Tästähän ei ole kovin pitkä aika, kun lehdessämme on ollut asiaa AI:sta. Jostain kumman syystä se ponnahtaa puheenaiheena jatkuvasti esille. Ja kun paljon puhutaan, niin puheita voi luokitella eri kategorioihin. Otetaanpa muutama niistä.
Yksi on kehityksen nopeus ja sen nopeuden nopeutuminen koko ajan. Pari vuotta sitten vielä kukaan puhunut mistään agenteista, nyt olet jo fossiili, jos et niitä käytä. Samoin jokaiseen softaan, mitä yleensä työpaikoilla käytetään, on tunkenut tai tunkemassa jos jonkinlaista AI-ominaisuutta. Ehkä muutaman vuoden päästä softamyyjien kalvodekeissä ei enää niin isoilla kirjaimilla tekoälyä mainita, vaan se uppoaa johonkin normiominaisuuksien viidakkoon. Jonkinlaista huvittuneisuutta ainakin omassa mielessäni aiheutti vastikään Anthropic, joka juhlallisesti julisti Claude Codella onnistuvansa hävittämään COBOL-koodin maailmasta. Eli nytkö se sitten tapahtuu viimeinkin, kaikkien näiden vuosikymmenien ja erinäisten tahojen saman asian julistamisen jälkeen? Väärät profeetat ovat aiemminkin saaneet niellä katkeran katumuksen kalkkia, kun isot koneet ja COBOL ne vain porskuttavat, vaikka tekijät alkavatkin jo olla jo kohta toiseen kertaan vaippaiässä. Mutta saapa nähdä, on sitä kummempiakin asioita tapahtunut.
Toinen mielenkiintoinen aihepiiri on arvailu siitä, missä vaiheessa mikäkin ammatti häviää ihmisten tekemänä, kun AI tai jopa robotit ottavat ne hoitaakseen. Jostain tuli vastaan, että koodarit menettävät jo tänä vuonna työpaikkansa, juristit parin vuoden päästä, lääkärit siitä pari vuotta lisää. Ja tietenkin kaikkien värkkien kuljettajat pääsevät kilometritehtaalle. Niin bussit, taksit, rekat, junat, laivat kuin lentokoneetkin pääsevät perille paljon varmemmin ilman ihmisen mukanaan tuomaa riskialtista häiriötä. Aika paljon on ammatteja, joita jo pelkästään tekoäly voi uhata. Opettajan töitä tekoäly onnistuu tekemään varsin hyvin, mutta varhaiskasvatuksessa tarvitaan vielä ihan fyysistä ihmistä. Samoin tekoäly voisi suunnitella hienoja taloja, mutta se rakentaminen ei onnistu, ei ennen kuin ne robottiarmeijat toimivat kunnolla. Vaikka mistä sitä tietää, vaikka ne alkaisivatkin toimia ihan lähivuosina. Johan Teslan Optimus-humanoidit alkavat kohta olla kaupallistamista vaille valmiita. Siellä ne kuulemma jo kokoavat autonomisesti akkuja tuotantolinjalla.
Ja sitten sen ilmiselvin. Sota. Anthropic:in Claude oli raporttien mukaan avittamassa analytiikan ja päätöksenteon suhteen Yhdysvaltoja Operation Epic Furyssä. AI:tä käytetään laajasti, RAND-instituutin mukaan AI muuttaa neljää sodankäynnin keskeistä osaa: tiedustelu, päätöksenteko, tarkkuusaseet ja informaatiosota. Fyysisemmältä puolelta me tiedämme droonit ja drooniparvet, jotka toimivat kollektiivisena älynä ja pystyvät tekemään hyökkäyksiä ilman jatkuvaa ihmiskomentoa. Ihan tulee mieleen lapsuudessa luettu Stanislaw Lemin kirja Näkymätön planeetta (engl. The Invincible, 1964), lukekaapa. Sitten on tietysti ne varsinaiset sotarobotit. Ja ne tuovat mielenkiintoisen aspektin tuohon sodankäyntiin. Nimittäin onko tulevaisuuden sotatanner ihmisen hylkäämä erämaa, jossa erilaiset laitteet kisailevat keskenään? Mitäs sotaa se nyt olisi? Jos sodasta puuttuu inhimillinen tuska ja kuolema, niin onko se sitten enää sotaa? Olisihan se toisaalta hienoa, jos ihmisten ja varsinkin viattomien siviilien henkiä säästyisi. Sitten sota olisikin vähän kuin videopeliä. Mutta eipä tuosta ankeasta aiheesta sen enempää.
Videopelistä aasinsilta viihteeseen. Miettikää, kuinka hienoa aikaa elämme. Otetaan vuodelta 1933 elokuva King Kong. Tehosteet aikansa huippua, valtava menestys, joka loi jättiläismonsterielokuvien genren. Mutta kyllä se oli kökkö. Ja kökköjä olivat elokuvien tehosteet vielä vuosikymmeniä sen jälkeen. Verrataanpa nyt johonkin vaikkapa Marvel-elokuvaan. Avaruusalukset, kaupungit, muunnellut ihmiset ja ihan kaikki on erittäin todenmukaista ja uskottavaa. Edelleenkin avaruusalukset aiheuttavat toki ohi mennessään ääniä tyhjiössä, isot ja uhkaavat avaruuslaivat pitävät sellaista matalan uhkaavaa murinaa ja pienet taisteluyksiköt sitten vähän kimeämpiä ääniä, mutta kaikki on kyllä visuaalisesti hienoa. Vielä kun kolmiulotteisuus löisi kunnolla läpi.
Kaiken kaikkiaan AI:n vaikutus AI:lta itseltään kysyttynä keskittyy tällä hetkellä tietotekniikkaan, terveydenhuoltoon, rahoitukseen, teollisuuteen, vähittäiskauppaan ja liikenteeseen. Vähemmän rakentamiseen, maatalouteen, koulutukseen, julkisiin palveluihin, matkailuun ja majoitukseen. Näistä ei nyt kannata mitään uravihjeitä ottaa, ainahan voi ajatella niinkin päin, että toisissa homma muuttuu, kehittyy ja helpottuu ja toisissa raadetaan samalla tavalla kuin ennenkin. Mutta ehkäpä jossain tulevaisuudessa on sekin hetki, että ihmisiä ei juurikaan työntekoon enää tarvita. Mitäs sitten?
