Digitalisaatio megatrendinä vauhdittaa jo entuudestaan nopeaa tietoteknistä kehitystahtia sekä laajentaa osaamisen ja osaajien kysyntää yli toimialarajojen. Kehityksen mukanaan tuomat muutokset muovaavat osaamistarpeita jatkuvasti syventäen pulaa osaavasta IT-työvoimasta.
IT-alan osaajapula kiehtoi ilmiönä sen verran, että halusin syventää ymmärrystä siitä suomalaisessa kontekstissa. Tarkastelin gradussani IT-alan korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden rajapintaa selvittämällä, miten korkeakoulujen tuottama osaamisen tarjonta vastaa työmarkkinoiden kysyntään. Lähestyin kysymystä analysoimalla ensin 517 rekrytointi-ilmoituksen osaamistarpeet, jotta saisin tietää, millaista osaamista IT-alalla etsitään. Seuraavassa vaiheessa analysoin ammattikorkeakouluista tietojenkäsittelyn ja yliopistoista tietojärjestelmätieteen opetussuunnitelmien osaamistavoitteet. Perattavaksi löytyi 34 opetussuunnitelmaa. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin dokumenttianalyysia ja analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Laadullisen sisällönanalyysin jälkeen aineisto vielä kvantifioitiin eli laskettiin esiintymistiheys.
Aineistosta tunnistetut yksittäiset osaamiset ryhmiteltiin samankaltaisista osaamisista muodostettuihin erilaisiin osaamisluokkiin, joiden lopullinen määrä muutaman iteraation myötä on 106. Osaamisluokkia yhdisteltiin yläluokkiin IT-alan substanssiosaaminen, muu substanssiosaaminen, kognitiiviset pehmeät taidot, sosiaaliset pehmeät taidot ja muut. Substanssiosaamiset niputettiin pääluokkien tasolla yhteen samoin kuin pehmeät taidot. Yhdessä nämä muodostavat osaamisen kattoluokan. Jakautuminen geneerisempiin pehmeisiin taitoihin ja teknisempään substanssiosaamiseen osoittautui melko tasaiseksi, sillä substanssiosaamisen osuus on 54,7 prosenttia siinä missä pehmeiden taitojen prosentuaalinen osuus on 40,6. Loput 4,7 prosenttia koostuu muunlaisista ominaisuuksista, kuten soveltuvasta koulutustaustasta tai aiemmasta relevantista työkokemuksesta.
Työnantajien näkökulma
Työpaikkailmoituksissa esiintyneet tehtävänimikkeet luokiteltiin viiteentoista kategoriaan. Ohjelmistokehityksen ja tietojärjestelmäprojektien tehtävät painottuvat yli 39 prosentin osuudella analysoiduista ilmoituksista. Kysynnän suuruus saattaa olla merkki osaajapulasta. Muiden kategorioiden jakauma on huomattavasti tasaisempi. Haetuimmat yksittäiset tehtävänimikkeet olivat järjestelmäasiantuntija (2,51 prosenttia työpaikkailmoituksista) ja Software Developer (2,32 prosenttia). Alueellisesti IT-alan työpaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Ouluun. Kolme neljästä IT-alan avoimesta työtehtävästä sijoittui johonkin Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista.
IT-alalle aikovan työnhakijan odotetaan kommunikoivan sujuvasti sekä englanniksi että suomeksi. Hänen toivotaan kykenevän työskentelemään niin tiimeissä kuin itsenäisesti. Ihmistaitojen merkitys korostuu arjessa paitsi tiimimuotoisessa työskentelyssä myös asiakasrajapinnassa. Alan dynaamisuudesta johtuen osaajilta edellytetään myös valmiuksia osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Työkokemukselle on kysyntää, minkä lisäksi soveltuvaa koulutustaustaakin arvostetaan. Tehokkuudelle ja ongelmanratkaisukyvylle on tarvetta. Kysytyintä IT-substanssiosaamista ovat ohjelmointi, ohjelmistokehitys ja -tuotanto sekä tietojärjestelmät ja ylläpito. Muista substanssiosaamisista toimialakohtaiselle osaamiselle ja toiminnan kehittämiselle on selkein tarve. Erityisesti IT-töitä vaikuttaa olevan sosiaali- ja terveysalalla sekä finanssialalla.
