritykselle ja yhteisölle äärimmäisen arvokas. Motivoitunut ihminen korvaa mahdolliset tiedolliset tai taidolliset puutteensa yrittämällä ja samalla hän kehittyy työssään. Henkilö, joka ei ole motivoitunut tai koe kehittyvänsä tehtävissään, on ymmärtänyt jotain tärkeää niin itsestään kuin työstään. Tällainenkin henkilö on työnantajalle arvokas, sillä näiden ihmisten kannattaa antaa mennä, seurata vaistojaan ja oppia uutta – muualla. Jokainen uusi työntekijä on yritykselle haaste ja omalla tavallaan myös riski. Vielä suurempi riski on motivaationsa kadottanut tai paikalleen jämähtänyt työntekijä, joka turhautuu ja tylsistyy. Hän on menettänyt intonsa ja samalla unohtanut tehokkuuden ja tuloksellisuuden.
Ihmisten johtaminen, palkitseminen ja motivointi tulevat yhä muuttumaan. Erilaisia ihmisiä pitää motivoida ja palkita eri tavoin. Joku tavoittelee palkkiota, toinen etenemistä ja kolmas vapaa-aikaa. Esimiestyö tulee olemaan entistä enemmän mahdollisuuksien tarjoamista, suuntaviivojen ja kokonaisuuden suunnittelua ja kirkastamista.. Esimiestyöltä vaaditaan tulevaisuudessa muutakin kuin työn, saati työajan, valvomista. Esimiestyössä korostuvat kyky innostaa ja hitsata yhteen toisistaan etäällä työskentelevien ryhmä tai tiimi korostamalla yhteistyöhenkeä ja yhteistyön merkitystä huomioiden samaan aikaan jokainen työntekijä yksilönä.
Tarinan voima
Nykyjohtajalla on vastuu työn merkityksen sanottamisesta, tarinasta, jonka jokainen yrityksen työntekijä voi omalta osaltaan omaksua. Jokaisella tiimin jäsenellä on oma tehtävänsä ja roolinsa projektissa, jokaisen osa on yhtä merkityksellinen, vaikka eri tavoinkin. Jos esimies, projektin johtaja tai tiimin vetäjä, on rekrytoidessaan ottanut huomioon tarvittavat osaamiset ja roolit sekä pestannut oikeat ihmiset oikeille pelipaikoille, tiimistä kasvaa parhaimmillaan enemmän kuin osiensa summa. Jos tiimiläiset ovat omaksuneet tarinan, kokevat oman osansa tarinassa tärkeäksi ja asian yhteiseksi, vastuun kantaminen ja odotettujen tulosten aikaan saaminen käy kuin itsestään.
Työ ja sen johtaminen muuttuvat – ihminen edellä
Työelämän rakenteet ovat muuttuneet jo paljon ja vielä suurempia muutoksia on edessä. ICT-alan työt eivät tarvitse toimistoja tullakseen tehdyiksi. Tiimi- ja projektipalaverit voidaan pitää miltei missä vaan. Toimistohotellit ja vuokrattavat kokouspaikat ovat tulleet jäädäkseen. Tiimien vapaus valita työvälineensä ja työaikansa. Tiimin itsenäinen järjestäytyminen ja projektin luonteen mukaan valittavat roolit rytmittävät jo nyt työelämää uudella tavalla. Johtajan tehtävänä on kartoittaa karikot ja luotsata ammattitaitoinen tiiminsä ristiaallokon läpi kohti päämäärää, samalla tähystäen horisonttiin tulevaisuuden trendejä tarkastellen.
Kaikki edellä mainitut seikat luovat entistä enemmän muutostarvetta johtajille ja johtamiselle. Johtaja on mahdollistaja. Hän antaa raamit ja vapauden tehdä työtä päämäärän eteen mielekkäällä tavalla raamien sisällä. Johtajan pitää olla riittävän varma itsestään ja uskaltaa luottaa johdettaviinsa sekä laittaa itsensä likoon. Luottamus luo luottamusta ja sitouttaa. Johtaja, joka tuntee alaisensa, on läsnä. Kiinnostus lisää luottamusta.
Työ ei määrittele ihmistä, ihminen määrittelee työnsä
Innovointi, palvelumuotoilu, uuden luominen ja vanhan uudistaminen ovat kaikki vahvasti luovuuslajeja. Luovuus taas tarvitsee luottamuksellisen ilmapiirin kukkiakseen. Työntekijät sitoutuvat samalla tavalla kuin heihin sitoudutaan. Nykypäivänä uusilla ICT-alalle tulevilla työntekijöillä on paljon sellaista osaamista, jota he ovat keränneet muuallakin kuin opiskellessaan eri oppilaitoksissa. Osaamisen myötä heillä on uudenlainen tapa suhtautua työhön. He pyrkivät valitsemaan kiinnostavimmat työnantajat ja projektit. Moni tekemällä oppinut tiedostaa jo osaamisensa ja uskaltaa luottaa siihen, että oppii tekemällä jatkossakin. Järjestelmät, laitteet ja yhteiskunta muuttuvat koko ajan nopeassa tahdissa, eikä kukaan omaksu tai opi kaikkia muutoksia.
Digiaikaan syntyneet eivät ota paineita siitä, etteivät he hallitse kaikkea. Vuolaasta informaatiovirrasta on jo varhain opittu poimimaan itselle tärkeät asiat. Rennosti ja pakottamatta, intuition ohjaamina, he purjehtivat työstä toiseen.
Pia Wenelius on tietojenkäsittelyn opiskelija Haaga-Heliassa. Hän työskennellyt aiemmin mm. Stockmannilla myynnissä, asiakaspalvelussa ja IT-osastolla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa historian elävöittämistä, perinnepurjelaivatoimintaa ja partiota, viimeisimpänä pesti Roihu 2016-leirin osallistujaviestintäpäällikkönä. Kirjoittajan opinnäytetyö liittyy tulevaisuuden johtamiseen.