Korkeakoulujen näkökulma
Miten tarjonta ja kysyntä sitten kohtaavat? Koulutustarjonta vastaa pääsääntöisesti työelämän keskeisimpiin osaamistarpeisiin. Havaitut puutteet ja vajeet koskevat enimmäkseen painoarvoltaan vähäisempiä matalan kysynnän osaamisia. Korkeakoulujen tuottama osaaminen vastaa vähintään jossain määrin 62 prosenttiin työelämän keskeisimmistä osaamistarpeista. IT-alan substanssiosaamisista vastaavuus on 45,45 prosenttia ja pehmeistä taidoista jopa 70 prosenttia. Osaamistarpeiden ennakointityön tuloksena on tavallaan onnistuttu keskittymään olennaisen osaamisen tuottamiseen. Havainto korkeakoulutuksen vastaamisesta erityisesti pehmeiden taitojen osaamistarpeisiin on dynaamisella alalla perusteltu tilanne. Substanssiosaaminen, etenkin menetelmät ja teknologiat, saattaa olla muutosalttiimpaa, jolloin valmiudet ja edellytykset paitsi tunnistaa muuttuvia tarpeita myös omaksua uutta osoittautuvat arvokkaiksi.
Tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmat sekä ammattikorkeakoulujen tietojenkäsittelyn koulutusohjelmat tuottavat eniten osaamista ohjelmistokehitykseen ja -tuotantoon, liiketoimintaosaamiseen, tietojärjestelmiin ja järjestelmäylläpitoon, toiminnan kehittämiseen sekä käsitteelliseen ajatteluun. Erityisesti ammattikorkeakouluille ominaisia osaamisia ovat ohjelmointi ja pelialalla tarpeellinen osaaminen. Vastaavasti yliopistoille puolestaan analyyttinen ajattelu ja tieteellinen tutkimus. Korkeakoulujen tuottamaa osaamista on kuvattu tarkemmin kuvassa 1.
Kriittisimmistä vajeista kolme on pehmeitä taitoja ja toiset kolme substanssiosaamisia. Kriittisimmiksi osaamisvajeiksi katsotaan osaamiset, joiden kysyntä työmarkkinoilla on korkea, mutta tarpeeseen vastaava tarjonta verrattain matala. Kriittisimpiä havaittuja osaamisvajeita ovat substanssiosaamisista sertifioinnit ja sertifikaatit, konttiteknologiat sekä DevOps-toimintamalli. Pehmeistä taidoista kriittisiä vajeita ovat asenne, tarkkuus ja huolellisuus sekä auttaminen ja tiedon jakaminen. Lisäksi ketterän kehittämisen menetelmät, versionhallinta, itseohjautuvuus, SQL ja tehokkuus lukeutuvat orastaviin vajeisiin, joihin kannattaa mahdollisesti kiinnittää huomiota koulutustarjonnan suunnittelussa. Potentiaalista koulutuksellista ylitarjontaa ilmenee pelialalla tarpeellisessa osaamisessa, käsitteellisessä ajattelussa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Potentiaalisella koulutuksellisella ylitarjonnalla viitataan matalaan kysyntään osaamistarpeissa, vaikka esiintymistiheys osaamistavoitteissa on korkea.
Yksilön ja yhteiskunnan näkökulma
Aiempi tutkimuskirjallisuus kertoo tietynlaisten IT-stereotypioiden elävän edelleen vahvoina. Samanaikaisesti työpaikkailmoituksista tunnistetaan osaamistarpeita nimenomaan ihmistaitoihin. Edellytetään viestintäosaamista, vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä, sujuvaa tiimityöskentelyä, valmiuksia työskennellä asiakasrajapinnassa sekä palveluhenkisyyttä. Stereotypia IT-alan antisosiaalisuudesta, joka joillakin potentiaalisilla hakijoilla estää kokonaan hakeutumasta alalle, osoittautuu kaivatun osaamisen perusteella virheelliseksi tai ainakin vanhentuneeksi. Pienenevät ikäluokat tuovat omanlaisensa lisähaasteen kasvavaan osaajapulaan.
Osaajapulalla saatetaan IT-alan tapauksessa viitata työvoimapulan sijaan nimenomaisesti osaamisvajeeseen. Kaivataan sellaista osaamista, jota valmistunut ei ole opintoihinsa sisällyttänyt, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Vastavalmistuneiden tietojenkäsittelyn tradenomien ja tietojärjestelmätieteen kauppatieteiden maistereiden työttömyysaste on tilastojen valossa melkein kahdeksan prosenttia. Luku on korkea suhteessa alalla vallitsevaan vaikeaan osaajapulaan.
Tutkinnon kautta hankittu osaaminen on väistämättä muutamia vuosia alan tuoreinta kehitystä jäljessä, vaikka koulutustarjonnassa on erilaisia joustavuutta tuovia opintokokonaisuuksia, ja työelämärajapinta huomioidaan opetussuunnitelmatyössä. Opetussuunnitelmaan tehtävät muutokset näkyvät valmistuneiden osaamisessa kuitenkin vasta noin 3–5 vuoden viiveellä. Tavoissa sanoittaa osaamista oli havaittavissa jonkin verran eroavaisuuksia työelämän ja korkeakoulujen välillä. Tunnistettuihin osaamisvajeisiin voidaan pyrkiä vastaamaan tarjoamalla työpaikalla jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia – tarpeen mukaan yhdessä korkeakoulujen kanssa. Dynaamisella IT-alalla osaamisen jatkuva kehittäminen ei ole ainoastaan keskeinen edellytys, vaan osaamisen kehittämismahdollisuudet nähdään investointina inhimilliseen pääomaan, jolloin ne toimivat kilpailuvalttina työmarkkinoilla.
Vaikuttavin opinnäytetyö
Sytyke ry palkitsee vuosittain vaikuttavimman tietojärjestelmätyöaiheisen opinnäytetyön. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita tekemään laadukkaita opinnäytetöitä, edistää suomalaista tietojärjestelmätyön osaamista ja tehdä Sytyke ry:n toimintaa tunnetuksi oppilaitoksissa ja alan opiskelijoiden keskuudessa. Sytykkeen vuoden 2021-22 vaikuttavimmaksi opinnäytetyöksi valittiin Jani Mäntysaaren Vaasan yliopistoon tekemä pro gradu -tutkielma IT-alan osaajapula: Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma tietojenkäsittelyn tradenomien ja tietojärjestelmätieteen KTM-tutkinnon suorittaneiden kannalta.
Jokaisella on mielipide IT-alan koulutukseen ja valmistuneiden osaamistasoon. Aihe on hyvinkin ajankohtainen ja tutkimus on kattava katsaus tilanteeseen. Tämän tutkimuksen avulla työllistäjät saavat tietoa siitä, mitä kannattaa odottaa valmistuneelta ja miten järjestää perehdytys. Valmistuneet saavat näkyvyyttä työelämän tarpeisiin ja voivat parantaa osaamistaan havaitsemiltaan heikoilta alueilta. Korkeakoulut voivat myöskin tarkastella koulutustarjontaansa ja muokata sitä tarpeen mukaan.
Kaiken kaikkiaan mainio työtä. Sytyke onnittelee!
Jani Mäntysaari on tietojärjestelmäprojektien parissa työskentelevä KTM, jonka Vaasan yliopistoon tekemä gradu IT-alan osaajapulasta palkittiin Sytyke ry:n vaikuttavimpana opinnäytetyönä 2021–2022.